Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 831 - 840 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • mehtäukko

    Kyllä sitä voi vaan koputella!

    On omat metsät, tieto-taito ja kokemus sekä humeetti jota ei yksi viiraus käännä suuntaan eikä toiseen.

    Se on silimääni tosi sinne saakka kunnes <span style=”line-height: 1.5;”>parempia näyttöjä ilmaantuu.</span>

    puunhalaaja

    ”Jos kyseinen henkilö on alan professori ja metsäpalveluyrityksen osakas niin silloinhan lainaukseni oli bingo, eihän siinä muilla ole nokan koputtamista.”

     

    Olen tuosta peraatteesta vähän eri mieltä. Monta oppinutta herraa on vuosikymmenten aikana saarnannut jumalan totena, että jatkuva kasvatus on metsäntuhoamista, avohakkuuta vaan ja perään äestykset ja ojitukset, niin jopa rupeaa tukki kasvamaan pahimmassakin letossa.

    Jos nyt suhtaudumme tuollaisiin puheisiin epäillen, niin sallitaan samaa epäilys vanhauskoisillekin.

    Gla Gla

    Miksi Antinpoika et vastaa kysymyksiini, vaikka käyt palstalla kommentoimassa?

     

    Timppa

    Kyllä minua järkyttää, jos joku proffa harjoittaa liiketoimintaa ja edistää sitä vetomalla sellaisiin seikkoihin, joista tiedemaailma ei ole millään tavoin yksimielinen.  Minusta kyseessä on harkittu petos, joka kohdistuu yksilöihin, joilla ei ole mahdollisuutta arvioida proffan väitteiden todenpitävyyttä.

    Minusta Joensuun Yliopiston pitäisi puuttua asiaan.  Ei työnantaja saa katsella sivusta tuollaista toimintaa.

    Kurki Kurki

    Missä on viljelymetsän kiertoaika 120v? Ivalon pohjoispuolella?

    Olen laatuharventanut täällä Länsi-Kainuussa tänä talvena muokatulla maalla lustoista laskien 16 vuotiasta ( lähtenyt metsikkösiemenestä, joten on muutama vuosi vanhempaa) (räkä)männyntaimikkoa tiheyteen 2..3m ja tehnyt niistä 0,5m klapia. Pääsääntö on, että suurimman puut pitää poistaa, sillä ovat lenkoja, latvaa vaihtaneita, kaksihaaraisia ja oksikkaita. Suurimmat suurimmista ovat olleet luokkaa 9…10m ja kannolta 20cm. Kun tuollaisen puun kaataa, niin se näyttää maassa jo niin isolta ihan kuin olisi kaatanut tukkipuun. Suorasti kasvanut ainakin 5 metriin saakka olen pyrkinyt jättämään, josta tyvitukki tulee. Puut ovat sitten pienempiä.

    Mitä jos meillä olisi sellainen jalostettu mäntyklooni, joka voisi kasvaa täysillä ja kasvaisi myös laatua muokkausaloilla, joissa on ravinne-epätasapainoa ja jotka voisi jättää kasvamaan tukiksi jo ensiharvennuksessa?

    Tällaiset istutukset voisi uudistaa jo 35 vuoden ikäisinä?

    Reima Ranta

    Älä nyt ihmeessä Timppa revi pelihousujasi. Onko tiedemaailma yleensäkään mistään yksimielinen ja ehdottomia totuuksiakin taitaa olla aika vähän.  Pukkalan kannanotothan oli ihan perusteltua asiaa.

    Se on aika mitätöntä, että yksi proffa näin toimii. Meillä on kymmeniä vuosia ollut neuvontajärjestöjen armeija omaa etuaan ajaen julistamassa yhtä kritiikitöntä totuutta.

    Toisaalta tietysti ymmärrän Timppaa, yhteismetsän puuntuotannon pakkopaidan vuoksi. Metodi on sama Hangosta Ivaloon. Sitä kylläkin ihmettelen, kun hän näkee metsätalouden niin kannattamattomana, että uutta metsää ei missään tapauksessa kannata hankkia.

    Timppa

    Ei minulla ole mitään pakkopaitaa ja ymmärrän, että voidaan ajatella toisinkin.  Vaikkapa väärin.  Mutta sitä en todellakaan ymmärrä, että tiedemiehen asemaa käytetään väärin.  Me voidaan Reiman kanssa väitellä asiaoista ja silloin vastuu on lukijalla.  Kun proffa esittää jotain, niin kyllä vastuu on silloin proffalla ja Yliopistolla.

    En muuten ymmärrä sitäkään, että mitä hyötyä saa joku yhdistys olisi aikanaan saanut väärän tiedon levittämisestä.   Yhdistyksen jäsenyys oli käytännössä pakollista, joten miksi joku olisi esittänyt jotain muuta kuin oikeaa tietoa.

    En myöskään väitä, että metsätalous on kannattamatonta, mutta tiedän, että on muitakin sijoitusvaihtoehtoja.  Ne voivat paremmin tai huonommin kannattavia.  Nykynäkymillä aika huonosti kannattavia.  Mutta kukapa sitäkään tietää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jatkuva kasvatus tuli sallituksi metsälain uudistuksen myötä, ja tämä muutos ei suinkaan ollut yhden professorin ansiota/syytä. Metsälakityöryhmä sen teki, eli muutama muukin tutkija ja virkamies tuli samoihin aatoksiin, että metsänkäsittelytapojen kirjoa on syytä laajentaa. Jos tavoitteena on puuntuotannon maksimointi, silloin perinteinen malli on ylivoimainen. Jos taas tavoitteena on ekosysteemipalvelujen maksimointi, on syytä tapauskohtaisesti harkita myös muita vaihtoehtoja.

    Puuki

    Antinpojan kommenttia siitä, että muilla ei olisi nokan koputtamista asiasta , koska professori joka on  kannattamaansa metsänkäsittelytapaa käyttävän yrityksen osakas on jotain kirjoittanut asiasta  , en ymmärrä ollenkaan.  Tämähän on keskustelupalsta ja asiallisilla perusteilla voi ja saa kuka tahansa olla eri mieltä kuin mitä joku toinen esittää ”ehdottomaksi totuudeksi”.

    Oman ”agendan” esilletuominen ei oikein toimi  pelkästään iskulauseita viljelemällä . Pitäisi olla jotain muutakin kuin vain se oma varma mielipide asiasta. Voisi vaikka aluksi yrittää vastailla toisten esittämiin kysymyksiin omista väitteistään.

    Timppa

    Kun lukee sen Maaseudun Tulevaisuuden jutun, niin ei voi tulla muuhun johtopäätökseen, että professori markkinoi yritystään hyvin kyseenalaisilla perusteilla.  Ihme, että voi olla sivutoimilupa tuollaiseen yritykseen.

    Eikös se Pukkala joskus todistellut, että aukot taimettuvat 10 vuodessa.  Yleensähän ne taimettuvatkin, jos taimiksi lasketaan leppä, pihlaja, paju ja hieskoivu.  Kun tuon tasoisilla väitteillä tuetaan omaa bisnestä, niin kyllä siinä jonkun pitäisi todella viheltää peli poikki.

Esillä 10 vastausta, 831 - 840 (kaikkiaan 2,034)