Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 821 - 830 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Gla Gla

    Antinpoika, määritteletkö peitteisen metsän? Samalla voit perustella, mihin perustat väitteesi siitä, että suurin osa vastustaa avohakkuita. Vai jatkatko keskustelua aiemmalla linjallasi eli vaikenemalla nämä asiat kuoliaaksi, josta voi saada käsityksen, että jutustelet täällä puuta heinää lämpimiksesi. Perusteluja avohakkuiden hyväksynnälle kysyn nyt neljättä kertaa, peitteisyydelle toista tai kolmatta kertaa.

     

     

     

    Puuki

    Kyllä se jk varmaan toimii kangasmaillakin, jos tietyt reunaehdot on voimassa. Ei liian hyväkasvuisilla mailla eikä kesäkorjuuta kuusikoissa. Mutta  sitten se uudistuminen voi olla hyvinkin epävarmaa. Paljon on onnistuminen kiinni korjuuyrittäjästäkin ja kalustosta kuten aina muissakin hakkuissa. Mutta korjuuvaurioriski koko kiertoaikana on (pääasiassa) jatkuvissa  ylispuuhakkuissa suurempi kuin tasaikäiskasvatuksessa.

    Alaharvennusta ei ole pakko tehdä tasaikäiskasvatuksessakaan. Tuottovertailuissa se kuitenkin yleensä on tehty, jos tarkoitus on ollut painottaa jk:n kannattavuutta.  Luontainen uudistaminen tai viljelyn ja luontaisen yhdistäminen onnistuu paremmin heikommin kasvavilla alueilla, samoilla joihin jk:kin sopii eteläisempiä alueita paremmin. Kokonaistuoton paremmuus (jos sitä arvioidaan) näillä alueilla, riippuu sitten mm. lähtötilanteen puustosta ja nettonykyarvolaskennan laskentakorosta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Timppa

    Hukkaan on mennyt Pukkalankin opiskelu, jos ei vielä tiedä, miten metsät kasvavat.  Mitä siellä Metsätieteellisessä oikein opetetaan?

    Minulle riittää, kun näen miten jaksollisten metsien kasvu lisääntyy vuosikymmenestä toiseen runsaista hakkuista huolimatta.

    Puuki

    Pukkalan mukaan siis on oltu kokonaan väärässä, kun aikoinaan on harrastettu viljelymetsätaloutta . Pohjoisen hitaasti kasvavilla alueilla on varmaan ihan niin. Kun kiertoaika on 90-120 vuotta, niin ei kovin paljon ole  kannatusta panostaa kalliiseen alkuinvestointiin, varsinkin kun toimitaan enimmäkseen yksityisillä alueilla.  Mutta osin olen eri mieltä, koska aiemmin puun reaalihinta nousi miltei jatkuvasti 60-80 luvuilla ja työn + muun ”sälän” hinta suhteessa siihen oli paljon pienempi kuin nykyisin ja luontaista uudistamistakin on harrastettu iät ja ajat ennen nykyisen jk:n uudelleen ilmestymistä vaihtoehdoksi.   Ja Suomen kaltaisella yhden puolivarjopuun kasvualueella kuusettuminen on edelleen monimuotoisuuden kannalta huono asia. Jatkuvakasvatus ei senkään osalta ole mikään hyvä ratkaisu jokapaikan menetelmäksi .

    Tyvilahon lisääntyminen j-kasvatuskuusikoissa on tutkittu juttu sekin, mutta voihan sen avohakkuun tehdä sitten vaikka seuraava sukupolvi sinne lahokuusikkoon kun muuta ei enää juuri voi tehdä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuossa Timon kirjoituksessa on joitakin kasvuarvioita. En osaa sanoa, onko metsänviljelymateriaalin tuoma jalostushyöty huomioitu laskelmissa. Aivan kaikki myynnissä oleva materiaali ei ole vielä jalostettua, eli jos sitä metsäänsä haluaa, kannattaa tarkistaa mitä on ostamassa (metsikkösiemen ei ole peräisin siemenviljelmältä).

    https://arvometsa.fi/blogi/jatkuva-kasvatus-kannattaa-aina

    Rane2

    Timo Pukkalan kannanotoissa ja tutkimuksissa on hyvä ottaa huomioon että hän on osakkaana jatkuvan kasvatuksen neuvontayrityksessä joka pyrkii voimakkaaseen kasvuun.

    https://arvometsa.fi/mista-kaikki-lahti

    MJO

    Missä on viljelymetsän kiertoaika 120v? Ivalon pohjoispuolella?

    Puuki

    Jopa kylvämällä viljellyn metsän kiertoaika saattoi olla yli 100 vuotta, (silloin kun uudistusrajat oli vielä voimassa) jos metsä oli esim. Pohjoissuomessa millä tahansa kangasmaalla. Keski-ja E-Suomessa vain karuimmissa männiköissä, jos esim. ei ole ollut siementävää puustoa ja taimikonhoito oli jäänyt tekemättä ja metsä  jäänyt aukkoiseksi.

    antinpoika

    Olen hyvin pitkällä samaa mieltä kuin Pukkala /maaseudun tulevaisuun, sehän näkyy kaikkialla. Jos kyseinen henkilö on alan professori ja metsäpalveluyrityksen osakas niin silloinhan lainaukseni oli bingo, eihän siinä muilla ole nokan koputtamista.

Esillä 10 vastausta, 821 - 830 (kaikkiaan 2,034)