Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Timppa

    Oletko antinpoika varma, että koppakuoriaiset ja avohakkuut ovat toistensa pois sulkevia vaihtoehtoja?  Tai tiedätkö millaisella metsienkäsittelyllä korvataan parhaiten fossiilisia polttoaineita?

    Jatkuvan kasvatuksen metsässä saattaa olla lahopuuta vähemmän kuin jaksollisen metsässä.  Tai liian pitkään kssvatetun metsän saattavat tuhota kirjanpainajattotaalisesti.  Silloin kyllä todella lahopuuta löytyy.

    Tiedätkö muuten, että hyvin kasvavassa jaksollisen metsässä on puuta enemmän kuin jatkuvan kasvatuksen metsässä?  Tai ymmärrätkö sitäkään, että jaksollisen kasvatuksen kuusikoiden latvusmassa voidaan vaikkapa kerätä stadilaisten lämmittämiseen?

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tälläkin palstalla on jo vuosia sitten opastettu ihan ilmatteeksi sellaisia, jotka ovat sattumalta ostaneet mökkitontiksi 5…15 ha metsätilan sitten kyselleet, nimenomaan vanhan metsälain aikana, että mitenkäs pitäis toimia kun he ei haluais tehdä palstalle aukkoa, mutta ilmeisesti olisi syytä vähän puumäärää vähentääkkin.

    Jollekkin 5 ha tontin omistajalle annoin ohjeeksi että tee just niinkun parhaaksi näet ja miten uskot maiseman parantuvan. Ainoa asia että jos sitä ylijäävää puuta myy niin pitää tehdä metsänkäyttöilmoitus ja kun se itse vie ja selittää tilanteen, niin se ilmoitus pannaan mappiin ja asia on sillä käsitelty.

    Minusta ei siihen maiseman hoitoon niin isosia neuvoja voi edes antaa, se maiseman kauneus kun on katsojan silmässä.

    Mitä tulee niihin maisemanhoitoneuvoihin, joita metsäammattilaiset antaa, niin varmasti ostopalveluna löytyy nytkin jo, kunhan vain sanoo mitkä on tavoitteet. Pitää vain sitten ymmärtää että ne eivät välttämättä tuota taloudellista tulosta.

    Niinkuin jo edellä sanoin maisema ja marjastus alueet ovat vain lyhyen taimivaiheen aikana ehkä jonkun mielestä hiukan pielessä. Meillä on sellainen 2012 istutettu männyn taimikko, josta emäntä on joka vuosi kuitenkin poiminut puolukkaa. Mustikkaa taas minun kokemusteni mukaan on parhaiten juuri sopivan harvoissa kuusikoissa, jos eivät ole kuuselle liian karulla paikalla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    puunhalaaja

     

    Antinpoika, sorruin edellä tietoiseen liioitteluun ja kärjitämiseen. Taitavasti hoidettuna jatkuvalla kasvatuksella saa toki myös taloudellista hyötyä, ja kuten tässäkin keskustelussa on todettu, joissain kohteissa se on jopa taloudellisin ratkaisu.

    Yritän kärjistämällä tuoda esiin sitä, että ihmisillä on erilaisia arvoja ja tavoitteita. Taneli edellä arveli, että jo nykyiselläänkin omistajat halutessaan saavat tavoitteidensa mukaista palvelua. Minä en usko sitä. Meillä on kohtaanto-ongelma, ei välttämättä älyttömän laaja, mutta silti todellinen ongelma. Mitä paremmin ihmiset saavat omia tavoitteetaan tukevaa palvelua, sen parempi. On kerrassaan typerää, jos Korpituvan Tanelin kaltaiselle omistajalle koetettaisiin väkisin tarjota jatkuvaa kasvatusta. Yhtä väärin on se, jos toisessa tilanteessa jollekin toiselle omistajalle tuputetaan avohakkuuta.

    MaalaisSeppo

    Jk-metsänhoitoneuvojiksi voisi lisäkouluttaa puutarhureita. Hetähän varakkaat palkkaavat mm puutarhojensa uudistushankkeisiin.

    MHY:t ovat yhdistyneet melko isoiksi. Joku neuvojista voisi olla tällainen jk neuvoja. Voisi valvoa myös jk-hakkuita. Tietysti maksua vastaan. Valvonnan hinta/kuutio olisi tietysti korkeahko, kun puuta/ha ei paljoa kerry. Lisäksi erikoiskoulutuksen saaneen palkkio on suurempi kuin normi neuvojan.

    Kun jk-metsää hoidetaan oikein, niin muita toimenpiteitä ei tarvita hakkuiden lisäksi. Pelkkä hakkuiden suunnittelu ja valvonta riittäisi. Puutteena on, ettei päteviä jk-neuvojia kouluteta missään. Kysyntä ei ole vielä riittävää koulutuksen aloittamiseksi.

