Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 711 - 720 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • pihkatappi pihkatappi

    No itse en ole nähnyt jatkuvan kasvatuksen metsää, jota olisi kunnolla hoidettukin. Onhan noita ihmeellisyyksiä näkynyt, mutta kun raivaussahaa ei vissiin omisteta niin ei noita voi ostaa. En hahmota miten alkaisi perkaamaan, kun lähinnä harmittaa se kun piti lähteä ko. tilaa katsomaan ja tarjousta en edes ajattele. Varmaan jatkuvan kasvatuksen tilan voisi joku sijoittaja ostaakin, jos tilaa olisi hoidettu muullakin kuin monitoimikoneella, mutta sitä ihmettä ei tosiaan metsätiloja kierrellessä eteen ole tullut.

    Sama tietysti jaksollisen kasvatuksen palstoilla, hirvien syömien ja hoitamattomien taimikoiden kohdalla, hintalapussa nälyy ja kovin montaa huonoa kuviota ei kestä katsella. Ja jos oikein isoa metsää on riukuuntunut ja mutkiintunut sekä alusta täynnä risua, niin eipä tuosta puuston hintaa kehtaa tarjota ja hylkään helposti koko palan jos näyttää että millään ei enää tukkipuuksi muutu tai että tuhoriski kasvaa harvennuksella. Kuitupuu avohakkuu ja uudistaminen ei houkuta, uudistaminenkin on oma riskinsä.

    Tärkeintä siis hoitaa metsää, oli sitten kasvatusmalli mikä hyvänsä. En kuitenkaan ostaisi tilaa, joka on uhrattu kokonaan jatkuvaan kasvatukseen. Riskejä vältellen omilla oikea-aikaisilla ja oikeansuuntaisilla panostuksilla saa riittävän tuoton. Aina ei onnistu vaikka miten tekee ja toisten tekemä jatkuvan kasvatuksen hakkuu kuvio saattaa alkaa askarruttamaan liikaa. Mutta päästähän se asia on kiinni, jotkut klaaraavat nuokin kuviot varmaan helposti, mulla vaan ei riitä kapasiteetti. Jatkuva kasvatus pienimuotoisena harrastuksena itsellekin ok.

    antinpoika

    Jos olisin ostamassa ottaisin huomioon seuraavaa:

    Metsätalouden sukupuuttovelka, siis lajit jotka ovat jo hävinneet tai häviämässä metsätalouden tähänastisten toimien seurauksena on useita satoja lajeja, metsätalous ei siis ole ollut egologisesti kestävää, suurin osa Suomalaisista ei hyväksy avohakkuuta eli metsätalous ei ole kultuurisesti kestävää, avohakkuut aiheuttavat haittaa mm. maisema-arvoille, virkistäytymiselle ja marjastukselle, metsätalous ei siis ole sosiaalisesti kestävää. Onko se sitten taloudellisesti kestävää, ehkä on ehkä ei, siitähän tässä on petsiä väännetty. Tällainen metsä on jaksollisen kasvatuksen tulos ja en olisi tätä ostamassa. Jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa luetellut asiat ovat kuitenkin paremmalla tolalla.

    Jätkä

    antinpojalla taitaa olla vaihtoehdot aika vähissä. Metsää kannattaa hankkia vain peräpohjolasta, jossa ainoa taloudellisesti kannattava metsienkäsittelymuoto on jatkuva harsinta. Ilman uudisyuskuluja ( ja ilman puunmyyntituloja).

    Maan pinta pysyy jatkuvasti peitteisenä, jos hyväksyy peitteeksi jäkälän.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Nuo Antinpojan mainitsemat kulttuurillinen ja sosiaalinen kestämättömyys avohakkuulle ovat vähän venyviä ja vanuvia käsitteitä.

    Minulle joku luonnonmetsien ihannoija tässä aikanaan ylisti muutamaa metsäni kuviota, että katso nyt kun sulla on siinä oikein kunnon vanhaa kunnollista metsääkin pala. Ota siitä opikses äläkä räävi noita aukkoja joka paikkaan, tuollaisen metsän saa aikaan vain luonto. Keskustelut kummasti tyrehtyivät kun aloin muistelemaan että kyllähän minä sen talvella 65-66 muistaakseni hakkasin aukoksi ja raivasin. Sitten palkkametsuri istutti, muokkaamattomaan maahan keväällä 67, kun minä olin jo muissa töissä itse. Kaiken kukkuraksi se istutettiin niillä pahamaineisilla männyn avojuuritaimilla, joista kuulemma tulee vain keinutuolin jalaksia ja räkämäntyjä.

    Kyllähän se aukko kylän reunassa oli aikanaan jokaisen rakkikoiran hampaissa, mutta ei ole enää. Tai saattaa taas kohta ollakkin kun 2- harvennus pitäisi tehdä ihan melkein seuraavaksi kun moto tulee vierailulle.

    No ei tuo nyt ole ainoa kuvio minulla jossa tuo kulttuurellinen ja sosiaalinen kestävyys ovat kummasti palautuneet yllättänkin nopeasti, mutta oli ehkä se näyttävin esimerkki päätilallani.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Onkohan tuo Antinpoika koskaan metsässä käynytkään?  Väittää, ettei jaksollisen kasvatuksen metsissä kasva marjoja.  Kyllä niitä on ainakin meikäläisen sankoon löytynyt.  Toki paikat muuttuvat aina metsien kehitysvaiheen mukaan.

    Mitenkähän metsälajit ovat kestäneet kaskeamisen ja rajun kotitarvekäytön?   Jos jotain on hävinnyt niin silloin.  Kyllä tuntuu, että nykyisistä metsistä ei saa mitään häviämään vaikka kuinka yrittäisi.  Suojelualueet lisääntyvät ja aukot tuovat uutta lisää metsien monimuotoisuuteen.

