Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 791 - 800 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Kurki Kurki

    Reima Ranta: Jos meillä on täsmälleen saman riskistä pankkitiliä, josta toisesta saa korkoa prosentin ja toisesta kaksi prosenttia. Kun kysytään kumpaanko on taloudellisempaan sijoittaa, niin jokainen täyspäinen vastaa, että kahden prosentin tilille.

    Huono esimerkki.

    Jos ottaa tuon vaihtoehtoisen sijoitusmuodon (pankkitalletus) koron 2% vertailuksi  aukon uudistutamiseen muokkaus+taimet, niin tuo korkotuotto ei ainakaan hakkaa  keskimäärin kasvavan metsän tuottoa 35 vuoden ajalta. Pitää muistaa että valtio ottaa joka vuosi 2% tuotosta pääomaveron, mutta ei metsänkasvusta.

    Tolopainen Tolopainen

    Mistä sellainen käsitys on syntynyt että esim. säästövakuutuksen vuosittaisesta tuotosta pitäisi vero maksaa. Ei tarvitse se maksetaan vasta kun pääoma nostetaan samoin rahastojen verotus. Vero menee vasta kun pääomat nostaa. Vain piensijoittajut maksavat saamistaan osingoista veroa vuosittain. Meillä harrastetaan sellaista sosialismia että kaikista pienimpiä pääomatulojen saajia verotetaan ei muita. Demarit eivät halua että ihmiset vaurastuu, koska sen jälkeen heitä ei voi poliitikot ja ay-liike kyykyttää. Demarijohtoa kohtaan pitää olla kuin linkkuveitsi. On myös vaarallista jos kansa pääsee valitsemaan lääkärin eikä mene terveyskeskusjonoon.

    pikkutukki

    Jotenkin politiikassa tuntuu , että työttömien suuri määrä on joillekin tahoille tärkeä , että valtaa tulisi lisää !

    Jean S

    Esimerkissä oli nimenomaan kaksi pankkitiliä, joita vertailtiin keskenään.

    Kuten mr Tolopainen totesi, sellaisiakin sijoitusmuotoja on, joissa korkoa kasvaa korolle ennen verotusta. Sijoitusvakuutusten lisäksi – jos ei halua ruokkia henkivakuutusyhtiötä – on tarjolla esimerkiksi sellaisia pörssiyhtiöitä, jotka eivät koskaan jaa osinkoa, vaikka varaa olisi (esimerkiksi Lundin Petroleum). Lisäksi useissa rahastoissa on ns. kasvuosuuksia, jotka eivät maksa tuottoa ulos vuosittain.

    Ja kyllä, valtio ei juuri tällä hetkellä verota metsän omistamista, koska ei ole pinta-alaperusteista metsäveroa eikä varallisuusveroakaan. Metsän kiinteistöveroakaan ei ole tullut – vielä. Mutta jos katsotaan esimerkiksi 70 vuoden aikajänteellä, niin ei voida olla ollenkaan varmoja siitä, että verottomasti pystyy puitansa kasvattelemaan.

    Muistuttaisin myös, että Pohjanmaalla 90-vuotiaassa päätehakattavassa männikössä voi olla ihan hyvin pituutta 18 m ja puuta 140 m3/hehtaari, eikä kyseessä ole mikään rappiometsä. Jossain muualla voi sitten olla isompia puita (https://retkipaikka.fi/pitkan-kuusen-polku-muurame/). Keinollisen uudistamisen kulut taas eivät vaihtele yhtä paljon.

    Timppa

    Totta tietenkin on, ettei joistakin sijoitusvakuutuksista tarvitse maksaa veroa uin vasta nostettaessa.  Yleensä kuitenkin joutuu maksamaan pankille vuosittaisia kuluja.  En kyllä osaa sanoa kumpi vie enemmän.  Pankki vai verottaja.

    Tietysti kannattavuuden kannalta on aivan eri asia saako päätehakkuumänniköstä 140 vai 280 m3.  Kysymys on kuitenkin myös siitä, saako koskaan paikalle syntymäänkään parempaa metsää.  Jos on mahdollista kasvattaa, niin silloin tilanne on toinen kuin jos on jatkuvasti kitukasvuonen metsä.  Sellaiseenhan männikkö syntyy yleensä siemenpuista pelkillä muokkauskustannuksilla.

    Planter Planter

    Onkohan luonnonsuojeluliitolla ymmärrys siitä, että jatkuva kasvatus tarkoittaa, että metsät kuusettuvat entistä enemmän ja kuusettuminen on jo nyt vähentänyt sitä paljon puhuttua monimuotoisuutta.

    https://www.metsalehti.fi/uutiset/luonnonsuojeluliitto-haluaa-vahentaa-avohakkuita/

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei todennäköisesti ole. (päivitys) Kommentti ja linkki tähän keskuseluun löytyy hakemalla FaceBookista Suomen Luonnonsuojeluliitto. Kommentteja ja palautetta odotellessa…

    Puuki

    LSL: ” Lahopuuta pitäisi olla vähintään 20 kuutiota hehtaarilla…”

    Jos kuusta on yli 10 k-m³/ha ja mäntyä yli 20 k-m³/ha , niin ne sen yli menevät määrät pitää ml:n mukaan kerätä pois. Koska ötökkätuhot lisääntyy ja naapurin metsätkin on uhattuna; maksaja on kaatuneiden puiden omistaja. Ei se ole monimuotoisuuden lisäämistä, jos kuoriaistuhot tappaa pystypuuston. Lahopuuta riittää vähempikin määrä kuin että mennään yli riskirajan .

    mehtäukko

    Mutta kun lähi vuosiksi on tiedossa itä-Suomen alueilla mahdottomat määrät ötökkäpuuta, kuuluuko mistään kehuja? Ei takuulla. Lisää ja lisää…

    metsä-masa metsä-masa

    Paljon on ötökkäpuita Itä-Suomem metsissä ja isoilla pinta-aloilla, sopivasti vähän, ettei  korjuuta ole kannattavaa toteuttaa 2-10 m3 / ha !

Esillä 10 vastausta, 791 - 800 (kaikkiaan 2,034)