Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • antinpoika

    Um, ei kemeratukea määritellä mikä malli siinä nyt sattuu olemaan, taimikonhoitoon/nuorenmetsänhoitoon sitä saa kun määrätyt kriteerit täyttyy. Kunnostus ojitus ja metsäteiden rakentaminen lienee myös yksi työlaji

    Jätkä

    Kyllähän se pitäisi olla kaikille selvää, että puunostaja ostaa mielellään hankintahakattua puuta, jos saa sen laadullisesti hyvänä  ja aikataulutettuna liikenteeseen. Onhan se halvempaa kuin pystykauppapuu.

    mehtäukko

    ”…huippuunsa kehitetyt metsäkoneet pystyvät taimistoja säästämään..”

    Onko Jovain nähnyt hävittäjällä levitettävän metsän terveyslannosta tai jopa tuhkaa?

    Yhtä suuri yhtymäkohta. Kuskillakin on suuri osuus, mutta ei kaikki ole mahdollista.

    antinpoika

    Jovain, Timpan kertomus lienee tsoukki eikä ole uskottavaksi tarkoitettukaan. Aikamoista motokuskien halveksimista kautta linjan, milloin alikasvos tuhoutuu, milloin korjuuvaurioita metsä täynnä. Alkää pottuilko tuollaisella asialla joka voidaan todistaa vääräksi milloin vaan, Eihän niitä vaurioita menetelmä tee vaan taitamaton kuski ja minä ei ole vielä sellaista tavannut.

    mehtäukko

    ”…Eihän niitä vaurioita menetelmä tee vaan taitamaton kuski ja minä ei ole vielä sellaista tavannut…”

    Tuosta en voi olla samaa mieltä. Saahan niitä teoreettisiä menetelmiä (jk) latoa ja vaatia kuuta taivaalta.

    Jos ei ole lähes taimet peittävää lumipeitettä ja oksatunkiot viedään taimikon päältä pois,kyllä säästyy tarpeeksi ja tasainen taimikko on mahdollista. Muu on siltä ja väliltä.

    Visakallo

    Aivan turha on kenellekään väittää, että yhtiö ja motomiehet haluaisi korjata enemmän jk-puita, eli noukkia tukkipuu sieltä täältä pyystyyn jätettäviä puita ja taimia varoen, kun vaihtoehtona on puida tasaisen järeää puuta jaksollisen metsän päätehakkuusta 300-500 mottia hehtaarilta ja 80-90% tukkiosuudella.

    Metsuri motokuski

    Olen jonkin verran työssäni hakannut näitä jk-metsiä mutta vielä todella vähän. Niissä metsissä jossa olen työskennellyt niin poistuma on kohdistettu valtapuihin sekä myös osaksi on vähennetty pienempiäkin puita jos niitä on ryhmissä tai ovat osuneet ajourille.

    Niissä metsissä joissa olen työtä tehnyt niin ei ole vielä taimettumista tapahtunut. Olen ymmärtänyt että taimettumisen odotetaan tapahtuvan vasta sen jälkeen kun hakkuu on suoritettu ja valoa ja lämpöä saadaan maan pintakerrokseen. Työnä jk-metsien hakkuu on aika haasteellinen ja edellyttää huolellisuutta työhön. Valtapuiden poistaminen pienempien puiden päältä on puuhaa jossa virheitä on helppo tehdä ja niitä tulee vaikka ei haluakkaan. Tarkka kaatosuunnan määrittäminen motolla ei ole niin yksikertaista kuin olettaisi. Usein pienemmistä poistuu oksia, latvoja tai sitten naarmuja tulee jätettäviin puihin. Toisaalta puiden siirto ajouran varteen katkottavaksi saattaa tehdä omat vahingot. Usein näitä vahinkoja pyritään välttämään tarpeeksi voimakkaalla harvennuksella.

    Jk-metsän kasvatus on eräs vaihtoehto metsänhoidolle ja se saattaa sopia jollekkin jolla arvot ovat muita kuin pelkkä maksimoitu puun tuotto. Niissä metsissä joissa olen työkennellyt niin en usko että sellaisiin kasvuihin päästään joita niistä on odotetaan. Sen näkee sitten joskus….jos näkee.

    Kurki

    Uudehko metsänomistaja:

    <<<Voisitko selittaa ns Kemera-rahojen jaon? Paljonko niistä menee tasaikäisten metsien hoitoon toiseen harvennukseen mennessä? <<<

    Kemeratuet ojituksen ja metsäteiden osalta kuuluu kaikille metsänomistajille olipa sitten tasaikäisten tai jk-metsien kasvattaja.

    Jätkä

    Metsässä, jossa jaksollisen kasvatuksen lopuksi aloitetaankin jatkuva kasvatus, ei yleensä ole taimettumista. Vasta sitten, kun on aloitettu metsän käsittely tavalla, jolla jatkuvaa aiotaan tehdä, on odotettavissa taimia. Saattaa kulua parikymmentä vuotta, ennekuin uutta taimettumista on syntynyt ja vasta sen jälkeen on harvennuksen tekijän varottava kaikkien jäävien puiden runkoja, latvoja, oksia ja juuristoa.

    Sellaisessa hakkuussa olisi mahtava peli VK – 75, joka pystyi nostamaan puun kuin puun ilmaan, siirtämään sen sopivaan asemaan vaikka pystyssä ja karsimaan ja katkomaan rungon 2 – 3 metriä maanpinnan yläpuolella. Sillä koneella ei tarvinnut vedellä isojakaan puita oksineen maata pitkin, vaan metsä näytti siltä, kuin puut olisi nosteltu helikopterilla pois ja oksat ja kannot jääneet. Toki kone tarvitsee ajouran, mutta jatkuvassahan pitääkin tehdä tilaa taimettumiselle, taikka istutustaimille.

    Istuttihan Erkki Lähdekin mallikoealoilleen taimia, mutta hän koitti tehdä sen salassa.

    Jovain

    Se on tuo vastakkainasettelu yhteiskunnassa niin kuin täälläkin vaikea tällä hetkellä. Ei pääse puuta pitemmälle, heti on muutamat sossut sotkemassa ja vahtimassa etuuksiaan, ettei vaan metsänomistajat pääse etuilemaan.

    UM: Kemeraehdot eivät ylety jatkuvaan kasvatukseen ainakaan hoidon osalta. Googlettamalla saa tuosta Kemera-ehdot.

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 2,034)