Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 551 - 560 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 55 56 57 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 13.3.2018, 12:52

Metsäänkin pätee osakesäästäjän motto: ”mennyt tuotto ei ole tae tulevasta”. Ennustaminen on vaikeaa – varsinkin, kun toimintaympäristö koko ajan muuttuu (biotalous, EU:n sääntely, ilmastonmuutoksen hillintä ja sen vaikutus puun kasvuedellytyksiin, puutuotteiden ja mahdolliset hiilen sidonnan markkinat…).

Investoimalla rahaa uudistamiseen saadaan metsän syntymiseen liittyviä riskejä pienennettyä ja kiertoaikaa lyhennettyä. Kannattavuuteen vaikuttaa sekä uudistamisinvestoinnin suuruus ja että tulon saamiseen kuluva aika. Kumpaa tahansa pienentämällä saadaan kannattavuus aluksi paremmaksi, mutta raja tulee lopulta vastaan siinäkin, eli paljasta maata ei yleensä kannata jättää kokonaan uudistamatta. Jk:ssa uudistamiskulut ovat pienemmät ja tuloja tulee lyhyemmin välein, mikä VOI parantaa kannattavuutta, mikäli puun kasvu ja laatu pysyvät kohtuullisella tasolla.

Reima Ranta 13.3.2018, 14:00

Miksi metsän hinnat ovat nyt liian kalliita, jos ovat? Vain siksi, että rahan hinta eli korko oletetaan liian korkeaksi. Jos korko olisi jatkossa nolla, niin kaikki metsät pitäisi ostaa.

Täsmälleen sama pätee metsänuudistamiseen ja metsänhoitoon investoimiseen. Vaihtoehtoisten investointien tuotto on aivan ratkaisevassa asemassa. Metsään kannattaa investoida joko ostamalla tai investoimalla metsänhoitoon ainoastaan siinä tapauksessa, että tuotto on siellä parempi, kuin vastaavalla riskillä muissa kohteissa. Ei metsänuudistamiseen investointikaan mikään riskitön sijoitus ole. Uhkia on vaikka minkälaisia.

Siksi voin aivan hyvin ottaa Gla kantaa asiaan, vaikka en puun kasvua kykenekään tarkasti ennakoimaankaan. Koron ollessa riittävä metsänuudistamiseen ei kannata investoida euroakaan, vaikka se ei tuottaisi edes pajua.

Jos katsoo, että tuottoa on ainoastaan metsästä saatava tuotto, niin silloinhan asia on selvä. On pyrittävä tuottamaan mahdollisimman suurta puumäärää.

Keskustelut eivät kohtaa, jos toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä. Toisin sanoen, jos näkee vain aidan seipäät eli metsästä saatavan tuoton, eikä koko aitaa eli taloutta kokonaisuutena.

Planter 13.3.2018, 14:37

”Miksi metsän hinnat ovat nyt liian kalliita, jos ovat? Vain siksi, että rahan hinta eli korko oletetaan liian korkeaksi. Jos korko olisi jatkossa nolla, niin kaikki metsät pitäisi ostaa.”

Ei saa Reima kiusata meitä tuollaisilla kommenteilla.

Gla 13.3.2018, 14:45

Voitko selventää, miksi Reima kuvittelet minun huomioivan vain metsän tuoton, kun edellisessäkin kommentissani käsittelin sekä kustannuksia, että aikaa. Viestiketjua selaamalla löytyi muitakin esimerkkejä.

Teoriaa voit jankuttaa, kun sen olet Metsäekonomian perusteet-kirjasta lukenut. Mutta ellet osaa ennustaa kasvua, et osaa ennustaa tulojakaan eli et osaa verrata metsää sijoituksena vaihtoehtoisiin kohteisiin eli soveltaa teoriaa käytäntöön, jossa liikutellaan oikeaa rahaa. Puhumattakaan siitä, että pystyt määrittelemään riskin A. metsälle ja B. vaihtoehtoiselle kohteelle. Jos esimerkiksi teet aukon ja jätät sen muokkamatta + viljelemättä uskoen reunametsien siementävän uuden taimikon, otat mielestäni huikean riskin. Toki jos aukko on sinulle arvoton, etkä investoi euroakaan uuteen puustoon, rahallinen riski on nolla. Siihen kai ajattelutapasi perustuu. Minä en pyri pitämään metsämaata tuottamattomana, kun tarkoitus on harjoittaa metsätaloutta jatkossakin.

A.Jalkanen 13.3.2018, 15:52

Glan linjoilla minäkin. Kun sijoittaa uudistamiseen, ostaa itselleen huolettomuutta, jota jk-kasvattajalla ei ole, kun pitää koko ajan vahdata taimien muodostumista.

Puuki 13.3.2018, 16:31

Mäntytaimikon kasvattaja voi joutua vahtaamaan mykriä ja hirviä , että onhan siinä se lisäharmi. Mutta ei ne luonnontuhoriskit poistu jk:nkaan harrastajalta.

