Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 861 - 870 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • antinpoika

    Gla, vaikka on Helsingin yliopiston metsäekonomian laitoksen tutkimus että avohakkuuta vastustaa lähes 95% kansalaisista niin perustan väitteeni kuitenkin omaan kokemukseen, kyllä vastustajakin avohakkaa kun muuta ei tarjota ja penskat huutaa leipää. Se on näin mennyt kymmeniä vuosia, pohjoisessa oli ennen sanonta että mitä huonompi vuosi sen pitempi pino.

    oksapuu

    Juu…

    Sellainenkin sanonta on että: Sen lauluja laulat kenen leipää syöt 🙂

    Kurki Kurki

    Timppa:Reimalle. Tuntuu, ettet oikein käsitä investoinnin ja ylläpidon eroa. Jos minulla on joku tehdas ja sieltä hajoaa joku kone, niin ylläpitääkseni tuotantoa minun on ostettava uusi kone. Kyse ei ole investoinnista.

    Juuri näin. Kyse ei ole investoinnista ja kaikki puheet uudistuskustannuksista investointina on vailla perusteita ja voisi jo loppua.

     

     

    antinpoika

    Vuonna 1950 tuli lain mukainen pakko metsänomistajalle kuulua metsänhoitoyhdistykseen. Näin metsänhoitoyhdistykset alkoivat suunnitella metsänkäsittelyjä kaikissa yksityismetsissä. Kun metsänomistaja ei halunnut alistua omalta kannaltaan kielteisiin metsänkäsittelyihin saatoi tilanne johtaa käräjille.Näitä metsänomistajia tuomittiin metsänsä hävittämisestä , jolloin metsään ei saanut koskea määräajan sisällä. Parhaimmillaan tällaisten yksityismetsien määrä oli 100 000 ha vuodessa, tämä voi olla hyvinkin Suomen oikeushistorian suurin luokkaus yksityisomaisuuden hallintaa kohtaan. Vielä 80-luvulla piirimetsälautakunta valvoi tiukasti ja jos neuvoja halusi jollekkin veteraanille hamuta siemenpuita että pääsis helpommalla niin ruoska paukkui heti, mitään muuta ei hyväksytty kuin auraus ja istutus. Niiden jäljitä nyt ihmetellään että mitä nuille vänkylämännikoille tehdään,kyllähän tässä toiset tahot on olleet niitä edunsaajia, metsänomistajaa on viety kuin tyhjää kuoriämpäriä. Historian valossa kuten myös tämänkin keskustelun valossa en usko yhtään että mo saa vieläkään tasapuolista neuvontaa koskien jatkuvapeitteistä metsätaloutta.

    Reima Ranta

    Aivan oikein Timppa, en todellakaan käsitä! Minulla ei ole toisessa taskussa korotonta ja toisessa taskussa korollista rahaa. Miksi yrittäisin pettää itseäni? Ajattelen asiasta Pukkalan tapaan, vaikka männiköitäni kasvatankin jaksollisesti puulajista johtuen. Luontaista uudistumiskykyä hyödynnän kun se suinkin on mahdollista. NNA on oltava kaikissa olosuhteissa positiivinen. Se on koko toiminnan lähtökohta.

    Jos fokus olisi ollut ylläpito, metsät olisivat jääneet hankkimatta ja takkuaisin edelleen perimäni parinkymmenen hehtaarin kanssa. Toki uhraamalla kaikki voimavarat tähän kahteenkymmeneen hehtaariin, se olisi tuottanut jonkin verran enemmän ja sen puuvaratkin olisivat ehkä suuremmat, mutta taloudellinen tulos olisi ollut mitäänsanomaton.

    En nyt jatka tätä joutavaa jankkaamista Timppa kanssasi tämän enempää.

     

    Gla Gla

    Minustakin kaikki kustannukset ovat samalla viivalla diskonttauksessa, nimittää niitä sitten investoinniksi tai ylläpidoksi. Olisihan varsin helppo nostaa kannattavuutta tekemällä kevyt investointi, josta aiheutuu raskaat ylläpitokulut. Minulla ei kuitenkaan ole varaa itseäni tällä tavoin huijata, koska rahaa tuo menetelmä ei tuo yhtään enempää kuin raskas investointi kevyellä ylläpidolla.

    Antinpojan näkemys avohakkuun vastustamisesta on kiinnostava. Laki sallii melkein mitä tahansa, silti avohakkuun vastustaja tekee aukon, vaika jatkuva kasvatus pitäisi olla kannattavampaa? Toki rahapulassa joutuu tekemään lyhytjänteisiä päätöksiä, mutta eiköhän pääosa hakkuista määräydy jollain toisella tavalla. On aika turhauttavaa keskustella taloudesta, jos määräävänä tekijänä on kassakriisi. Ellei se sitten ole jk-porukan yhteinen nimittäjä.

