Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 871 - 880 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • MJO

    Samaa mieltä luontaisen uudistamisen hyödyntämisen mahdollisuudesta. Se varmaan toimii kuivassa kankaassa, mutta kun mennään tuoreeseen kankaaseen, niin minä en ota riskiä. Liian suuri epäonnistumisen mahdollisuus.

    Tuskin yrittäisin edes kuivahkolla kankaalla. Syystä että:

    Ei siemenet ole niin kalliita ja jalostettu siemen on parempi.

    Äestys pitäisi tehdä joka tapauksessa.

    Siemenpuiden menetys (myrkytuho riski, huonompi hinta, saako ylipäätänsä myytyä, taimikkotuho siemenpuiden hakkuusta johtuen)

    Gla

    Koivikossa on mahdollisuus saada luontainen kuusikko alle. Toki sellainen voi jäädä tulemattakin eli suunnitelmallista ei tällainen uudistaminen ole.

     

    Reima Ranta

    Esittämäsi asiat pitää MJO tietysti tiedostaa. Siitäkin huolimatta on otettava huomioon se, mitä Gla  kirjoitti.  ”Jokainen kuitenkin osaa laskea sen, mikä menee valittua korkoa käyttäen tappiolle.”

    Tätähän Pukkalakin toi esiin. Jos ja kun tiedämme millä rajakorolla viljelymetsätalous missäkin olosuhteessa menee jo tappiolliseksi, niin se tarkoittaa vääjäämättä sitä, että jo tätä alhaisemmalla korolla luontaiset menetelmät ovat kannattavampia.

    Panostamalla metsänhoitoon voidaan tuottaa enemmän, sitä ei kukaan epäile. Muutenhan koko metsänhoito olisi aivan pähkähullua. Kysymys kuuluukin, että saadaanko tälle investoinnille riittävä tuotto, varsinkin kun se ilman investointejakin tuottaa jotakin.

    Timppa

    ”Jos ja kun tiedämme millä rajakorolla viljelymetsätalous missäkin olosuhteessa menee jo tappiolliseksi, niin se tarkoittaa vääjäämättä sitä, että jo tätä alhaisemmalla korolla luontaiset menetelmät ovat kannattavampia.”

    Voisitko Reima meikäläistä poloista opastaa.  Mitkä ovat ne rajakorot ja mitä tiedät tulevaisuudesta?

    Gla

    Jos viljely menee tappiolle, se ei tarkoita luontaisen menetelmän olevan tätä parempi. Luontainen voi olla vielä huonompi. Mutta ymmärrän kyllä Reiman ajatuksen eli uudistamiskulujen, ajan ja koron muodostaman yhtälön ongelmat.

    Rajakorko on varmaan se, jolla tulos ei ole positiivinen. Tällaiseen tilanteeseen törmäsin erään myynnissä olevan rästikohteen kohdalla. Laskin, että muistaakseni 3% korolla minulle olisi pitänyt maksaa, että olisin ottanut uuudistamisvelvoitteen itselleni. Ehkä 2% korolla olisi päässyt omilleen, jos palstan olisi saanut ilmaiseksi. Tarkkaan en laskelmiani muista, mutta idea on tuo. Sitä ei pelasta epävarmuus tulevasta. Laskelmiani en kumoa epävarmuuteen vedoten eli että jokin taivaan lahja tuon palstan talouden nostaisi plussalle.

    Reima Ranta

    Älä suotta Timppa vaivaa sillä mieltäsi. Yhteismetsälle korko ei merkitse mitään ja osakkaat ovat kanssasi hyvin tyytyväisiä . Ette osta uutta metsää ja pyri välttelemään veroja, tee sijoituksia tai maksa velan korkoja. Teollisuus saa puuta ja yhteiskunta mukavasti tasaista verotuloa. Metsänne on hyvällä lämpösumma-alueella ja tuottaa sen n. 3% reaalituottoa ja sehän on aivan hyvä.

    Anteeksi nyt Gla, mutta minä vähän putosin nyt kyydistä.

    MaalaisSeppo

    3 % reaalituottohan on kohtuulinen, jos pääomaa on paljon/ha. Jos pääomaa (lähinnä puuta) on hehtaarilla 10000€:n edestä, on tuotto 300/ha/a. Pienemmällä pääomalla reaalituotto% on todennäköisesti suurempi, mutta euroissa vähemmän. Itse arvostan euroja enemmän kuin %.

    MJO

    Tätähän Pukkalakin toi esiin. Jos ja kun tiedämme millä rajakorolla viljelymetsätalous missäkin olosuhteessa menee jo tappiolliseksi, niin se tarkoittaa vääjäämättä sitä, että jo tätä alhaisemmalla korolla luontaiset menetelmät ovat kannattavampia.

    Etkö Reima laske maapohjalle mitään arvoa? Tottakai luontainen uudistus tuottaa positiivisen koron, jos sijoitettu pääoma on nolla tai lähes nolla. Onko kannattavinta sitten myydä palsta aukiona 50e/ha ja sijoittaa viisikymppinen muualle?

    Gla

    Mitä et Reima ymmärtänyt?

    Tällä suunnalla edes aukkoa ei saa ostettua ilmaiseksi, joten nollankin euron uudistuskulut menee heinikkoa ja parhaimmillaankin vain myyntikelvotonta hirvensyömää puskaa tuottaessaan tappiolle, kun suojeluunkaan tuota ei saa. En tiedä, miten nykyään viranomaiset toteutumattomaan uudistamisvelvoitteeseen suhtautuvat, mutta jos epäonnistunut tulos joudutaan parsimaan lain vaatimukset täyttäväksi, se vasta maksaa.

     

    Jean S

    Maalaisseppo, niitä hehtaarejakin voi hankkia lisää, jos on pääomaa vapaana. Se taas lisää myös euromääräistä tuottoa sijoitetulle pääomalle.

Esillä 10 vastausta, 871 - 880 (kaikkiaan 2,034)