    Jk-neuvojan toimeksiantosopimukseen tietysti tulisi klausuuli, ettei neuvoja vastaa mahdollisista metsän kasvutappioista.

    suorittava porras suorittava porras

    Metsäyhtiötkin tarjoavat opastusta jk- menetelmään , mutta asiakkaan on annettava kirjallinen vastuuvapaus metsäasiantuntijalle ennakkoon , jos käykin niin ikävästi , että lopputulos ei satu miellyttämään asiakasta . Neuvoja saa moneltakin taholta, mutta lopullinen vastuu valinnasta on maanomistajalla.

    mehtäukko

    Jaa, että jossain Kuhmossako on jk:n hakkuu meneillään? Ja olisko toinen jossain Har…tai Porvoon liepeillä?

    Mikäpä siinä jos on ja saa ollakin. On moneen kertaan todettu, että joihinkuihin kohteisiin sitä voi soveltaa jos kun hinkua riittää.

    Mutta miksikään yleismenetelmäksi värkättynä se on täyttä puppua.

    Reima Ranta

    Investoimalla metsänhoitoon voidaan kyllä lisätä myyntipuun tuotosta, mutta se ei tietenkään ole vielä tae kannattavuudesta. Kymmeniä vuosia jatkuneella julistuksella on sokaistu metsänomistajia näkemään härkäpäisesti vain metsä. Jaksollisella kasvatuksella voidaan lisätä puuntuotosta, mutta kannattavuuden tae se ei ole ja metsäänkin voi investoida kovin monella tavalla.

    Timpankin pitäisi nyt vielä uudelleen tarkastella laskelmaansa. Metsävähennystä käyttävä ei maksa veroa laskelmasi neljästätuhannesta eurosta, vaan…

     

    Jovain Jovain

    Tilastojenkin mukaan jk:n osuus metsänhoidossa on vain 1.5 % loukkaa. Siitäkin huolimatta nähdään paljon vaivaa, tässäkin osiossa vaahdotaan kymmeniä sivuja jk:n heikkoudesta ja nähdään jk suoranaisena uhkana.

    Eihän jk:n yleistyminen ole edes mahdollista. Siitä pitää huolen teollisuuden puuhuolto, joka ohjaa pystykaupoille ja avohakkuisiin. Myös hinnoittelulla ohjataan, jk puunhinta huomattavasti alemmaksi ja korjuun kustannus huomattavasti korkeammaksi, puhumattakaan että metsänomistajat hyväksyttäisiin puun toimittajina. Siitäkin huolimatta jk nähdään uhkana.

    Kysymyshän on tietenkin aiheellinen. Eihän se paremmuus tule metsänhoidosta, tai noudatettavasta logistiikasta, vaan vastakkainasettelusta. Miten puujalan kakku jaetaan. Mikä on metsänomistajien osuus saamapuolena. Siinä mielessä kaikkia logistiikan kustannuksia pitää saada arvioida metsätalouden tulona.

    Puuki

    Ei se jk varmasti mikään uhka ole muille metsänhoitotavoille pienellä osuudellaan ellei sitten joku saa myös päättäjätaholla (EU) päähänsä jk:n olevan se ainoa oikea metsänkasvatusmenetelmä (esim lobbauksen vaikutuksesta). Siitä voi olla kysymys ainakin useimmilla tasaikäisen kasvatuksen kannattajilla, että  useimmiten taloudellisesti kannattavampi ja  luonnonolosuhteisiimme paremmin sopivan menetelmän käyttö ehkä kiellettäisiin joskus tulevaisuudessa. Kun perusteita jk:n toimivuudesta joka paikan menetelmänä ei kuitenkaan ole olemassa.     Päin vastoin näyttää tutkimustiedon ja useimpien käytännön kokemustenkin valossa, että jk:a markkinoidaan joskus luomalla liian positiivinen kuva siitä.

    Jatkuvasti peitteinen metsä voi sopia parhaiten joihinkin kohteisiin, mutta jos tutustuu tutkimuksiin sen haittapuolista ( mm. tyvilahon leviäminen kuusikoissa ja  taimikon uudistumisen ongelmat), niin saa paremman kuvan sen sopivuudesta Suomalaiseen talousmetsään.

     

    Timppa

    Reima.  Missä minä olen väärässä?  Tarkoitin, että puita myydessäni en saa vähentää sitä 40 %:n osuutta metsätilaan kuuluneiden puiden hankintamenosta.  Joudun siis siltä osalta maksamaan veron vaikkei minulle ole tullut tuottoa.  Eikö tämä ole itsestään selvä asia?   Jos saat ostettua ne puut noin 16 %:n alennuksella, niin olet saanut vasta sijoittamasi rahan takaisin.  Sinulle jää sitten kuitenkin vastuulle se uuden metsän perustaminen.   Siihenhän sinä et tietenkään uhraa rahaa.  Et kuitenkaan mitään voitakaan. Se rääseikkö ei paljon tuota, mutta sinulla saattaa olla kuitenkin erilaisia kuluja kuten tiemaksuja ym, jotka on aina maksettava.

    Vastakohtana taimikot hyvin hoitava ja metsänsä lannoittava tyyppi, joka sitten huolehtii taimikoiden perustamisesta ym.  Säästää kulujen osuuden veroissa ja on aikanaan hienon tuottavan metsän omistaja.

     

Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 2,034)