    Joissakin pitäjissä metsät olivat aikanaan hakattu siihen tilaan, ettei kunnon tukkipuuta löytänyt.  Nyt Suomen metsät pursuavat tukkeja.  Joka vuosi tehdään uusia vientiennätyksiä.

    Maisema-arvot ovat tietenkin katselijan silmissä.  Monikin pitää myös vaihtelevista maisemista.  Jos metsää uudistetaan kerran 80 vuodessa, niin kyllä sitä metsää ennättää katsella ja siellä virkistäytyä aivan tarpeeksi.

    Jos suomalaisilta kysyttäisiin, että haluatko nykyisenkaltaiset metsät vai olisitko valmis siihen, että metsäteollisuus supistuu puupulan vuoksi ja sitä kautta työttömyys lisääntyy ja valtin verotulot vähenevät, niin vastaus oli varmaan toinen.  Kannattaa huomata kuinka innoissaan ollaan, kun metsäteollisuus investoi jollekin paikkakunnalle ja vastaavasti pettyneitä, jos joku tehdas tai vaikkapa vain yksi paperikone suljetaan.  Onko se kulttuurellista vai taloudellista kestävyyttä, kun mahdollisista haitoistakin huolimatta teollisuutta halutaan?

    Positiivista Antinpojan jutussa oli, ettei hän enää väittänyt, ettei eri kasvatusmalleja ole tutkittu.

    Tosiaan Antinpoika viihtyy varmaan jossain pohjoisessa, missä ei tarvitse puuhastella metsätalouden kanssa.  Me muut täällä Metsä-Suomessa kasvatamme sekä omaa että yhteiskunnan kakkua.

    mehtäukko

    Mitähän kommentoisi tuohon antinpojan litaniaan? Parasta kun en mitään.

    Mehtäukon filosofia jos ei vielä ole selvinnyt tässä asiassa, jääköön pimentoon.

    Mikään esitetty jk:n teoria isossa mittakaavassa ei tule kysymykseen käytännön metsätaloudessa. Tilanteen mukaisia variaatioita kyllä,- kuten aliskasvoksen hyödynnys 2- jakoisena kasvatuksena, ylä-, laatu- ja alaharvennuksia. Pääte-,sp jne erilaisia hakkuita ja -muokkauksia jne.

    Joku lotukka siinä niskansa nyrjäyttää, mutta uusia sikiää.

    Jovain Jovain

    Mistähän niitä jatkuvan kasvatuksen metsiä nyt ilmaantuu, kun jk menetelmänäkin on sallittu vasta muutaman vuoden. Eiköhän kysymys ole jaksollisen hoitamattomista metsistä, joita rästejä taimistot ja ensiharvennukset yhteen laskettuna on hyvän matkaa toista miljoonaa hehtaaria. Ei niitä voi pitää tekemälläkään jk metsinä. Saahan sitä uskoa mitä uskoa, ja käy vastakkainasettelusta tämäkin.

    Reima Ranta

    Timpalle, jos sallitte, kun ei varsinaisesti liity aiheeseen.

    Asetin kysymykseni Timppa huolimattomasti. Tarkoitukseni oli kysyä paljonko maksatte veroa bruttotulosta.

    Jos esim. oletamme, että vuotuisista bruttotuloista menojen osuus on vaikka 15 %, niin metsävähennyksen käyttäminen tarkoittaa sitä, että verot pienenevät kolmasosaan. Näin, vaikka lasketaan metsävähennystä käyttämättömän veroprosentiksi 26,5 ja käyttävän 30.

     

    Visakallo Visakallo

    En voi JK-asiassa olla puolueeton, koska käytännössä kaikki metsäni, -myös mahdolliseksi Metso-kohteeksi  merkitty kuvio, ovat nyt keinollisesti uudistettuja, eli istutettuja tai kylvettyjä. Sitä, että olen aikaisemmin hoitanut metsiäni myös JK-menetelmällä, ei voida laskea mukaan, koska teoria ohittaa paremmilla tuloksillaan käytännön näissä asioissa mennen tullen.

    Kurki Kurki

    Reima Ranta: Keskustelu kasvatusmenetelmienkin paremmuudesta on puhtaasti esiin noussut korkokysymys.

    Mitä tässä esimerkissä pitäisi ajatella korosta?

    Viime kesänä sain noin 80 vuotisesta kuusivaltaisesta (suurimmat kuuset 2-kuutiota) 4ha aukkohakkuusta ja 3ha harvennuksesta noin 40 000 e hakkuutuloa. Uudistamisesta sovittiin, että tasaisella ojitusmätästetään ja rinteessa laikkumätästetään 2,5..3m välein. Kuusentaimia istutetaan alueelle 5000 kpl, kun on savolaisen rehevä pohjoinen rinne ja korkealla mäellä hallalta suojassa. Uudistaminen yhteensä 2500e, kun itse istutan. Lisäksi muokkaus työllistää koneurakoitsijaa ja taimet taimituottajaa. Tavoite aukolle 60 vuoden päähän on 400 m3/ha + yksi harvennus 100m3. Rohkenen arvioida tulevaa siksi, että harvennuksessa oli noin 1 ha suurinen 30 vuotias istutettu kuusentaimikko vanhalle pellolle, jossa suurimmat kuuset olivat lukkkaa rk 30cm ja pituus 15m ja hakkuukertymä noin 80m3.

Esillä 10 vastausta, 711 - 720 (kaikkiaan 2,034)