› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 661 - 670 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 66 67 68 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kuusessa ollaan 19.3.2018, 14:42

    Ja kannattaa muuten huomioida sellainenkin asia, että ”pahat tehtaan pohatat” saivat lopetettua kaskeamisen suuresta osaa Suomea. Jotta puuta voitiin käyttää paperin valmistukseen, lumppujen sijaan.

    Ilman erilaisia metsäalan kehityksiä ja menetelmätutkimuksia oltaisiin samassa tilanteessa kuin venäjällä ja usassa. Eli hakkuuoikeuksilla putsataan ”jatkuvalla harsinnalla” satojen hehtaarien kuvioita sekaviksi lehtimetsäpusikoiksi.

    Ja tällä hetkellä esim. Saksassa kokeillaan erilaisia JK-kasvatustapoja monipuolistamaan metsien puustorakennetta. Ei kuulemma suju kuin Strömsöössä.

    Puuki 19.3.2018, 14:58

    Tuo Nordnetin linkin ”Arvometsäkeskuksen ” esimerkki oli kyllä ihan pohjanoteeraus. Tuottoeroksi  saatu yli 3 tonnia ja tarkasteltu aikajakso arvometsässä 20 vuotta ja perinteisessä mallissa 10 vuotta.   Jos perinteisen mallin päätehakkuutulot sijoittaa muualle, niin 20 vuoden päästä Arvometsämalli häviää sille selvästi.

    Gla Gla 19.3.2018, 15:11

    Sehän olisikin huvittavaa, jos Mersukauppias osoittaisi laskelmin Toyotan olevan parempi. Siksi Arvometsän laskelmissa heidän tuotteensa on parempi kuin kilpaileva vaihtoehto.

    Jätkä: ”Millä tavalla se [jaksollinen kasvatus kiihtyvän kasvun syyksi] pitäisi osoittaa?”

    Kysy siltä, joka väittää jaksollista kasvatusta kiihtyvän kasvun syyksi.

    ”Allejääneet – samanikäiset puut ovat perimältään kehnompia kuin päävaltapuiksi nousseet, eniten tukkipuuta kasvavat rungot ovat. Kuinka niiden poistaminen harvennuksissa ei lisää tukkipuun tuotosta?”

    Olenko väittänyt, ettei lisää?

    ”Hoitorästit pitää purkaa niin pian kuin on mahdollista, siten saadaan runsaasti kuitupuuta ja lisäkasvussa tukkipuuta, jota voidaan tiukan paikan tullen myös kuiduttaa.”

    Olen samaa mieltä.

     

     

    Gla Gla 19.3.2018, 15:14

    MaalaisSeppo: ”Mitähän merkitystä on muka hakkuurästeillä? Parantaako rästit jk-kasvatuksen kilpailukykyä?”

    Rästikohteen puusto on ylitiheää, jolloin kuutiomääräinen kasvu on kyllä kova, mutta tukin määrä jää vajaaksi. Käppyrä Suomen puuston kasvusta ei tätä huomioi eli tyytyväisyyteen ei mielestäni ole aihetta, vaikka puuston kasvu ja puuston kokonaismäärä kasvaa. Talousmetsien potentiaalia hukataan edelleen runsaasti.

    Tilanne kasvun osalta muuttuu, jos rästi etenee liian pitkälle ja korjuussa tapahtuvan poistuman sijaan puusto alkaa lahota paikoilleen. Siihen on Suomessa isommassa mittakaavassa vielä matkaa.

     

     

    Uusmetsäläinen 19.3.2018, 15:17

    Kannattaa muuten avata tuo Planterin edellä laittama linkki  Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasin blogiin. Paasi on ihan kunnon ekonomisti eikä mikään korkolaskuissa takelteleva metsäekonomisti.

    Blogissa on esitetty  aikasarjat eri metsänkasvatustyylien tuottoeroista: Jaksollisen kasvatuksen pitkän ajan sijoitustuotto on keskimäärin 3-4 prosenttia ja  jatkuvan kasvatuksen vastaava tuotto  4-5 prosenttia.

