Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 721 - 730 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Jovain Jovain

    Palstalla on muutama metsänomistajien ”enemmistövaltaa” käyttävä ja on konemiehet, jotka peesaavat ja käyttävät metsänomistajien mandaatin täysimääräisesti hyväkseen. Toimii jossain Päijänteen ja Suomen parhailla piikkipaikoilla, mutta en usko että voidaan yleistää.

    Väittäisin, että metsänomistajien talouden osalta keskustelua viedään harhapoluille. Metsätalous ostopalveluina, eli palveluelinkeinoina ei ole se juttu. Tarkoittaa sitä myös korjuun osalta, jonka kustannukset ovat jo tällä hetkellä yli puolet puunhinnasta.

    Reformina tämä tarkoittaa metsänomistajien täysimääräistä hyväksymistä kilpailuun, myös korjuun osalta, ei sulkemista sen ulkopuolelle, niin kuin tällä hetkellä toimitaan.

    Ns. valtaapitävät syyllistyvätkin metsänomistajien ulossulkemiseen, jota olen pitänyt poliittisena ja hyvin tuottoisana yhteiskunnan hyvinvointireformina ja jota valitettavasti käydään metsänomistajien ja metsätalouden kustannuksella.

    Tolopainen Tolopainen

    Tämän päivän Kauppalehden uutisisivustolta löytyy suurimpien metsäkoneyritysten tulostiedot. Vain suurin pärjää kohtuullisesti. Muiden kannattaisi lopettaa ja siitää pääomat vaikka pörssiosakkeisiin. Rahaa tulisi huomattavasti enemmän. Jovain on täysin väärässä, korjuukalustoon metsänomistajan ei kannata sijoittaa euroakaan.

    mehtäukko

    Kurjen esimerkki on sitä käytännön metsätaloutta, johon ei todellakaan tarvita funktioita!

    ”Jatkuva metsätalous” kun tarvitse ahdistua orjuuttavaan ympyrään, olikohan tämä tai tuo ajatelma sen 0,5,% plussalla tai miinuksella?!

    Timppa

    Reima ei tunnu hallitsevan mainostamaansa ekonomiaa.  On siis tyypillinen suomalainen, joka on valmis maksamaan siitä, että saa maksaa vähemmän veroja.  Ei olla tosiaankaan ostettu uutta metsää, koska se on nykyhinnoilla kallista.  Ne rahat ovat investoitavissa muualle.

    Metsävähennys merkitsee sitä, että hankkimasi puun arvosta voit sitä myydessäsi vähentää hankintakuluna vain 60 %.  Metsänostaja on huonommassa asemassa kuin muut elinkeinon harjoittajat.  Otetaanpa esimerkiksi Jesse.  Hän saa vähentää kaikken hankkimansa materiaalin 100 %:sti.  Siis metsänomista maksaa veroa siitä 40 %:sta, minkä hän on maksanyt tilan myyjälle.  Toivottavasti osasin selittää ”ekonomistille”.

    Sen sijaan kaikki hoitotoimet ja lannoitukset ovat vuosimenoja.  Ne saa kerralla vähentää tulosta 100 %:sti vaikka vaikutus kohdistuisi vuosien päähän.  Näin metsiään hyvin hoitava saa hyödykseen tämän verovivun.  Kun näin jatkaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, niin kas kummaa, metsänomistajalla on hyvät metsät ja suuret hakkuutulot.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Reima Ranta

    Ei millään pahalla Timppa! Kaikki mitä kerrot metsävähennyksestä on tietysti totta ja käytetty metsävähennys kaiken lisäksi tuloutuu metsä myytäessä.

    Mutta, keskustelimme yhteismetsän ja yksityisomituksen verotuksesta. Yksityinen metsänomistaja voi myydä metsänsä perillisilleen verottomasti ja perilliset voivat taas jatkaa metsävähennyksen tekemistä jne…

    Jos metsänomistajalla ei ole metsävähennystä tai se on käytetty loppuun, niin pääomahakkuissa kannattaa vakavasti harkita myyntiä perillisille ennen pääomahakkuita.

