Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • pikkutukki

    JK ja jaksollinen  . Ne ovat erilaisia metsän käsittelytapoja filosofisesti . Tuottoasioita ei oikein voi verrata , koska on paljon epävarmuustekijöitä , mutta ne on hyvä tiedostaa !

    Jovain Jovain

    Onhan tässä Timppa se ero, että en kuulu siihen monopolin kartellin tai sisäisen korruption joukkoon, vaan puolustan vapaata yrittäjyyttä metsänomistajalle. Tuo sinun ja yleisesti noudatettava pystykaupanjärjestelmä ei sitä ole. Päinvastoin, saat olla renkipoikana järjestelmässä mukana ja voit hyvin, mutta pitäisi sinun vapaa yrittäjyys sallia myös metsänomistajalle. Niille, jotka siihen ovat pyrkimässä, sitä olet kieltämässä.

    suorittava porras suorittava porras

    Mikähän mahtaisi olla puuta jalostavan teollisuuden määrä maassamme , jos ei olisi siirrytty yleisesti tuottavampaan jaksolliseen kasvatukseen? Taitaisi suurin osa Suomea olla nollarajan takana ja puun kasvattaminen täysin kannattamatonta kysynnän puuttuessa. Nyt se nollaraja hilautuu vähin erin ylöspäin, kun uusia jalostuslaitoksia rakennetaan pohjoisemmaksi.

    Joillakin tuntuu olevan kuvitelma , että metsässä kasvaa vain tukkia , kun tarpeeksi kauan odottaa. Käytännön tosiasia on , että tukkikuution ohella syntyy vähintään saman verran kuitupuuta. Tukin laatu ei täyty joka rungon kohdalla . Mitä enemmän ja tehokkaammin puuta tuotetaan , sitä enemmän saadaan myös arvokkaampaa tukkia.

    Kaikki edellä mainittu on syytä ottaa huomioon vertailtaessa eri kasvatusmuotojen kannattavuutta.

     

     

    Metsuri motokuski

    Niin otetaan vielä tähän keskusteluun saksan malli jossa aukkohakuut ovat kielettyjä. Siinne jätetään harvapuusto ja maapohja muokataan. Sen jälkeen istutetaan 2000 – 4000 tainta /ha koska istutuksille on laitettava hirvieläimistä johtuva reservi. Mikäs mahtaisi tämä malli olla ja kuinka se soveltuu meille ? Tietääkseni Saksa on myös aikamoinen metsämaa joka jalostaa puuta aika paljon.

    MJO

    Niin otetaan vielä tähän keskusteluun saksan malli jossa aukkohakuut ovat kielettyjä. Siinne jätetään harvapuusto ja maapohja muokataan. Sen jälkeen istutetaan 2000 – 4000 tainta /ha koska istutuksille on laitettava hirvieläimistä johtuva reservi.

    Eli jätetään enemmän jättöpuita? Miksi se harva puusto pitäisi jättää. MO kiusaksiko?

    Timppa

    Jovain.  Minä en ole ollut koskaan kieltämässä mitään kauppatapaa.  Olen vain tedennut, että omatoiminen metsän hakkuu on hullunhommaa.  Poikkeuksena tietysti sellaiset tyypit, joilla on siihen koneet ja muut edellytykset.

    Sen sijaan olen useammankin kerran huomannut joidenkin tyyppien vaativan sitä, että nykyinen kauppajärjestelmä pitäisi kieltää.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovainille nöyrä pyyntö että pysytään ketjun aiheessa, ainakin pääsääntöisesti.

    Jovain Jovain

    Valitettavasti laitetaan sulkua keskusteluun sen lisäksi, että metsänomistajat ja Mhy suljetaan puuntoimittajina pystykaupassa. Seikka, jolla olisi vaikutusta myös metsänhoidossa.

    Omatoiminen metsänhakkuu ei suinkaan ole hullunhommaa, päinvastoin ja on kannattavaa toimintaa myös metsänomistajalle. Meitä tyyppejä, joilla on koneet ja edellytykset löytyy, myös markkinat. Kysymys on isommista asioista.

    pihkatappi pihkatappi

    Se on Suorittava porras sillein tuon tukin tuottamisen kanssa, että ensiharvennus pitäisi tehdä paljon aikaisemmin, jolloin enskassa kertymä ei tietystikään motomiehen näkökulmasta ole järkevä. Mutta jos kiertoajalla saadaan muutama sata runkoa enempi tukiksi, niin saa se hoitohakkuu ollakin se enska. Ja jos oikein tarkkoja ollaan, aikaistettu enska tulo kasvaa korkoa ja 2 harvennus tukkitilineen tehdään jo melkein silloin kun motomiehen mielestä ensiharvennus on ajankohtainen.

    Tietysti eri asia kun hirvensyömiä tai hoitamattomien taimikoiden puita hakataan, niitähän täällä on etupäässä.

    Timppa

    Pihkatapin kanssa samaa mieltä.  Tuntuu, että kaikki suositukset johtavat helposti  liian myöhäisiin harvennuksiin.  Silloin on pysyvästi hukattu puun kasvuvoimaa.

    Mutta asiasta.  En ole keksinyt (joidenkin arvostaman maisemaedun lisäksi) yhtään järkevää taloudellista syytä alkaa tuhota vuosikymmeniä jaksollisesti kasvatettuja metsiä jatkuvalla kasvatuksella.  Jaksollisessa kasvu on parempaa sekä  puun laatu ja hinnat parempia kuin jatkuvassa kasvatuksessa.  Kummassakin kasvatustavassa joudutaan tekemään perkauksia ja istutuksia.  Jaksollisessa tietysti muokkauksiakin.  Joka tapauksessa kokonaistulos jaksollisessa kasvatuksessa on ylivoimaisesti parempi kuin jatkuvassa kasvatuksessa.

    En siis voi millään pitää hyväksyttävä, kun professori käyttää arvovaltaansa jatkuvan kasvatuksen markkinointiin.

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 2,034)