› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 67 68 69 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 19.3.2018, 16:27

    Paasi on varmaan ihan kunnon ekonomisti , mutta ei näköjään ymmärrä metsänkasvatuksesta eri alueilla juuri mitään.

    Rahastojen markkinoijille on yleensä yhteistä se, että pyritään ohjaamaan sijoittajien mielenkiinto pankeille parhaimpaan vaihtoehtoon. Siitähän ne itsekin palkkansa saavat.

    Timppa 19.3.2018, 16:27

    Niinpä. Katselin tuoretta metsäsuunnitelmaa.

    Siinä MT-kuusikoiden  kasvut näyttivät tällaisilta 17 v/1900 kpl/6,0  m3/ha/v, 29 v /1710 kpl/12,2 m3/ha/v, 45 v/907 kpl/11 m3/ha/v, 53 v/ 460 kpl/ 6,9 m3/ha/v , 85v/496 kpl/ 6,8 m3/ha/v

    Vastaavia lukuja OMT-kuusikoista.  14 v/1800 kpl/5,1 m3/ha/v, 20 v/1850 kpl/10,4 m3/ha/v,  24 v/1625 kpl/ 12,9 m3/ha/v, 39 v/947 kpl/14,6 m3/ha/v, 49 v/553 kpl/ 11,7 m3/ha/v, 76 v/684 kpl/10,4 m3/ha/v.

    Ei sen kuusikon tarvitse olla ylettömän tiheä kasvaakseen runsaasti kuutioita.  Minua itseasiassa ihmetyttää se kuinka kauan kuusikon kasvu säilyy voimakkaana.  Kun noita lukuja tarkastelee, niin ei voi kuin ihmetellä sitä, miten jotkut väittävät jatkuvaa kasvatusta edulliseksi.

    Mekin kasvatetaan mielellään sekametsiä.  Suunnitelma kertoo, että 21-vuotiaan MT-pohjalla olevan mänty-kuusisekametsän, tiheydeltään 1916 kpl, kasvu on 10,5 m3/ha/v.  Tässäkään ei kasvateta mitään pusikkoa vaan kaikki on ainespuuta.

    uudehko metsänomistaja 19.3.2018, 16:33

    Jätkä kirjoitt mm seuraavaa: ”Kun joku väittää, että jatkuvassa kasvatuksessa tuotetaan enemmän tukkia kuin jaksollisessa, niin hän ei ole huomioinut sitä tappiota, joka tulee, kun parhaiten kasvavat puut systemaattisesti poistetaan ja kasvamaan jätetään kehnomman geeniperimän omaavia, jopa viallisia runkoja. ”

    Vaikuttaa siltä, ettei jätkä tajua sitä jatkuvan kasvatuksen tosiasiaa, että puut ovat eri ikäisiä’-

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.3.2018, 16:44

    Puuston kasvu on kiihtynyt ja säilyy ehkäpä myös nykyisin pitempään hyvänä kuin luonnon harventamissa ja jalostamissa metsiköissä, joihin ensimmäiset, aluksi taulukoiden muodossa julkaistut kasvu- ja harvennusmallit ovat pohjautuneet. Syitä on useita: jalostettu siemenalkuperä, metsien tihentyminen säntillisen uudistamisen ansiosta, ojitukset, lannoitukset, typpilaskeuma, taimikonhoidoista ja harvennushakkuista huolehtiminen (jotka pitävät latvukset pitkään vihreinä ja yhteyttävinä). Ihan kaikkea opittua ja koeteltua ei kannata heittää pois!

    Uusmetsäläinen 19.3.2018, 16:48

    Gla: Ei tainnut olla varsinainen mainospuhe tuo 7-8 prosentin tuotto. Enemmänkin niin sanottu arvio menneen kehityksen perusteella.

    Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan metsäkiinteistöjen nimellinen arvonnousu on ollut vajaat 4 prosenttia vuodessa viimeisen 15 vuoden ajan ja siihen päälle 3-4 prosentin vuotuiset hakkuutulot.

    Nordnet (ei Nordea) on pohjoismainen nettiosakevälittäjä. Ei aina kannata metsämiestenkään  ensimmäiseksi epäillä muiden eikä varsinkaan metsään sijoittavien motiiveja. He osaavat kyllä korkolaskunsa.

    Kuten Paasikin toteaa metsä on hieno sijoituskohde ja oiva lisä sijoitussalkuun riskinhajautuksen kannalta. Itse olen samaa mieltä ja jopa lähes samaa mieltä noista tuottoprosenteista parhaimmillaan (eteläisessä Suomessa).

