Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 53 54 55 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

Jean S 12.3.2018, 17:36

Menee off-topic ketjun pääasian kannalta, mutta jos Lappiin halutaan jäämeren rata, se kannattaisi sekä poronhoidon että maanpuolustuksellisten syiden takia vetää suoraan Kolarista Yykeänperään. En usko, että Kirkkoniemen rata lähtee toteutumaan, mutta jos se lähtee, niin todennäköisesti kyseessä on suuremman luokan suurvaltapeli, jossa Suomi on lähinnä tulevan suursodan pelikenttä.

A.Jalkanen 12.3.2018, 17:40

Hyvä juttu oli: lukusuositus!

Timppa 12.3.2018, 18:07

Minusta tuossa SE:n jutussa kirjoitettiin asiaa. Jos sen kokee propakandaksi, niin se on tietysti lukijan asia.

Seppo Vuokon kanssa olen samalla kannalla, että kiertoaikoja voisi lisätä. Varmaan hiljalleen niin tulee tapahtumaankin, kun entistä suurempi osa kasvatusmetsistämme vanhenee. Siitäkin olen samaa mieltä, että mahdollisimman vähän pintakäsittelyä. Jos maasto sallii, niin ammattitaitoinen kääntömätästäjä saa tosi vähän luonnosta erottuvan muokkausjäljen.

Jean S 12.3.2018, 18:44

Propaganda on ehkä vahva ilmaus, mutta jutusta paistaa aika selvästi läpi, että tavoitteena on ollut kirjoittaa teksti, jossa pyritään tuomaan esille kaikki mahdolliset avohakkuun positiiviset puolet. Tässä on sitten menty niin pitkälle, että lopputulos on hiukan hilpeyttä herättävä. En erityisesti kiistä faktoja, vaan niiden valikoivan esittämistavan. Toki suuri osa ihmisistä ymmärtää muutenkin, että apteekin kanta-asiakaslehden tarkoitus on myydä lääkkeitä (eikä pitää huolta lukijansa terveydestä) ja pankin asiakaslehden tarkoitus on myydä pankin tuotteita (eikä vaurastuttaa asiakasta), jos nyt ylipäätään on tottunut jonkinlaiseen kriittiseen lukutapaan. Metsäyhtiön asiakaslehden tarkoitus on houkutella sen mahdollisimman tyhmät lukijat myymään yhtiölle mahdollisimman paljon mahdollisimman edullista puuta yhtiön kannalta mahdollisimman suotuisalla hakkuutavalla (ja mikähän se mahtaakaan olla). Auktoriteetiksi on hankittu jopa kaikille tuttu iki-ihana Luontoillan setä. Ehkä ensi vuonna samaan aikaan julkaistavaan juttuun hankitaan täkyksi Riitta Väisänen, joka kertoo, miten ihana hakkuuaukossa on ratsastaa.

Olennaista ei kuitenkaan ole itse jutun sisältö, vaan se, että yhtiö on tässä tilanteessa nähnyt tarpeelliseksi kosiskella esitetyllä informaatiolla sellaisia metsänomistajia, jotka eivät koe avohakkuuta miellyttävänä. Aihepiiristä olisi voinut nimittäin tehdä neutraalimmankin jutun, jossa olisi esimerkiksi esitetty jaksollinen ja jk rinnakkain ja arvioitu näiden hyviä ja huonoja puolia. Tässä mielessä kyseessä on propaganda.

<span style=”font-size: small;”>Tavoitteensa saavuttamiseksi propagandan levittäjä valikoi esittämänsä tiedot ja argumentit tehokkaimmaksi katsomallaan tavalla, joskus vääristellen niitä tai jättäen oleellista tietoa pois, ja joskus tavoitteenaan saada vastaanottajan koko huomio puoleensa. Propaganda on yksipuolista, eikä sen sanomaa ole tarkoitus epäillä. (Wikipedia, hakusana propaganda)
</span>

Timppa 12.3.2018, 18:58

Ihmettelen, että Janne olet pahoittanut mielesi siitä, että Seppo Vuokka on kirjoittanut asiasta niin kuin se on. Jokainen meistä tietää miten aukot monimuotoistavat luontoa. Ainoa minkä olisin ehkä jättänyt pois oli tuo pikkulepinkäisjuttu. Niitä ei näy ainakaan meidän aukoissa.

Ajatellaan sitten esittäämäsi vaihtoehtoa, että vertaillaan jaksollista ja jatkuvaa. Erohan olisi ollut todellakin murskaava jaksollisen eduksi. Silloin olisit varmaankin kirjoittanut kierosta lehdestä, joka tekee puolueellisen vertailun.

Minusta ei ole siis jätetty pois olleellista tietoa tai vääristelty. Eihän kukaan vastuullinen metsäalan toimija voi hyvällä omalla tunnolla suositella jatkuvaa kasvatusta, koska sen riskit ovat hallitsemattomat kuten MJO tuolla edellä taimettumisesimerkissä kuvasi.

Petkeles 12.3.2018, 19:44

Minulla pisti silmään se miten TerveMetsän jutussa oli kappaletolkulla asiaa kuutiometreistä, mutta euroista tai tuottoprosenteista en löytänyt mainintaa. Sinällään täysin ymmärrettävää kun puukauppasopimusten molemmin puolin motit ovat perinteisesti olleet se pääasia ilman muuta.

