Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Jätkä

    Muutaman vuoden välein? Kustannuksia se antaa. Täysin kannattamatonta puuhastelua ja jättöpuiden vikuuttamista. Metsänraiskausta mitä suurimmassa määrin

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos metsikön keskikasvu olisi esim. 5 m3/vuosi, niin vaikkapa 15 vuoden välein voisi periaatteessa poimia 75 mottia, ei 20.

    Jätkä

    Onko 15 vuotta muutama vuosi? Hakataanko jatkuvassa harsinnassa aina vuotuinen lisäkasvu täysimääräisesti?

    Jos tuo 75 kuutiota kerätään oikeaoppisesti niistä puista, joista tulee tukkia, heikkenee puuston kasvu kerta kerran jälkeen.

    mehtäukko

    Kyllä se käytännössä tuo kurjistuminen tapahtuu, enkä siten usko että jk:n keskikasvu pysyy 5 motissa.Alun kerman kuorinnassa voi kyllä.

    Kun luonnontuhot ”löytävät” tällaisen hatelikon, lopputulos sen lajin puuntuotannolle on siinä.

    Gla Gla

    Antinpoika: ”Jatkuvapeitteinen metsätalous on asiaa ilmaiseva nimi”

    Määritteletkö peitteisen metsän.

     

     

     

    Jean S

    Se onkin hyvä kysymys, että milloin kohde on peitteinen. Varmasti sen vaikutelman saaminen tarkoittaa, että kohteella on miestä pidempää puustoa, mutta tiheydelläkin on varmaan väliä eli 17 puuta / hehtaari ei riitä. Kuusikko taas tuntuu yleensä samalla runkoluvulla peitteisemmältä kuin männikkö ja sekalaisen alikasvoksen säilyttäminen haittaa näkyvyyttä eli tekee siinä mielessä metsästä tiheämmän oloisen. Runkoluvun sijasta peitteisyyttä voisi varmaan määritellä jollain lukuarvolla, joka esimerkiksi sanoisi, paljonko valoa tulee keskimäärin maahan asti jollain alueella.

    Puuki

    Jaa, nytkö on tarkoitus muuttaa  vakiintuneita käsitteitä siten, että tähän asti tehdyt luontaisen uudistamisen hakkuutkin on jatkuvaakasvatusta ?  Minkä vuoksi ?

    Minun mielestä ei tarvita mitään muutoksia entisiin käsitteisiin. Jatkuvakasvatus eroaa jaksollisesta myös luontaisen uudistamisen kohteilla jatkokäsittelyn osalta.

    Jätkä

    Pohjapinta-ala on minun mielestäni luotettava mittari myös peitteisyyden määrittelyyn. Lakiraja nyt pitäisi olla ehdoton alaraja, jonka alle meno saisi aikaan pakollisen uudistushakkuun sakkojen kera.

    Ymmärrän kyllä palstan ”talousnerojen” hingun pudottaa puuston määrän mahdollisimman alas, jolloin siinä on vähän kiinni pääomaa. Jos kuutiomäärä raksitaan vaikka 50:neen kuutioon ja lisäkasvu on 5 mottia, on tietenkin ”sijoitus” hyvä.

    Tuolla menetelmällä varsinainen tukkipuun kasvatus jää aika pitkiin kantimiin ja pienikin hätäily hakkuun kanssa tekee ns. sirppihallaa.

    Metsämaa toki pysyy peitteisenä, mutta sen taloudellinen tuotto jäänee kehnonpuoleiseksi.

    antinpoika

    En tunne yhtään tapausta missä olisi oltu likelläkään lakirajoja, eihän siihen mitään syytä olekkaan.Keskimäärin kertymät silloin kun hakkuu on yläharvennus painotteinen on 80-100m3/ha, se kuitenkin tarkoittaa alaharvennukseen verraten 2-3 kertaista hakkuutuloa koska kertymä on suurempi ja tukki% 60-70 keskimäärin. Siinä valossa alaharvennus on taloudellisesti vahingollista ja joutavanpäiväistä keppien keräilyä. Jätkä voi käydä hakkaamassa joka syksy uuden kasvun mutta normaalisti se tehdään keskimäärin 20-vuoden välein. Puuston määrät lienee etelässä jotain muuta ja eivät ole vertailukelpoisia.

    Rane2

    Minkälaisesta otannasta tämä ”keskimääräinen kertymä” on laskettu?

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 2,034)