› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 57 58 59 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 14.3.2018, 06:00

    Antinpoika: ”Mitäpä asentoa itse tarkoitit Gla, jos todellakin RR.n kuvaamaa niin mitäpä siitä, siemenpuuhakkuu on järkevä menetelmä joka tuottaa hyvälaatuista puuta ja toisekseen ei kannata suurimpia puita jättää siementämään koska pienemmätkin riittää vasrsin hyvin. Olet varmaan lukenut sen kuuluisan julkilausuman joka on jaksollisen metsänkasvatuksen äiti ja oppi-isä, siinähän kehoitetaan mm siirtymään siemen-ja suojuspuu hakkauksiin,.

    En tarkoittanut siemenpuuhakkuuta, vaan päätehakkuun jälkeistä uudistamista ilman siemenpuustoa ja muokkausta.

    Harsintajulkilausuman ideana tosiaan oli varmistaa uuden puuston syntymisen edellytykset, eikä tavoitella kuuta taivaalta, kuten tämän päivän harsintaoppikirjallisuudessa tehdään.

    Jokainen tosiaan hoitakoon metsiä parhaaksi katsomallaan tavalla. Vaarallista kuitenkin on se, että harhaanjohtavan kirjallisuuden perusteella aletaan vaatia toisten metsien käsittelyn muuttamista, vaikka lakimuutoksenkin taustalla oli näennäisen yhtenäinen mielipide valinnan vapaudesta. Ostakoon luontoväki omat metsänsä ja hoitakoon niitä sen sijaan, että puuttuu enemmän tai vähemmän ammattimaisten puuntuottajien elinkeinon harjoittamiseen.

     

    pihkatappi 14.3.2018, 06:21

    Eli kaikilla on sama tavoite, metsänomistajan pitää saada päättää, miten metsiään pitää, hakkaako vai ei ja miten hakkaa. Kokoajan tulee kuitenkin muutoksia esim. kaavoituksiin, puhutaan maisemametsistä ja ne on laajoja alueita, toistaiseksi ei ole vaikuttanut mitenkään toimenpiteisiin, mutta mitä tällä kaikella oikein ajetaan takaa? Onko se vain ajan kysymys, että tällaisilla alueilla pitää metsä pitää peitteisenä ja edistää muka näin luontomatkailua. Kaavoittaminen on metsätalouden harjoittajalle ikävä rasite, on alueita joissa pitää pyytää lupa puiden kaatamiseen ja lupa on tietysti maksullinen, luvan käsittely kestää aikansa ja nyt kaavoitetaan maisemaa, mikä näkyy kymmenen kilometrinkin päähän jostain näköalapaikalta.

    mehtäukko 14.3.2018, 06:53

    Nimenomaan: mo on saatava päättää.Siinä olisi kyllä kuitenkin pidettävä mielessä Suomen vahvistuva nojautuminen Puujalkaan.

    On melkoista kieroutta, jos ensin vaadimme lisää puunkäyttöä ja hintaa. Seuraavassa käänteessä kun juna on saatu liikkeelle, kaikenkarvaiset maailmanparantajat suoltavat sontaa omaan pesään.

    Tai harotaan vain rusinat pullasta.

    Kun logiikka on tasapainossa, puuntuotanto on kestävästi tehokkaassa osassa mo ja kansantalouden rattaassa.

    Puuki 14.3.2018, 07:19

    Varsinkin männylle paremmin sopivien karumpien kasvupaikkojen kuusettuminen pitkällä aikavälillä on melkoinen haitta monimuotoisuuden kannalta vaikka peitteisyyden säilyttäminen alkuun parantaisikin maisemametsien ulkonäköä. Jos jk:ssa halutaan kasvattaa sekapuustoa ,niin yleensä pitää tehdä pienaukkoja. Niissä taimettuminen ja taimien kasvu on hidasta (tutkimusten mukaan kasvu on n. 1/3 hitaampaa verrattuna selvästi isompiin taimikkokuvioihin) .  Saattaa jk silti olla kannattavaakin esim. jossakin kuivan kankaan männikössä Lapissa, jos verrataan viljelyllä uudistamiseen maanmuokkauksineen.