Gla 12.3.2018, 20:09

Yksipuolinenhan juttu oli, mutta luontoväen pitäisi nähdä muutakin kuin jaksollisen menetelmän huonot puolet. Lähinnä kun jaksollisesta ei voida luopua, olisi syytä löytää keinot minimoida menetelmän ympäristöhaitat sen sijaan, että hakataan päätä mäntyn valinnan vapautta keppihevosena käyttäen ja vastustetaan jaksollista menetelmää. Hirvieläinkanta romuttaa mahdollisuuksista ison osan.

A.Jalkanen 13.3.2018, 09:27

Jokainen metsänomistaja valitsee menetelmänsä omien painotustensa mukaan. Metsien monista hyödyistä kirjoittaa Ilmari Juutilainen ansiokkaasti Metsälehdessä (4/2018) Lukijalta-palstalla. Hän ehdottaa kemera-järjestelmään muutoksia. Kirjoituksessa kritisoidun kunnostusojituksen haitat ovat kyllä tiedossa, ja niitä voitanee vähentää harjoittamalla jk:ta niillä soilla joille menetelmä sopii. Ehkä jk-kasvatus antaa myös mahdollisuuden tehdä kunnostusojitus perinteistä mallia lievempänä, jos pohjavesitasoa tarvitsee hienosäätää mm. ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Lisäksi kirjoituksessa kritisoidaan taimikonhoidon tukea, mielestäni hieman kyseenalaisella perusteella, eli koska se lyhentää metsän kiertoaikaa. Taimikonhoidon tuen perustehan on se, että on kansantaloudellisesti kannattavaa tukea työtä, joka lyhentää kiertoaikaa, parantaa myytävän puutavaran laatua ja sen kasvatuksen kannattavuutta (kun ei myydä risuja vaan käyttöpuuta). Tuesta huolimatta tätä työtä tehdään nyt aivan liian vähän, eli tukea pitäisi ennemminkin laajentaa kuin vähentää! Pitempiä kiertoaikoja voidaan mielestäni tavoitella mielekkäämmin tekemällä viimeinen harvennus yläharvennuksena tai siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen. (Mielestäni laatuharvennus-termi ei ota kantaa tehdäänkö harvennus päältä vai alta, siksi tässä yhteydessä yläharvennus on täsmällisempi käsite).

Jovain 13.3.2018, 09:56

Uskoisin jk:n olevan ja säilyvän osana puun tuotantoa, mutta myös pyrkimyksenä sulautua osaksi valtamenetelmää. Näin ainakin kiertoajan lopun vaihtoehdoissa. Puutavarayhtiöt myös isot, sen sijaan, että suosivat avohakkuita, joutuvat, niin uskoisin ottamaan huomioon myös markkinaetunsa. Siitä ei kuitenkaan ole havaintoa, ei edes pyrkimystä menetellä niin. Tuskin se näin tulee menemään, ei osoiteta valmiutta, hinnasta puhumattakaan, SE:kin mieluummin hinnoittelee itsensä ulos.

Puuki 13.3.2018, 10:33

Pidempään kiertoaikaan pitäisi pyrkiä mm.nykyistä selvemmällä tukkipuun laadun mukaisella hinnoittelulla. Hiilensidonnankin kannalta suurempi tukkipuun osuus on kannatettavaa. Se pidentää kiertoaikaakin mutta vaatisi kannattavuuden takia paremman hinnan laadukkaammalle puulle. Jatkuvakasvatus tuottaa vähemmän biomassaa ja sitoo hiiltä vähemmän kuin tasaikäiskasvatus.

Onhan siinä tasaikäsiskasvatuksessakin niitä huonoja puolia, joita pitäisi koettaa välttää. Esim.maanmuokkauksen vesistövaikutukset ja isojen alojen maisemien muuttuminen, joka tosin on väliaikainen haitta ; joskus voi olla maisemalle eduksikin, jos esim. saadaan vesistönäkymä aikaan.

Taisi olla E.Lähteen ensimmäinen opaskirja jk:een, jossa kerrottiin kuinka uudistuminen tapahtuu erirakenteisessa metsässä. Sen mukaan taimettumista saadaan aikaan , kun ajourille jää taimille sopivia paikkoja kasvaa. N. 15-20 vuoden välein toistuvat hakkuut ja ajourat eri kohdista, kuin edellisellä hakkuukerralla. Taimia voi noin syntyäkin, mutta kuusikkoihin tuo malli ei oikein sovi kesäkeleillä , jos haluaa välttää tyvilahon yleistymisen. Jos korjuu tehdään talvella, niin urille ei uusia taimia juuri tule rehevillä kasvupaikoilla.

Vähän propagandalle haiskahtavaa juttua ilmestyy metsäpuolen julkaisuissakin joskus puolin ja toisin. S-E:n avohakkuujuttu ei ollut pahimmasta päästä. Aikalailla asiapitoista tekstiä vaikka tietysti julkaisijalla on oma etukin mielessä, kuten tavallista olipa julkaisija minkä ”puolueen” kannalla tahansa.