› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 78 79 80 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MJO 26.3.2018, 08:11

    Jos meillä on täsmälleen saman riskistä pankkitiliä, josta toisesta saa korkoa prosentin ja toisesta kaksi prosenttia. Kun kysytään kumpaanko on taloudellisempaan sijoittaa, niin jokainen täyspäinen vastaa, että kahden prosentin tilille.

    On ihan sama vaikka saa 100% koron, jos pääoma on nolla. Jatkuvankasvatuksen riski ei ole SAMA. Ei lähellekkään sama.

    Muista Reima, että siinä uudistushakkuu vaiheessa pankkitili karttuu uudistuskulujen jälkeenkin paljon. 2% tuotolla jk ei tule saavuttamaan koskaan uudishakkuu tuloja, vaikka sieltä ei kaadettaisi tikkuakaan.

    Puuki 26.3.2018, 09:02

    Riskikorjattu tuotto, josta oli puhetta jo aiemminkin, pitäisi tosiaan ottaa käyttöön myös metsänkasvatuksen tuottolaskelmissa.

    Mutta asiaa voi ajatella monelta eri kantilta. (kuten on tullut jo ilmi tässäkin ketjussa n. 80 sivun verran).  Käytännön esimerkkejä on jonkin verran olemassa. Esim. ainakin yksi mti:n lopputyö on  pari vuotta sitten tehty vertailu jk:n ja tasaikäisen kasvatuksen välillä. Siinä oli n. 60 vuotias kuusikko  poimintahakkuin manu+hevoskorjuulla tehty hyväkuntoinen e-suomalainen metsikkö. Vertailu oli tehty MOTTI-ohjelman kasvatusmallien avulla . Lopputulos oli n. 15 % tasaikäisen kasvatuksen hyväksi vaikka ennakko-odotukset oli toisinpäin jk:lle sopivan lähtökohdan vuoksi.

    Kuusen tyvilaho on,( taimettumisen onnistumisen lisäksi) suurin haitta rehevillä mailla j-kasvatuksessa.  Metsätieteellisessä vuosikirjassa on julkaisu tutkimuksesta tyvilahon esiintymisestä jk-aloilla. Siinä tyvilahoa esiintyi 10 – 80 %:ssa jk-mallilla hoidettujen metsiköiden puissa.  Jos alueella on alunperin tyvilahoa, se lisääntyy poimintahakkuiden jatkuessa toistuvasti .

    Jovain Jovain 26.3.2018, 09:47

    Oikeastaan ei tarvitse kysyä, mitä jaksouskovaiset ajattelevat yhdestä oikeasta metsänhoitotavasta. Pyörää ei ainakaan tarvitse keksiä, sillä se on jo keksitty, mutta tuskin kuitenkaan riittää perusteluksi hyvästä metsänhoitotavasta. Vallankin, kun jk:n ominaisuuksia käytetään hyväksi täydentämään jaksollista metsänhoitoa. Käydään ikään kuin varkaissa. Oliko niin, että tasaikäinen, tasapaksuinen ja samaa puulajia oleva metsä, ei ollutkaan se tavoiteltava metsä?

    Omassa metsänhoidossani otan aina jk:lle tarjottavat vaihtoehdot huomioon. Esim. hyvälaatuinen ja kasvuinen kuusisekametsä 100 mottia hehtaarilla, sen jälkeen, kun yliset tukkimetsä 150 mottia on poistettu. Ei ole mikään yleinen kohde, mutta näitäkin ja vastaavia kohteita on ja jotka kannattaa hyödyntää.

    Ei ole syytä hyväksyä kohteeseen tarjottavaa avohakkuuta, sillä menetät 30 v. aikajakson ja kuitumetsän, jonka arvo kuitumarkkinoilla on olematon. Eli vaihtoehtona otat vastaan avohakkuun, viljelyn ja uuden 30 v. aikajakson, päästäksesi samaan arvottomaan kuitumetsään.

    Tässä 60 v. seikkailussa vaihtoehtona on tukkimetsän lihottaminen välittömästi, kun olet tehnyt valinnan jk:n puolesta. Seuraava todennäköinen vaihtoehto onkin metsän uudistaminen.

