Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Paljonko Timpan yhteismetsä maksaa tuloksesta veroa? Kuinka suuri yhteismetsänne on ja hankitaanko siihen ostamalla vuosittain lisää pinta-alaa? Olenko väärässä, jos olen ollut ymmärtävinäni, että yhteismetsänne pinta-ala on pysynyt suurin piirtein vakiona ja vain osakkaat ajan saatossa vaihtuvat?

Minä olen männiköitteni jaksollinen kasvattaja (molemmat tiedämme miksi), vaikka esim. tuo Lapin kuitu- pikkutukkikokoisilla siemenpuilla uudistaminen läheneekin jatkuvan kasvatuksen ajatusta eli ei pyritäkään uudistaessakaan ehdottomaan saman ikäisyyteen ja alaharvennuksin tasakokoiseen puustoon.

Tämä menee luonnollisetikin aiheen ulkopuolelle, mutta vastaan Reimalle.

Tietysti yhteismetsämme maksaa tuloksestaan sen 26,5 % veroa kuten kaikki yhteismetsät.  Yhteismetsän tuloksestaan osakkailleen jakama jako-osuus on verovapaata.  Jos yhteismetsä hankkii uutta metsää, niin siitä yhteismetsä saa tehdä metsävähennyksen kuten yksityiset ja kuolinpesät.  Yhtiöt tai rahastot eivät saa tehdä metsävähennystä.

Yhteismetsäosuuden perintöverotusarvo määräytyy joko markkinahinnan mukaan, jos osakkeilla on tehty kauppoja tai 5 %:n tuoton mukaan.  Yksityisellä perintövero saattaa määräytyä myös todellisen puuston mukaan, mikä antaa yleensä suurempia verotusarvoja kuin tuo tuottoon perustuva.

Meillä hallinnolle ei makseta palkkoja.  Ei myöskään osakkaiden suorittamista istutustöistä.  Palkkoja maksetaan nuorisolle istutustöistä.  Heillä veroprosentti on luonnollisestikin pieni.  Tilitoimistolle maksetaan palkkio.  Esimerkiksi viime vuonna se oli 0,7 % myyntitulosta.

En siis ymmärrä kun väität yhteismetsän olevan verotuksellisesti epäedullinen.  Toki hallintoon saa kulumaan rahaakin, mutta toisaalta suuruuden ekonomia tuo myös etuja.  Joillekin saattaa toki olla haittaa siitä, että yhteismetsäosuuden vakuusarvo voi olla pienempi kuin suoran metsäomistuksen tai siitä, ettei kerralla voi tehdä ylettömästi aukkoa.  Esimerkisi meillä ei tällaisia ongelmia ole.  Eikä sitä aukontekomahdollisuutta ole jk-metsässäkään!

A. jalkasenkin olisi varmaan hyvä tietää metsänsä kirjanpitoarvon lisäksi suunnilleen sen käypä arvo (fair value). Muuten jää hyvin oleellista informaatiota saamatta. Sijoitustoiminnan sääntelyssä (esim. sijoitusrahastot) tuota käypää arvoa edellytetään.

En ymmärrä, miten yksityismetsien toteutuneisiin sijoitustuottoihin onnistutaan samassa puheenvuorossa sotkemaan sekä metsärahastojen markkinointi että Orava Asuntorahasto. Joku tolkku pitäisi olla sijoitustoiminnan alkeiden ymmärtämisessä.

Puukille  totean hänen pyynnöstään  omana arvelunani, että tuo Kauppalehden ”metsävarallisuuden arvonnousu” tarkoittaa varmaan metsäkiinteistöjen toteutuneiden  kauppojen nimellishintojen kehitystä (eli niin  sanottua käypää arvoa) Maanmittauslaitoksen tilastojen perusteella. Tuon tarkemmin en valitettavasti osaa toimittajan ja haastateltavan ajatuksenjuoksua kuvata.

Lukelta tuli muuten äskettäin ennakkotiedot ”puuntuotannon reaalisesta sijoitustuotosta” viime vuonna. Yksityismetsien reaalinen sijoitustuotto nousi  6.3 prosenttiin viime vuonna. Paljolti hyvän suhdannetilanteen takia kasvua oli kaksi prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna.

Täytyy ihmetellä noita Antinpojan väitteitä etteikö metsien kasvatusta eri tavoin ole tutkittu.  Väität siis, että Sauli Valkonen ja/tai minä valehtelemme. kun kerroin Ruotsissa ja Norjassa tehdyistä Sauli Valkosen kuvaamista tutkimuksista, joissa todettiin jaksollinen kasvatus selvästi edullisemmaksi.  Tietysti monta muutakin tutkimusta on aikojen saatossa tehty.  Emme vain niistä tiedä.

Kuten moneen kertaan olen kirjoittanut, niin tuolla metsässä sen eron huomaa.  Jaksollisen tulos paranee, mukka jatkuvan huononee.

Luken ”puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto” riippuu siitä mitä puutavaralajeja, millä hinnalla ja miten paljon kunakin vuonna on myyty. Kun esim. tukkipuuta myydään jonakin vuonna normaalia enemmän (kuten viime aikoina on myyty kuusitukkia) reaalinen sijoitustuotto nousee tavallista enemmän.  Keskimääräinen metsän tuotto/kiertoaika on Suomessa n. 3 – 4 % välillä.

Metsätilojen hinta ”käppyrä ” on osoittanut viime vuosina päinvastaiseen suuntaan kuin puun reaalihinnan ”käppyrästä” olisi voinut päätellä. Se on kyllä totta. Mutta yksittäisen metsätilan myyntihintaan ja arvoon vaikuttaa edelleen hyvin paljon mm. puun määrä ja laatu (mm.tukkipuu%) ,metsän kasvupaikkatyypin, sijainnin, erityisarvojen  yms. tekijöiden ohella.

Jos esim. jokin metsärahasto hankkii omistukseensa rantametsiä ja kaavoittaa niitä, niin rahaston laskennallinen arvo lisääntyy, mutta arvonlisäys realisoituu vasta kun/jos tontit on saatu myytyä arvioidulla hinnalla. Luulen että Anneli Jalkanenkin tarkoitti (ehkä) esim. tuollaista tapausta , kun vertaisi metsärahastoa asuntorahastoon, jossa asunnot taidettiin arvostaa alunperin liian korkealle.

Kun keskustelu ajautui jo sivuraiteelle, niin jatketaan samaa latua vähän vielä :    Ehkä metsäsijoituksissakin pitäisi ottaa oppia ammattisijoittajilta, jotka ei tavoittele suurinta mahdollista tuottoa vaan suurinta riskikorjattua tuottoa. Riskikorjattu tuotto mitataan yleensä Sharpen mittarilla, joka kertoo kuinka paljon enemmän esim. rahasto on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Mitä suurempi Sharpenluku, sitä paremmin sijoitus on tuottanut suhteessa riskiinsä.   Silloin suuremman riskin sijoituksen pitäisi tuottaa enemmän kuin pienemmän riskin sijoituksen, jotta sijoitukset olisivat yhtä hyviä.

Erilaisille metsänkäsittelytavoille pitäisi siis laatia omat riskiarvionsa, jotta päästäisiin samalle ”lähtöviivalle” kannattavuuslaskelmien teossa. Siinähän sitä onkin tutkimussarkaa, kun metsän kiertoaika on pitkä ja pitäisi osata arvioida tulevaisuuden reaalihintakehitys suunnilleen oikein kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Ja lisäksi riskiarviot kohdalleen esim. luonnontuhojen osalta.