    Tulos on kieltämättä mielenkiintoinen ja ohjaa varmasti metsään sijoittavien instituutioiden (esim. metsärahastot) ja muidenkin ammattimaisten sijoittajien sijoituskäyttäytymistä. Laskelmissa voi tietysti kritisoida oletusta siitä, että jatkuva kasvatus olisi riskittömämpi kuin jaksollinen kasvatus. Sitä kritiikkiä on tällä palstalla esitetty jo 66 sivua.

    Lohdullinen on kuitenkin kummallekin metsäkoulukunnalle Paasin lopputoteama, että metsäsijoituksesta voi odottaa arvonnousu huomioiden parhaimmillaan 7-8 prosentin nimellistuottoa  osakesijoitusta alhaisemmalla riskillä

    Jätkä 19.3.2018, 15:18

    ”antinpoika:Annetaan Jätkä olla, et tiedä mistä pyhut. Ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu”

    Milläpä sinulle olisi pitänyt antaa – vaan ei annettu? Tyhjästä on mahdoton mitään ammentaa.

    Taviokuurna 19.3.2018, 15:34

    Kyllä jatkuvaa kasvatusta on saanut tutkia. Muuan tutkija tutki asiaa jo kauan sitten Pohjois-Suomessa. Koealoja perustettaessa esimerkiksi pääsi unohtumaan poistetun puuston mittaus, ei hätää, sitten mitattiin kantojen läpimittoja, joista arssinoitiin omatekemällä funktiolla poistetun puuston määrä. Tutkimus keskeytettiin myöhemmin monista painavista syistä.

    Tuntemani huippumatemaatikko arvioi tutkimusmatemaattisessa puolessa osoitetun ”monipuolista osaamattomuutta”.

    Kyseisen tutkimuksen pomo tutki aiemmin aurattujen alueiden taimien kasvuolosuhteita ja kirjoitti niistä alan ammattilehteen—-kuinka ja miksi täyskäännös auraus-istutus -linjalta -ei tarvitse hoitaa, kunhan tukkia hakkaa -linjalle tapahtui, on metsäalan sisäpiirin väkeä yhäkin askarruttava asia.

    MaalaisSeppo 19.3.2018, 15:42

    Kysymys Gla:Lle: Onko jaksollisen kasvatuksen metsissä enemmän hakkuurästejä kuin jk-metsissä. Ellei ole tai asiaa ei tiedetä, niin hakkurästejä on turha vetää tähän keskusteluun.

    Gla Gla 19.3.2018, 15:47

    En tiedä, mutta veikkaan rästejä löytyvän eniten jaksollisen kasvatuksen metsästä. Perusteluna on se, että ylivoimaisesti suurin osa metsistä voidaan luokitella jaksollisen kasvatuksen metsiksi.

    Hakkuurästikeskustelukielto sinun pitää julistaa Timpalle, joka unohti mainita rästit parantuneen kasvun yhtenä merkittävänä osatekijänä.

    Gla Gla 19.3.2018, 15:54

    Uusmetsäläinen: ”Paasin lopputoteama, että metsäsijoituksesta voi odottaa arvonnousu huomioiden parhaimmillaan 7-8 prosentin nimellistuottoa osakesijoitusta alhaisemmalla riskillä”

    Tuollaisia mainospuheita voi tietysti jakaa suht huolettomasti. Minua kiinnostaa teoreettisen ylärajan sijaan se, mihin tulokseen keskimäärin hyvällä hoidolla pääsee, kun metsäpalsta on ostettu vapailta markkinoilta tulojen ja menojen ennuste diskontaten 2-2,5% korolla. Tällaisessa arkirealismissa jää 7-8 % tuotot haaveeksi. Ellei jäisi, Nordea ostaisi kaikki tarjolla olevat metsät.

     

     

Esillä 10 vastausta, 661 - 670 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 66 67 68 … 202 203 204