› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 49 50 51 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • uudehko metsänomistaja 11.3.2018, 16:10

    Voisitko tarkentaa väitteitäsi.

    Tasaikäisessä metsässä tarvitaan selkeästi enemmän ihmistyötä kuin tasaikäisessä metsässä varsinkin taimivaiheessa ja nuoren metsän hoidossa. Jos näin on, ihmistyön hinnan nouseminen aiheuttaa enemmän tappioita tasaikäisen metsän kasvatuksessa. Minkä olen ymmärtänyt väärin? Lisäksi nuo kustannukset korvaantuvat omistajalle vastavuosikymmenien kuluttua päätehakkuussa. Vertailussa olisi syytä huomioida myös korkomenot.

    Lienee tosi, että tasaikäisen metsän uudistamista yhteiskunta tukee. Joku kertoi yhteiskunnan maksavan jopa 22 % uudistuskustannuksista. Mikäli omistaja joutuisi sijoittamaan nämäkin kustannukset omasta pussisstaan, korvaus tulisi päätehakkuussa 70 – 80 vuoden kuluttua. Pienelläkin korolla laskien 70 – 80 vuoden sijoitus nousisi melkoisesti.  JK-metsälle ei kukaan maininnut muuta yhteiskunnan tukea, kuin ilmaiset taimet, jos omistaja vaihtaa jk:n tasaikäisen metsän systeemiin. Siis kaikki koko uudistamiseen kuluva yhteiskunnan tuki kohdistunee vain tasaikäisen metsän tukemiseen. Missä tässä päättelyssä on virhe? Lisäksi tuntuu hieman hassulta lueskella tasaikäisen metsänhoidon kannattavuutta jk-metsään verrattuna, jos kannattavuus ainakin osittain perustuu vain tasaikäiselle metsälle annettuun yhteiskunnan tukeen. Väitetään jopa ettei tasaikäista metsää kannattaisi hoitaa, jos ei yhteiskunta maksaisi osaa kustannuksista. Mitään syytä siihen, että vain tasaikäista metsänhoitoa tuetaan en ketjusta löydä.

    Jos metsäammattilaisia kouluttavissa yhteiskunnan kustantamassa oppilaitoksissa katsotaan oikeaksi pitää yllä ja esitellä koulutettaville ja muille metsää, jonka sanotaan ”pilaantuneen” jk-kasvatuksen takia, en ainakaan itse osaa sanoa muuta kuin, että yhteiskunta tässäkin halveeraa jk-kasvatusta. varmasti löytyy lukuisia tasaikäisinä hoidettuja metsiäkin, mutta tuskin niitä asitellään tasaikäisen metsänhoidon tyyppiesimerkkeinä. En tiedä syytä, mutta en usko tietämättömyyteen vaan pidän todennäköisempänä opettajien tai oppilaitoksen väärää asennetta.

    A.Jalkanen 11.3.2018, 16:13

    Ei ole helppoa metsäneuvojilla. Teki niin tai näin, aina menee väärin päin!

    Taviokuurna 11.3.2018, 16:30

    Ei siinä asenteessa ole mitään väärää; jatkuvan kasvatuksen lukuisilla eri variaatioilla on haaskattu metsiä pitkään maassamme ja tehty suunnan muutos mahdollistaa nykyisen laajuisen metsäteollisuuden.

    Se etteivät ihmiset tunne ja/tai eivät suuressa uskossaan avohakkuun turmiollisuuteen edes halua tutustua valtakunnan metsien inventoinnin tuottamaan metsiemme kehitystietoon, on surkeaa.

    Tein 1970 -luvulla itse maastossa ilmakuvien, relaskoopin etc. rekvisiitan avulla metsätaloussuunnitelmia tiloille, kamalimpia kohteita olivat ahneen tukin leimaajan käsittelemät haaskiot; yksi isojen puiden poiminta voi hyvällä maalla korjaantua säällisessä ajassa, mutta kolmeen kertaan ”jatkuvaa kasvatusta” kokeneet, pahoin kastikoiden, vatun jopa angervon vallassa olevat alueet tulivat  kuntoon vain avohakkuulla, istutuksella ja kovalla työllä.

    En osaa ilmaista sanallisesti, kuinka kiukkuisesti suhtaudun näihin jatkuvan kasvatuksen uusapostoleihin —tehkööt omilla maillansa kuinka vain, mutta älkää hyvät ihmiset houkutelko asiaa tuntemattomia metsänomistajia hukan teille siitä vielä laskuttaen.

