Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Rane2

    Liiketoiminnan kasvu on ollut ihan hyvää.Mielenkiintoista on nähdä viime vuoden tulos.

    https://www.finder.fi/Mets%C3%A4talouden+palveluja/Mets%C3%A4palvelu+Arvomets%C3%A4+Oy/Varkaus/yhteystiedot/2839618

    Metsuri motokuski

    Minusta AJ kommentti oli asiaa ja hommahan on juuri noin. Minusta on turha kiistellä asiasta kun metsälle asetettut tavoitteet on ihan eri kummallakin metsänhoitotavalla. Eli kirjoitellaan vähän eriasiasta. Jos puhutaan metsän tuoton maksimoimisesta niin jakollista kasvatusta tuskin mikään voittaa. Jos taas metsän kasvatuksessa halutaan painottaa egologisuutta eikä niinkään metsän tuottoa niin jk on erinomainen vaihtoehto.

    Mutta kun sitten sekoitetaan mestänhoidon kaksi eria tavoitetta yhteen ja aletaan väittelemään  niin silloin mennään pahasti ”metsään”. Samalla heitetään vuosikymmenien metsäntutkimus romukoppaan ja aletaan keksiä taas jotain uutta. Mutta eihän tästä ole kyse. Jk-metsien hakkuutapa on melko yleinen muualla maailmassa ja usein ainoa hakkuutapa. Joten mistään uudesta asiasta ei ole kyse.

    Tuo keskustelun aloitus otsikko on vähän väärä. Enemmänkin jk:n yleistyminen johtuu metsänomistajista. Hehän määräävät mitä metsiltään haluavat. Metsäneuvojat antavat sitä tietoa jota metsänomistaja metsiltään haluaa tietää.

    Gla Gla

    Mm: ”Jos taas metsän kasvatuksessa halutaan painottaa egologisuutta eikä niinkään metsän tuottoa niin jk on erinomainen vaihtoehto.”

    Niin, erinomainen vaihtoehto monokulttuurille, muttei kuitenkaan välttämättä hyvin hoidettua jaksollista metsää parempi.

    Rane2

    Arvometsän omistajilla on tietysti konsultointialalla esikuva.

    https://www.yrittajat.fi/uutiset/559891-sarasvuo-kasvatan-taas-varallisuuttani

    Jovain Jovain

    Väittely metsänhoidon paremmuudesta on turhaa, sillä samoja metsänhoidon elementtejä käytetään molemmissa metsänhoitotavoissa. Väittely metsänhoidosta ei ratkaise mitään, sillä paremmuutta on syytä arvioida kokonaan toisista lähtökohdista. Sekään ei riitä, että metsälaki on uudistettu, tai Metsäkeskuksen kaksoisrooli tai Mhy:n pakkojäsenyys on poistettu, tai Arvometsä toimii ja menestyy hyvin. Ovat riittämättömiä toimenpiteitä, sillä monopoli on edelleen teollisuudella ja vahvistaa otettaan. Sanoisinko 98.5 % osuudella tilastojenkin mukaan.

    Se, että metsänomistajat ovat nousseet itseään vastaan, ei ole poistanut sitä todellisuutta, että metsäklusteri on teollisuuden hallussa. Metsänomistajalla ei juurikaan ole sanomista puukauppaan, korjuuseen, ei myöskään metsänhoitoon, sillä karavaani kulkee ja ohjautuu sen mukaan.

    Reima Ranta

    AJ: ”Jos taas tavoitteena on ekosysteemipalvelujen maksimointi, on syytä tapauskohtaisesti harkita myös muita vaihtoehtoja.”

    Eikö Pukkala käsitellyt aihetta ennen muuta taloudellisena kysymyksenä. Joten harkinta AJ tulee kysymykseen paljon laajemmin kuin vain tapauskohtaisesti ekosysteemipalveluja ajateltaessa?

    Olisin Timppa saama mieltä kanssasi, jos voisin hyväksyä ajatuksen, että korko on nolla. Silloin puuntuotannon maksimointi = kannattavuus. Sinulle korko nousee esiin vasta uutta metsää ostettaessa, vaikka molemmissa kysymys on samasta asiasta, metsätalouteen investoinnista. Kaikki metsät kannattaisi ostaa, jos korko olisi nolla.

    Kyllä Timppa Mhy:n asema on samanlainen puolueettomuuden suhteen, kun se myy metsänuudistamispalveluja. Yhdistysten kyllä minusta kannattaisi ottaa vakavasti metsänhoidon taloudelliset kysymykset. Muuten saattaa markkinarako käydä niin kapeaksi, että sitä ei ole ollenkaan. Isot sellunkeittäjät tarjoavat uudistamispalveluja ja heidän näkökulmastaan tietysti puuntuotannon maksimointi on ainut oikea pyrkimys.