    Jos omankin kokemuksen perusteella jotakin yritän kirjoituksillani sanoa, niin sen, että metsänomistajalla on joka suhteessa erittäin  runsaasti vaihtoehtoja, eikä todellakaan ole itsestään selvää, mikä on kulloinkin viisasta.

     

    Timppa

    Kannattaa Reima huomata tuo veroero, jos sinulla on veroprosentti vaikka alempi eli 30 %, ja metsän pääoma vaikka 100000 ja verotettava tulos 4% eli 4000 vuodessa.  Jos maksat 3,5 %-yksikköä korkeampaa veroa, niin 20 vuodessa olet maksanut veroa yhteismetsään verrattuna 20×0,035×4000=2800 euroa, jolle on koko ajan kasvanut  korkoa.  Jos myyt sen 100000 euron tilan perillisille 75 000 eurolla, niin he maksavat varainsiirtoveroa 3000 euroa ja saavat hyväkseen metsävähennyksen, joka vähentää maksettavaa veroa 0,3×0,6×78000=14 040.  Siis näin laskien olet oikeassa.  Ero sinun hyväksesi (14040-3000)=11040 vastaan 2800.  Tosin koron huomioonottaminen tasaa eroa.

    Jos maksat , niin oletan, pääomaveroa 34 %, tilanne muuttuu.  Säästätkin 20 vuodessa veroissa 20×0,075×4000=6000 euroa eli sinun systeemi olisi enää 5040 euroa edullisempi.  Jos sinulla on useampia lapsia niin he saattavat haluta jakaa tiloja.  Silloin syntyy helposti vähintään tuollaiset kulut.  Tietysti suurempi kokonaisuus mahdollistaa paremmat myyntitulot.  Joskus joku yksittäinen hoitaa metsiään erittäin hyvin, mutta yleisesti ottaen suuria metsätiloja hoidetaan paremmin.

    Verotuksella ei voi tuomita mitään järjestelmää toista edullisemmaksi, kun on monta muutakin liikkuvaa osaa.  Yksi on tietysti perinnönjaon tasapuolisuus ja vaivattomuus.  Tietysti, jos on vain yksi perijä, niin silloin ei voikaan yhteismetsää perustaa.

    antinpoika

    Minkälaisen metsän ostaisit kommenttini sai kyllä turhanpäiväistä kohua osakseen, se on minun mielipide eikä minun tarvitse sitä sen enempää perustella. Tämän tyyppisistä asioista on valmistunut tutkimus 2016 joka on julkaistu Forest Ecosystems nimisessä tieteellisessä sarjassa.

    mehtäukko

    Kyllä täällä vaan joutuu mielipiteensä perustelemaan,- ja  parhaassa tapauksessa muuttamaan sitä.

    uudehko metsänomistaja

    Jätkä.

    Väitit eri-ikäiskasvatuksessa puuston geeniperimän huononevan väkisin. Ihmettelyyni siitä, huo0mioitko sen, että eri-ikäiskasvatuksessa puut ovat eri-ikäisiä vastasi:” uudehkolle ehkä valkenee muutaman kymmenen vuoden kasvattelun jälkeen, että harvennuskertojen jälkeen lisäkasvu on kerta kerralta pienentynyt. Perimä huonontuu kerta kerralta, kun emopuiksi jää aina vain kehnompia – hidaskasvuisimpia yksilöitä.”

    Haluaisin tarkennusta siihen, onko väitteesi omaa kokemusta vai jonkun tutkimuksen tulos?  Minun on vaikeaa maalaisjärjellä ymmärtää, että suurimpien ja myös ja vanhimpien puidenjatkuvakaan poisto vaikuttaisi jotenkin perimään. Järkeni mukaan perimä ei muuto poistetaan puut sitten aukoksi tai yläharvennusta lähenevällä JK-menetelmäll. Ymmärrän kyllä, että istutettaessa uutta taimikkoa tasaikäismetsässä on mahdollista valita halutunlaista taimiainesta, joka siis saattaa muuttaa perimää.

     

     

Esillä 10 vastausta, 721 - 730 (kaikkiaan 2,034)