    Luontainen uudistaminen onnistuu niille sopivilla maapohjilla yleensä melko hyvin männiköissä , jos esim. heinittymisestä ei ole liiaksi haittaa. Ainakin tällä lämpösumma-alueella (n. 1050) kaikki mä sp-hakkuulla uudistetut omassa metsässä/-hoidossa olleet kohteet on onnistuneet hyvin. Uudistusaloista n. puolet on istutettuja ja puolet luontaisesti uudistuneita.  Uudistuskuluissa voi joissain kohteissa säästää esim. yhdistämällä viljelyä ja luontaista uudistamista.                                                                               Jos lämpösumma-alue on esim. 1300 dd, niin ei sen  ja tämän alueen olosuhteita eikä metsän uudistustapoja voi kopioida  keskenään , jos puhutaan siitä mikä on tai ei ole kannattavaa ja toimivaa .

     

     

     

     

    MJO 14.3.2018, 07:55

    Kaikki metsät olisivat hävinneet tältä pallolta jo ajat sitten, ellei metsää olisi syntynyt luontaisesti. Keinotekoinen uudistaminen on aika tuore keksintö.

    Varmasti syntyy, mutta millä ajalla. Tottakai metsät olisivat hävineet, jollei mihinkään syntyisi luontaisesti. Kyse onkin siitä minne syntyy ja minne ei synny. Mitkä ovat olosuhteet taimettumiselle. Metsäpalon jälkeen taimettuminen on varmasti parempaa verrattuna paksu kunttaiseen koskemattomaan maahan. Samoin myrskytuhon jälkeen, jolloin puita on kaatunut juurineen on rikkonut pintakerroksen.

    Löytyy esimerkkejä aika paljon, johon ei ole syntynyt uutta metsää. Esim sademetsien hakkaaminen on edistänyt aavikoitumista. Varmasti sinunkin seuduilla on vanhoja peltoja, joita ei viljelty 50 vuoden aikana. Silti niissä ei kasva yhtään puuta.

    Kyllä Reimankin kannattaisi myydä kaikki metsänsä pois ja siirtyä täysin näihin parempiin tuottaviin kohteisiin, kun niitä hänellä näyttää olevan.

    Jätkä 14.3.2018, 08:37

    Luonto kyllä hoitaa jaksollisen kasvatuksen ihan periaatteiden mukaan. Lähinnä metsäpalo saa aikaan avohakkuun ja kulotuksen. Siemenpuiksi jää yleensä määrätyt puulajit, joista jotkut lisääntyvät vain metsäpalon jälkeen, eli ne roiskivat siemenet maailmaan vasta lämpökäsittelyn jälkeen.

    Meillä Suomessa pioneeripuulajina on koivu, joka ilman varsinaisia siemenpuitakin saa siemenensä lentämään kauempaakin paloaukealle.

    Koivunpöpelikkö valtaa maan, eikä siellä menesty edes ne kilpikaarnaisen männyn lentosiiven avulla sinne lennätetyt siemenet.

    Paloaukeat ovat olleet tuhansia – jopa kymmeniätuhansia hehtaareita. Koivukin on ns lyhytkiertopuulaji, joten se rapistuu nopeasti ja männyntaimet saavat pikkuhiljaa jalansijan. Luonto harventaa valopuumännikön niin, että siihen alle syntyy kuusentapikko, joka kestää ja menestyy , kunnes alkaa vanhemmiten kuivumaan pystyyn, vaikkakin on suureksi osaksi vielä vihreä.

    Keskimäärin 150 vuotta on metsäpaloilla väliä, eli luonnonkierto on kuin pelloilla vuoroviljely.

    Joskus alan alkuaikoina eräs metsänhoitaja väitti luennollaan, että jos metsämaa ajettaisiin jyrsimellä perinkymmenen sentin syvyteen asti sekaisin, se vastaisi riittävästä ravinnepurskauksesta 4000:ksi vuodeksi.

    PS: Poikakloppina tutkistelin turvemaalle tehdyn tuoreen ojan luiskaa ja siellä näkyi selkeästi kaksi hiilikerrosta 20 – 30 sentin välein.

    Naapurin vanhaemäntä (olisi nykyään n. 170 – vuotias) muisteli pikkutyttönä ollessaan sen alueen palaneen jonakin kesänä.