    Jätkä 26.3.2018, 09:57

    Tuo Puukin teoria on yläharvennus, joka tehdään yhden kerran ennen päätehakkuuta. Sillä ei ole mitään tekemistä jatkuvan kasvatuksen kanssa, vaan sillä siirretään uudistushakkuuta todellisuudessa, jos puusto on hyväkuntoinen ja sitä on sata kiintoa hehtaarilla – jonnekin 40 vuoden päähän (vähintään). Ehkä jopa 60 vuoden kuluttua metsässä on 350 – 400 kiintoa /ha.

    Kannattaahan sitä odottaa? Kun vaan ei tulisi odottavan aika pitkäksi, tyvilahokin saattaa löytää tiensä kuviolle.

    Puuki 26.3.2018, 10:07

    ” Tuo Puukin teoria on yläharvennus, joka tehdään yhden kerran ennen päätehakkuuta. Sillä ei ole mitään tekemistä jatkuvan kasvatuksen kanssa….”

    Mitä yrität tuossa selittää ?

    Pete 26.3.2018, 11:10

    Tais mennä Jätkältä Puuki ja Joovaini sekaisin.

    Samaa mieltä olen Jätkän kanssa tästä. Eihän tuo Jovainin esimerkki ole esimerkki jk:sta. Se kuulostaa paperilla hyvältä, mutta käytännön elämässä noita on vähemmän. Ainakaan omilla pohjilla yläharvennuksen (150motti/haa) jälkeen jäävät vähemmän järeät lisävaltapuut (100mottia/ha) eivät pysy pystyssä. Ja juurikääpä on näillä pohjilla jo valmiiksi, eli ei senkään puolesta houkuttele. Jossain Väli-Suomessa voi toimia paremmin, mutta vaatii varmastihyvää osaamista että tunnistaa tilanteen oikein.

    Jätkä 26.3.2018, 11:29

    Joovain meni perhana puuki ja Joovaan sekaisin, molemmatkin on tietenkin. 🙂

    Tuo sadan motin jätemetsä on siinä, kun mennään hyvään taimikon ja enskan välimaastoon, jossa on 2000 r/ ha a` 50 litraa. Siis metsä on kyllä raiskattu! Jos sieltä on päävaltapuita hakattu 100 – 200 mottia hehtaarilta.

    Lapissa MH teki tuollaisia hakkuita sodan jälkeen, eikä huolehtinut jätepuustosta, kun uudistaminen ”olisi ollut niin kallista, eikä ollut työvoimaakaan”.  Muutama kymmenen vuotta myöhemmin niistä hakattiin lehtipuukuitua ja polttopuuta, sekä ne uudistettiin.

    Hukkaan meni muutama kymmenen vuotta, eikä työn kustannuksista saatu takaisin juuri mitään. Ei ainakaan taloudellista hyötyä senttiäkään.

    Metsuri motokuski 26.3.2018, 12:08

    Tosiaankin ylispuuhakkuut ja yläharvennukset eivät tosiaankaan ole jk-metsiä. Tai voihan ne olla mutta ei nyt ihan sitä mitä jk-metsillä tarkoitetaan. Monella tahtoo mennä nämä termit sekaisin. On ihan luonnollista että metsänkasvatuksessa voidaan käyttää luontaista taimettumista hyväksi jos sitä on tapahtunut ja se on hyväkuntoista. Näinhän on aina tehty.

    Jätkä 26.3.2018, 12:16

    Niin!  Nimenomaa ylispuuhakkuuthan ovat luontaiseen uudistamiseen kuuluvia toimenpiteitä. Ei niillä ole mitään tekemistä Jatkuvan harsinnan kanssa.

    Jovain Jovain 26.3.2018, 13:55

    Pete: Ei ole lisävaltapuista, vaan uuden sukupolven metsästä tässä tapauksessa. Ei ole raiskattu tai määrämitattu, vaan on käytetty jk:n mahdollisuuksia tuoton kuin ajan ja kustannusten osalta.

    Kohteista löytyy, ei ole metsänhoidon teoriasta. Näin on toimittu myös vanhan metsälain aikana, vaikka laki ei tunnistanutkaan jk:ta. Sen aikaisista rajoituksista saamme kiittää vastakkainasettelua, joka on hyvin vahvasti mukana tälläkin hetkellä.

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 78 79 80 … 202 203 204