    Helsingin yliopiston metsäekonomian laitoksen tutkimuksen tulos on yhtä kiinnostava. Saman tutkimuksen mukaan suunnilleen avohakkuun vastustajien suuruinen joukko pitää jaksollista kasvatusta hyvänä menetelmänä. Minusta tuon tutkimuksen ainoa kiinnostava johtopäätös menee psykologian puolelle. Miksi ihminen vastaa yhteen aihetta koskevaan kysymykseen kyllä ja hetken kuluttua samaan kysymykseen eri tavoin esitettynä ei. Toinen, ei tutkimukseen vaan tieteeseen liittyvä kiinnostava asia on se, miksi tutkimus ei tätä asiaa tarkastele ja miksi vain avohakkuun vastustus nostettiin esiin tutkimuksen julkaisun yhteydessä.

    Mo:n tehtävänä ei ole olla ajopuuna konsulttimaailmassa. Hänen tehtävänään on hankkia itselleen sellaiset tiedot, mitä kokee tarvitsevansa. Olen aivan varma, etten saa tasapuolista neuvontaa, jos sitä haen Arvometsästä tai Innoforista. En kuitenkaan pidä sitä ongelmana, koska minun tehtävänäni ei ole ulkoistaa ydinliiketoiminnan keskeisiä asioita vastuuttomalle konsultille. Enkä edes tiedä, mitä on tasapuolinen neuvonta. Yksi painottaa riskejä ja mahdollisuuksia yhdellä tavalla, toinen toisella tavalla. Ei ole olemassa oikeaa ja väärää. On vain Antinpoika, joka kokee vääryyttä puhuessaan peitteisestä metsästä, mutta kieltäytyessään määrittelemästä sitä. Samoin Helsingin yliopiston metsäekonomian laitoksen tutkimus, joka pyrkii ohjailemaan kansalaisten käsityksiä metsänhoitomenetelmien hyväksyttävyydestä ja jota edes tutkimuksen tarkastajat eivät ole korjanneet. Lieneekö Helsinkiin pesiytynyt enemmänkin tällaisia myyriä, vaikka emmehän tiedä, onko tutkimus hyväksytty rimaa hipoen.

    pikkutukki

    Metsäpäivillä sanottua : Usealle taholle hajautunut metsän omistajuus tuo hakkuille Suomessa hyväksyttävyyttä !

    mehtäukko

    Kyllä moni käsitys ”sivullisilla” tahoilla muuttuisi laakista, kun he aloittaisivat metsätalousyrittämisen ja puun tuotannon tarjolla olevia tiloja ostamalla. Jos ei ole omaa tuohta niin vakuuksilla vaan tinat pankista.

    Kun monet vihreän virran töpselin vahtaajat omakohtaista vastuuta ja myös velvollisuutta ( vaikka vain lainojen lyhennykset) kokien haalisivat leipäänsä oikeasti yrittäen, saattaisi moni kevytkenkäinen kokeilu jäädä haikailun asteelle.?

    Mutta jos Isänmaata on vain kynsien alla ja eri elämän luukut tarjoavat särpimen, mikäs on perse paljaana vaatia vaikka kaikki puu ötököille 1000 vuoden kierto-ajalla.

    Tähän päätelmään on vaan lukemattomien eko- neuvojien esiintulo ja toitotus johtanut.

    Timppa

    Reima:

    ” Luontaista uudistumiskykyä hyödynnän kun se suinkin on mahdollista.”

    Milloin se mielestäsi on mahdollista?   Meillä on naapurissa erään metsäyhtiön suuri tila.  Männiköt he uudistavat äestäen ja kylväen.  Eivätkö he osaa laskea vai onko heillä pienempi tuottotavoite kuin Reimalla?

    Jos vielä kerran vastaisin Reimalle.  Minä en osaa laskea sitä sinun NNA:a siksi, että minulta puuttuu oleelliset tiedot sen laskemiseen, koska en osaa ennustaa.  Siksi lähden siitä yksinkertaisesta ajatuksesta, että tuotantokoneisto on pidettävä kunnossa kuen tuossa tehdasesimerkissä kuvasin.

    Gla Gla

    Minäkään en osaa laskemalla määritellä parasta mahdollista kasvatusketjua. Jokainen kuitenkin osaa laskea sen, mikä menee valittua korkoa käyttäen tappiolle.

     

Esillä 10 vastausta, 861 - 870 (kaikkiaan 2,034)