› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 56 57 58 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 13.3.2018, 19:01

    RR: ”Sitä kritisoin, että jotkut pitävät sitä ainoana ehdottomana totuutena, kun se ei sitä ole. Minusta kaikkia vaihtoehtoja tulee kunnioittaa, kun vaikuttavat tekijätkin ovat näin levällään tuntemattomassa tulevaisuudessa, jatkuvaa kasvatustakin.”

    56 sivua on keskusteltu vaihtoehtojen toteutuskelpoisuudesta. Minun on vaikea suhtautua kunnioittavasti menetelmään, jonka olen itse nähnyt johtavan kelvottomaan lopputulokseen ja jota aihetta tutkinut professori markkinoi jaksollista kasvatusta koskevilla valheellisilla väittämillä. Ihan kuten näissä keskusteluissa joillain on tapana keksiä toisesta nimimerkistä jokin typerä juttu ja sitten tulla kertomaan, miten typerä se on.

    Heinikko ei tarjoa ostajaa kiinnostavaa leimikkoa, joten silloin korollakaan ei ole merkitystä. NNA on laskettavissa otsanahallakin negatiiviseksi.

    antinpoika 13.3.2018, 19:41

    Gla, ei ole oikein uskottavaa että joku toimija hakkauttaisi metsän kuvailemaasi asentoon, jos joku Isäntä repii metsästään tarvepuita niin hän ei välttämättä tiedä käsitteistä.Kaikilla toimijoilla on vastuu tekemisistään  ja valvotaanhan niitä hakkuita metsäkeskuksen toimesta hyvinkin tiukkaan.

    Gla 13.3.2018, 20:18

    Mitä asentoa tarkoitat? Sitäkö, jossa päätehakkuun jälkeen aukko jätetään ilman taimettumista edistäviä toimenpiteitä taimettumaan vai jotain muuta? Jos tuota aukkotapausta tarkoitat, se oli kritisoimani Reima Rannan mielipide sivulta 42 tai 43, jolla saadaan aikaan hyvä erirakenteinen metsikkö. Itselläni puolestaan on muutama pienaukko mt-kankaalla, jossa ilman istutusta kasvaisi edelleen lähinnä vattua ja heinää. Edes kantojen nosto ei ole taannut taimettumista. Tapaninmyrskynkin omt-kuusikkoon tekemä n. 1000 neliön reikäkin (yhdellä sivulla naapurin pelto) kasvaa edelleen vain heinää. Jk-kirjojen kuvissa tuollaiset kasvaa turkkina kuusta.

    Jovain 13.3.2018, 20:52

    Tuskin RR kuvaamaa pohjoisen taimettumista voi verrata etelään. Tuntuu  onnistuvan siellä, jos aukon koko pidetään kohtuullisena. Isommat vaikeudet ovat täällä etelässä. Kasvatusajan pidentäminen kannattaakin päättää keinolliseen uudistamiseen, jos luontaiselle ei ole edellytyksiä. Ihan senkin takia, ettei tarvitse vahdata tuleeko niitä taimia vai ei. Mahoista maapohjista onkin jo todettu. Eiköhän jk:n edellytys ole, että kehityskelpoinen taimisto on olemassa.

    Reima Ranta 13.3.2018, 21:25

    Minulla ei ole missään sellaista kokemusta, ettei jotakin metsää olisi ajan kanssa syntynyt. Täällä liioitellaan taimien syntymistä suuntaan ja toiseen sen mukaan mitä halutaan osoittaa – lapsellista!

    Gla:n tuhannen neliömetrin uudistuminen tai uudistumattomuus muutaman vuoden aikana ei osoita tasan mitään. Kirjoitat ajatuksella, että vain sinä olet joskus käynyt metsässä ja seurannut mitä siellä tapahtuu.

    Kaikki metsät olisivat hävinneet tältä pallolta jo ajat sitten, ellei metsää olisi syntynyt luontaisesti. Keinotekoinen uudistaminen on aika tuore keksintö.

    Kun metsänomistajalla on pää ja otsanahan alla muutama aivosolukin, hän voi kokemuksensa perusteella aika paljon päätellä metsän olosuhteiden perusteella taimettumisen edellytyksistä.

    Puuki 13.3.2018, 22:10

    Itsekukin voi ja saa  tietysti muodostaa oman näkemyksensä tästäkin asiasta oman tilanteensa ja mieltymystensä mukaan ja toimia sitten sen mukaan.