    Minä arvostan teitä jokaista metsänhoidosta  kiinnostunutta, täysin riippumatta menetelmästä. Hoidettua metsää on helppo katsella.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    RR: kyllä, T. Pukkalan blogissa on käsitelty taloutta ja muutamassa kirjoituksessa myös hiilitaseen maksimointia metsissä. Viittasin sanalla ’tapauskohtaisesti’ siihen, että jokaisessa päätöksentekotilanteessa on tavoitteiltaan erilainen metsänomistaja, ja vastaavasti kussakin metsikössä on erilaiset luontaiset mahdollisuudet siihen mitä hyötyjä ja palveluja siitä voi saada. Ajatus on hieman samanlainen kuin siinä, että eri maat tuottavat eri tuotteita, koska niillä on suhteellinen etu ko. tuotteisiin.

    En siis ajattele niin, että puuntuottajan pitäisi aina valita perinteinen malli ja monitavoitteisen pitäisi valita jk-malli, vaan kumpikin malli voi tuottaa kaikenlaisia hyötyjä, riippuen metsien käsittelystä.

    Timppa

    ”Metsänomistajalla ei juurikaan ole sanomista puukauppaan, korjuuseen, ei myöskään metsänhoitoon, sillä karavaani kulkee ja ohjautuu sen mukaan.”

    Näistähän on jankattu Jovainin kanssa vaikka kuinka paljon.

    En todellakaan halua muuttaa nykyistä puukauppasysteemiä.  Lähetän sähköpostia ostajille ja saan sitten tarjoukset postissa.  Nykyään hinnatkin ovat ihan kohtuullisia.  Kauheata olisi, jos itse pitäisi organisoida koko puuha.  Kyllä olisi vaivaa ja taatusti rahaa jäisi homman jälkeen vähemmän kuin nyt.  Nyt voi vapaasti päättää kenelle myy vai eikö myy.

    Kyllä ainakin toistaiseksi yhtiöt ovat tehneet meidän metsissä puunkorjuun juuri kuten ollaan haluttu.  Täysi sanavalta metsänomistajalla.

    Metsänhoitoa säätelee lähinnä luonnonlakien asettamat reunaehdot.  Niiden puitteissa on joskus enemmän joskus vähemmän vaihtoehtoja.  Nimittäin, jos haluaa sen omaisuuden säilyvän entisellään tai muuttuvan arvokkaammaksi.  Luonnonlakeja emme voi muuttaa.

    Puuki

    Tämä jk:n ja tasaikäisen kasvatuksen välinen vertailu tuottojen osalta on mielenkiintoinen kysymys, koska se on sen verran monitahoinen, että yhtä varmasti oikeaa vastausta ei siihen ole olemassakaan. Jokainen tapaus on erilainen.

    Mutta kuten jo aiemmin oli esillä, niin esim. laskentakoron määrittämiseen pitäisi sisällyttää riskilisä, joka mielestäni on jk:ssa yleensä (ei välttämättä aina) suurempi kuin tasaikäisessä , jossa ainakin osa puustosta on viljelyllä aikaansaatu. Jalostushyöty on myös tärkeää ottaa huomioon siellä missä jalostetun alkuperän käyttäminen on mahdollista ja järkevää.  Vähän kalliimpi aloituskustannus voi lisätä riskiä. Mutta myös jk:ssa ppa:n laskeminen alas varsinkin kuusikoissa lisää sitä vielä enemmän.

    Kannattavuuslaskelmat voi olla tarkoitushakuisia puoleen tai toiseen. Helposti voidaan jokin oletus tehdä sopivasti omaa katsantokantaa puoltavaksi. Ehkä eniten ihmetyttää kun jk:ssa oletetaan yleensä aina, että lähtötilanteessa on jo sopiva alikasvoskuusikko olemassa. Miten paljon niitä kohteita on käytännössä , joissa se on riittävä ja riittävän hyvässä kunnossa ilman suurempia määriä tyvilahon alkuja ? Metsätyyppikin pitäisi olla sopiva kuuselle. Voihan  niitä olla joillain seuduilla melko paljonkin mutta jos ei ole, niin uudistumisen kanssa voi tulla vaikeuksia hitaan alkukasvun takia.

     

    Timppa

    Reimalle.  Tuntuu, ettet oikein käsitä investoinnin ja ylläpidon eroa.  Jos minulla on joku tehdas ja sieltä hajoaa joku kone, niin ylläpitääkseni tuotantoa minun on ostettava uusi kone.  Kyse ei ole investoinnista.  Jos sen sijaan hankin tehokkaamman koneen, niin silloin lisätehon tulee tuottaa.  Sama tilanne on metsässä.  Minun on huolehdittava sen uudistamisesta.  Muuten homma kärsii.  Siis normaali metsän tuottokyvyn ylläpito ei ole mitään investointia.  Sen sijaan, jos lannoitan metsää parantaakseni sen tuottoa, niin kysessä on investointi, jonka on annettava joku tuotto.  Aivan samoin kuin ostaessani metsää, koska minulla on muitakin sijoitusvaihtoehtoja.

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 2,034)