     

    Jätkä 19.3.2018, 16:50

    Siltäkö vaikuttaa? Kuitenkaan luultavaa on, että et voi aloittaa jatkuvaa kasvatusta metsässä, joka on jatkuvan kasvatuksen metsää ollut iät ja ajat.

    Normaalissa metsässä on kuitenkin aina ne aluspuut huomattavasti vanhempia kokoisekseen verrattuna niihin isoihin puihin, joita nämä himoharsijat aikovat sieltä tukkipinoon rahdata.

    Nuo alus – ja välipuut ovat jääneet jo junasta asemalaiturille.

    Kun kasvatat porkkanoita ja tulee aika harventaa, niin sinä varmaan kiskot maasta suurimmat porkkanat, koska ne antavat eniten tilaa jääville porkkanoille.

    Lupaan kuitenkin, että jatkaessasi sen laatuista kasvatusta jäät seuraavana talvena ostoporkkanoiden varaan.

    uudehkolle ehkä valkenee muutaman kymmenen vuoden kasvattelun jälkeen, että harvennuskertojen jälkeen lisäkasvu on kerta kerralta pienentynyt. Perimä huonontuu kerta kerralta, kun emopuiksi jää aina vain kehnompia – hidaskasvuisimpia yksilöitä.

    uudehko metsänomistaja 19.3.2018, 16:53

    Korpituvan Taneli kirjoitti:  ”JK:ta on tutkittu kaksi ja klolmekymmentäluvulla paljonkin, mutta nämä tutkimukset eivät Antinpojalle kelpaa, kun niissä ei ole ideologiaa lisämausteena, pehmentämässä tutkimustuloksia.”

    Noiden tutkimusten aikoina Suomen metsänjalostusta oltiin tietoisesti kääntämästä aiemmasta sahauksesta kehittyneeseen sellun tuotantoon. Kuitupuun tarpeen tyydyttäminen oli ajankohtainen kysymys. Puunjalostusyhtiöt sekä rahoittivat tutkimukset että olivat vaikutusvaltaisimpia määrääjiä yhteiskunnan rahoittamissa tutkimushankkeissa. Olisi ollut ihme, jos tutkimus olisi osoittanut tukkipuun kasvatuksen olevan Suomelle edullisin metsänhoitotapa.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 19.3.2018, 17:30

    Tutkimukset osoittivat nimenomaan tukkipuun kasvatuksen olevan se A ja O. Siihen oli vain löydetty tehokkaampi menetelmä kuin JK oli ollut. Siirryttiin jaksolliseen kasvatukseen ja tukin myynti on vuosikymmenestä toiseen lisääntynyt. Sivutuotteena on saatu merkittävät määrät kuitupuuta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa 19.3.2018, 17:32

    ”Olisi ollut ihme, jos tutkimus olisi osoittanut tukkipuun kasvatuksen olevan Suomelle edullisin metsänhoitotapa.”

    Tukkipuutahan jaksollisessakin kasvatetaan.  Kuten olen aiemmin kirjoittanut, niin meillä 10 vuoden hakkuissa männyistä oli tukkia 66,5 % ja kuusista 65,3 %.   Kun jatkuvassa kasvatuksessa jouduttanee kuitenkin hakkaamaan myös kuitupuuta, niin tällaisiin prosentteihin ei taada jatkuvasti päästä.  Puhumattakaan kokonaiskuutioista tai puun arvosta, joka järeällä uudistushakkuutukilla on aivan eri luokkaa kuin juuri ja juuri mitat täyttävällä harsintatukilla.

    Koivuista ei tukkia juuri saa.  Meillä tukkiprosentti oli 21,1 koivulla.

    Oli todella fiksu tutkimus, jonka tuloksena Suomi on nykyään oleelisesti vauraampi kuin, jos oltaisiin jatkettu harsintauralla.

     

    Visakallo Visakallo 19.3.2018, 20:20

    JK:n ajatus on saada käyttöön hakkuutulot, mutta välttyä metsän uudistamiselta ja taiminonhoidolta. Tämä onnistuu jotenkuten yhden omistajasukupolven osalta, mutta tämän jälkeen uudistaminen on edessä seuraavalla sukupolvella tai kokonaan uudella omistajalla. Näin se vain Suomen oloissa valitettavasti menee. Siinä ei auta luja usko eikä muutkaan keinot, ei JK-oppaat ja -apostolitkaan.

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 67 68 69 … 202 203 204