    Itseäni arveluttaa eniten jk:ssa rehevillä kangasmailla taimettumisen onnistuminen ja kasvun hitaus kuusikoissa. Se Metlan koealoilta joskus saatu tulos 42 v. 1,3 m mittaiseksi tuntuu hyvinkin oikealta tulokselta omien kokemuksienkin pohjalta. Jos niin jossain kohteessa käy, tyssää jatkuvakasvatus tod.näk. kannattavuuden osalta suunnilleen puoliväliin normikiertoaikaa.

    Valmiin hyvän alikasvoksen käyttö voi silti olla toimiva menetelmä jk:ssa, jos kelvollisia, erikokoisia taimia on jo lähtötilanteessa tarpeeksi paljon. Luontainen uudistaminen tasaikäiskasvatuksessa on asia erikseen, jossa siinäkin on yleisessä tiedossa , että suojuspuu kuusikoiden uudistuminen vaatii yleensä jo valmista taimiainesta ja muitakin puulajeja kuin kuusia  ylispuiksi.

    antinpoika 13.3.2018, 22:47

    Mitäpä asentoa itse tarkoitit Gla, jos todellakin RR.n kuvaamaa niin mitäpä siitä, siemenpuuhakkuu on järkevä menetelmä joka tuottaa hyvälaatuista puuta ja toisekseen ei kannata suurimpia puita jättää siementämään koska pienemmätkin riittää vasrsin hyvin. Olet varmaan lukenut sen kuuluisan julkilausuman joka on jaksollisen metsänkasvatuksen äiti ja oppi-isä,  siinähän kehoitetaan mm siirtymään siemen-ja suojuspuu hakkauksiin,.

    Pete 13.3.2018, 23:32

    Siemen- ja suojuspuuhakkuut näillä itse tarkemmin seuraamillani männynmailla johtaa aina parhaimmillaan kuusettumiseen, mutta yleensä haapa ja hieskoivuvesakkoon. Ja sen alle tulee sitten se kuusi. Ei ole riittänyt pienet eikä suuret siemenpuut. Otos on tietysti pieni ja tuloksia ei hyväksyttäisi silvafennicaan eikä jk-oppikirjoihin. Julkilausumakin antoi siis turhan toiveikkaan ohjeen. Entiset isännät (=metsäherrojen rengit) seurasivat julkilausumaa ja tekivät puolisalaa poimintahakkuita. Lopputuloksena harvoja ja lahoja kasvunsa päättäneitä kirjanpainajan syöttömetsiä.

    Pete 13.3.2018, 23:47

    Antinpoika, täällä Salpauselän eteläpuolella erilaista ja mitä sattuu luontaista uudistamista on tehty paljon ja pitkään. Kokonaisia tiloja on hakattu kuusenhattaraharveikoiksi. Mäntyä ei kallioisillakaan alueilla paljoa näy. Antinpojan käsitys valvonnasta on väärä. Tai no valvontaa on ehkä tehty mutta siihen se on jäänyt. Karmeata jälkeä. Näihin sitten parsitaan jonkinmoinen energiaharvennus 30v hakkuun jälkeen.

    En hetkeäkään epäile etteikö nämäkin olisi sankkoja kuusikoita 100v kuluttua. Ja NNA on tietysti ääretön kun euroakaan ei ole investoitu. Olen kyllä ymmärtänyt vaurastumisen mahdollisuudet aivan väärin. Kaduttaa.

    RR leuhkii ostoksillaan tarpeettomasti. Ei kuulu varsinaisesti aiheeseen. Sorrun kuitenkin samaan itsekin. Pari pientä palstaa olen ostanut ja sitten myynyt saman vuoden aikana noin 2,5 kertaisella hinnalla. En kuitenkaan väitä että tämä olisi osoitus  neroudestani.

    Gla 14.3.2018, 05:55

    RR: ”Gla:n tuhannen neliömetrin uudistuminen tai uudistumattomuus muutaman vuoden aikana ei osoita tasan mitään. Kirjoitat ajatuksella, että vain sinä olet joskus käynyt metsässä ja seurannut mitä siellä tapahtuu.”

    Kirjoitan ajatuksella, ettei Lähteen kirjallisuuden jk-mantra pidä alkuunsakaan paikkaansa. Toki metsä voi joskus luontaisestikin syntyä, olen läpipääsemättömiä puskiakin nähnyt. Kuitenkin riski siihen, ettei kelvollista puustoa synny, on mielestäni liian iso ilman perusteellista taimettumisen edellytyksistä huolehtimista.

    RR: ”Kaikki metsät olisivat hävinneet tältä pallolta jo ajat sitten, ellei metsää olisi syntynyt luontaisesti. Keinotekoinen uudistaminen on aika tuore keksintö.”

    Jääkausikortti on aike huono, kun puhutaan talousmetsistä ja kasvavasta puun käytöstä.

     

Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 56 57 58 … 202 203 204