    Tilley 14.3.2018, 09:59

    Löytyy esimerkkejä aika paljon, johon ei ole syntynyt uutta metsää. Esim sademetsien hakkaaminen on edistänyt aavikoitumista. Varmasti sinunkin seuduilla on vanhoja peltoja, joita ei viljelty 50 vuoden aikana. Silti niissä ei kasva yhtään puuta.

    Jospa pysyttäisiin nyt vain pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, jossa metsän kasvamista itsestään ei voi estää. Tämä johtuu humidisesta ilmastosta, jossa aavikoituminen ei uhkaa. Toki pohjoisella metsänrajalla ja tunturien lakimetsissä tulee sama ilmiö kuin sademetsissä: siellä jos puut hakataan uusia ei välttämättä synny luontaisesti, koska pienilmasto muuttuu liikaa.

    Pellot ovat tosiaan hyvä esimerkki vaikeasti metsittyvistä alueista, mutta liian lyhyt aikajänne on ihmisikä siinä. 50 vuotta voi tosiaan mennä ilman että yksikään pioneeripuu vielä selviää kenttäkerroksen yläpuolelle. Rikkaruohojen valtavasta siemenpankista johtuen viljelemättä jääneen pellon metsittyminen (FAO:n määritelmä metsälle: 10 % latvuspeittävyys, keskipituus yli 2 m) voi tosiaan kestää 100-200 vuotta, mutta kyllä se lopulta metsittyy. 300 vuotta pidetään sellaisena rajana, että sillensä jätetty alue pohjoisella havumetsävyöhykkeellä on ”luonnontilaista metsää”. Toki tässäkin vielä hieman oiotaan: oikeasti luonnontilaisessa kuivahkon kankaan metsässä pitäisi olla yli 500-vuotiaita mäntyjäkin aina siellä täällä. Eli sanotaan, että jos ihminen katoaisi silmänräpäyksessä Suomesta, vasta 1000 vuoden päästä täällä kasvaisi kaikkialla luonnontilaista metsää.

    (Eli ”luonnontilainen” ei ole talouskuusimetsä, jossa ei ole 30 vuoteen tehty harvennuksia, niin kuin välillä noissa luontokohdekiistoissa näkyy, esim. viime syksyn ”edunvalvoja haluaa hakkauttaa luonnontilaisen kuusikon”.)

    MJO 14.3.2018, 10:22

    Pellot ovat tosiaan hyvä esimerkki vaikeasti metsittyvistä alueista, mutta liian lyhyt aikajänne on ihmisikä siinä. 50 vuotta voi tosiaan mennä ilman että yksikään pioneeripuu vielä selviää kenttäkerroksen yläpuolelle.

    Tarkoitus on keskustella TALOUDELLISESTI kannattavasta metsätaloudesta? Jos joutuu odottamaan ihmisiän ensimmäistä puuta, niin se ei ole metsätaloutta, puhumattakaan kannattavaa.

    mehtäukko 14.3.2018, 11:31

    Näin se vaan on.

    Ihmisikä metsätaloudessa ajateltuna tehollisella työputkella, jotain 30- 50 vuotta sivujuonteineen ja siihen metsikön kierto-aika kaikkine sivujuonteineen ei jätä loppujen lopuksi kummoisia vaihto-ehtoja.

    Kun mukana on taloudellinen sektori…

    Tilley 14.3.2018, 12:14

    MJO: oletko tahallasi vai tahattomasti olkiukko-argumenteilla liikenteessä? Nyt keskusteltiin metsän jatkuvasta kasvatuksesta, ja toki on selvää, että pellot eivät sovellu metsän jatkuvaan kasvatukseen ilman uudistamistoimenpiteitä. Tosin eiväthän ne edes ole metsämaata, ennen kuin niihin on se metsä syntynyt.

    Asiasta: olen sitä mieltä, että osa metsänomistajista ei osaa laskea taloudellista kannattavuutta puhtaasti talouden näkökulmasta, jolloin he pitävät jatkuvaa kasvatusta huonompana kuin se onkaan. Uudistamiskulujen poisjäänti tuottaa korkoa-korolle laskennassa ison hyödyn, vaikka puuntuotanto olisikin tasaikäiskasvatusta merkittävästi heikompaa. Edelleen olen sitä mieltä, että kaikille kasvupaikoille jatkuva kasvatus ei ole taloudellisesti paras vaihtoehto.

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 57 58 59 … 202 203 204