Jos kannatusta lasketaan pelkästään nettonykyarvoja laskemalla, unohtuu se puustopääoman arvo, joka tasaikäisen viljelytaimikon tapauksessa yleensä nousee enemmän kuin jatkuvankasvatuksen metsässä. Sillä on vaikutusta jos metsä vaikka myydään pohjineen hyvin hoidettuna ja runsaspuustoisena ennen kiertoajan loppua. Laskennallisen kiertoajan lopussa päätehakattu tasaikäinen on aukkona paljaan maan arvoinen ja jk-metsä vähän arvokkaampi, (jos kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan) , mutta samoin kuin tasaikäisen päätehakkuutulo on suht. pieni nykyarvoltaan (jos käytetään korkeaa laskentakorkoa) , sen jk-metsän loppupuuston arvo on hyvin pieni. Jos ja kun tasaikäisen metsän keskikasvu on n. 20 % (jalostetun alkuperän taimilla yli 20%) parempi, niin se on jk-metsää arvokkaampi mahdollisena myyntikohteena .

Reima Ranta 13.3.2018, 16:48

Minulla ei ole mitään ongelmaa ymmärtää Etelä-Suomen kuusikon uudistamista istuttamalla, jos sille saa 4% tuottoa. Sehän on hyvä ja järkevä tuotto. Sitä en kritisoi. Sitä kritisoin, että jotkut pitävät sitä ainoana ehdottomana totuutena, kun se ei sitä ole. Minusta kaikkia vaihtoehtoja tulee kunnioittaa, kun vaikuttavat tekijätkin ovat näin levällään tuntemattomassa tulevaisuudessa, jatkuvaa kasvatustakin.

Sinä päivän Aj, kun yöuneni häiriintyvät jonkun metsän uudistumisen vuoksi, luovun kiireesti metsätaloudesta. Hevoseton mies on huoleton mies.

Jos sitten vertaan tuota istutusinvestoinnin tuottoa johonkin tilakaupalla saatuun tuottoon, niin ero on kyllä aika selvä. Ostin esim. 20 vuotta sitten tilan hintaan 130.000 markkaa. Sieltä on jo pinta-alaverolla hakattu reilusti ostokulut. Investoinnit ja kulut uudistuksiin ja ojituksiin jne. luokkaa 3000 euroa. Nyt jos laitan OP metsään kyselyn hinnasta vastaus on 130.000 euroa. Toki OP metsä yliarvioi hinnan mutta sittenkin. Eikä tämä mikään erikoistapaus ole. Metsätilakaupalla kunnon tuotot on metsätaloudessa tehty, ei uudistamisinvestoinnein.

MaalaisSeppo 13.3.2018, 17:24

Näinhän se on, kuten Reima sanoo. Mutta saako hoidetun tilan hoitokulut korkojen kera takaisin myynnissä verrattuna hoitamattomaan? Kiinteistön jalostaminen on ehkä järkevää.

Timppa 13.3.2018, 17:56

”Lisäksi kirjoituksessa kritisoidaan taimikonhoidon tukea, mielestäni hieman kyseenalaisella perusteella, eli koska se lyhentää metsän kiertoaikaa.”

En minäkään ymmärrä sitä, että taimikkovaihetta pitäisi pidentää vähentämällä perkauksia. Oudolta tuntuisi hidastaa kasvua ja perata varttunuta taimikkoa lahoamaan. Nopeat perkaukset, niin kuusikot kasvavat 20-vuotiaina jo 10 m3/ha/v.

”Pitempiä kiertoaikoja voidaan mielestäni tavoitella mielekkäämmin tekemällä viimeinen harvennus yläharvennuksena tai siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen. ”

Päätehakkuun myöhentämisestä olen samaa mieltä, että niin kanattaa usein menetellä. Meillä niin tehdäänkin. Kuusikoissa yläharvennus ei ole kyllä siihen sopiva keino. Männiköissä on hyvä, jos on riittävästi lisävaltapuita jätettäväksi kasvamaan. Minusta sen pitkän kasvatuksen edellytys taitaa olla vähän etuajassa tehdyt harvennukset Visakallon tyyliin. Jatkuva kasvatus ei toden totta auta kasvatusajan pidentämiseen. Saadaan vaan huono taimikko ja paljon heinättävää.

MJO 13.3.2018, 18:34

Koron ollessa riittävä metsänuudistamiseen ei kannata investoida euroakaan, vaikka se ei tuottaisi edes pajua.

Väärin. Silloin kun vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto on riittävä. Tuskin uudistusrahat tyynyn alla tuottaa sen paremmin. Jos löytyy parempia sijoituksia, niin silloin kannattaa hakatuista raiskioista luopua ja sijoittaa kaikki parempaan sijoitukseen.

Jos odottaa 4% korkoa uudistuskuluille, niin minusta sama korko-odotus pitää asettaa koko tilan myyntihinnalle. Silloin voikin jk odotukset laimentua aikalailla.