     

    antinpoika 11.3.2018, 16:31

    Lueskelin tuossa 1948 ilmestyneessä lehdessä ollutta artikkelia Julkilausuma.  Lukemani perusteella ja erityisesti vanhojen jo ajastasiirtyneiden tarinoihin perustuen on selvää että sen aikainen harsinta on ollut metsänhakkuumenetelmä jossa on hakattu paras ja tukiksi kelpaava puusto ja jäljelle on jäänyt huonolaatuinen rääseikkö jos sitäkään, se on voinut olla myös määrämitta harsinta jossa kaikki x läpimitan täyttävät on hakattu. Nykyinen jk on tiukasti valvottua ja eri ohjeistuksilla toteutettua hakkuumenetelmää jonka tarkoitus on hyödyntää metsän luontainen taimettumiskyky, sen tarkoitus on myös tuoda säästöjä metsänuudistamis ym töihin samalla kun yläharvennuspohjainen hakkuumalli tuottaa enempi tuloja. Menetelmä on lain edessä saman arvoinen kuin mikä muu tahansa ja sitä koskee myös metsälaki.On täysin virheellistä, tahatonta ja jopa tahallista rinnastaa näitä kahta eri aikaan sijoittuvaa menetelmää millään tavoin, jos sulla on sellainen metsä kuin Taviokuurnalla 50-60v/ 500-600m3 niin kasvata vielä 20-30 vuotta, hakkaa aukoksi ja sulla on varaa ostaa taimet vaikka ne olis kultaa.

    Puuki 11.3.2018, 16:37

    Um on tainnut käsittää joitakin asioita väärin. Ilmaisia taimia ei saa valtion kustantamina kukaan. Vajaatuottoisten alueiden uudistamisen tukeminen on loppunut jo vuosia sitten. Siihen on joskus saanut tukea , samoin kuin pellonmetsitykseen, joka sekin tukimuoto on jo lopetettu. Uudistamista ei tueta  valtion varoista mitenkään.

    N. 10 vuotta sitten eräs metsäyhtiö tarjosi lisäetuna ilmaiset taimet puukaupan kylkijäisenä.

    Taviokuurna 11.3.2018, 16:50

    Törmäsin taannoin jatkuvaa kasvatusta tutkivan ja kouluttavan professorin esitykseen, siinä oli kuvakin, jonka teksti kertoi: ”Tällä kohteella jatkuva kasvatus alkaa poistamalla kaikki rinnankorkeudelta 22 senttiä täyttävät puut”.

    Onko joku palstalainen kenties tietoinen, missä tämä kohde on ja miltä se näyttää hakkuun jälkeen? Kuva olisi kiva!

     

     

    Timppa 11.3.2018, 16:51

    Jännä homma nämä jk-fanit.  Ettekö tosiaankaan ymmärrä, että mertsässä tehdään myös hakkuutyötä.  Ettekä tietenkään sitäkään, että vaikka se onkin konetyötä, niin siinäkin tarvitaan ihminen.  Jos lasketaan nimenomaan ihmistyön osuus jaksollisen tai jatkuvan kuutiolle, niin tilanne muuttuu jo aivan toiseksi, kun jaksollisessa tulee kuutiota enemmän

    Ettekä tietysti koskaan ota huomioon, että jaksollisessa on todella mahdollista kasvattaa järeää tukkia, joka on sahurille ratkaisevasti arvokkaanpaa kuin jatkuvan kasvatuksen juuri mitan täyttävät tukit.

    Kun jotain vertaa, niin pitää ottaa kaikki tekijät objektiivisesti huomioon.  Valitettavasti nämä jatkuvan kasvatuksen ihailijat jatkuvasti syyllistyvät samaan puolueellisuuteen.

    uudehko metsänomistaja 11.3.2018, 16:53

    Ehkä olen käsittänyt väärin tai sitten käyttänyt vääriä sanoja. Voisitko selittaa ns Kemera-rahojen jaon? Paljonko niistä menee tasaikäisten metsien hoitoon toiseen harvennukseen mennessä? Millä nimikkeillä nuo rahat jaetaan? Paljonko kemera-korvauksista menee jk-metsän hoitoon ja millä nimikkeillä? Jos vielä löytyisi joitakin luotettavia tilastoja, olisin tyytyväinen.

    Jätkä 11.3.2018, 17:05

    Uudehko metsänomistaja. Voisitko tarkentaa väitteitäsi.

    Tasaikäisessä metsässä tarvitaan selkeästi enemmän ihmistyötä kuin tasaikäisessä metsässä 

    Tuo ei oikein avaudu! Korjuutyössä tasaikäisen kustannukset ovat aina kuutiota kohti paljon pienemmät.

    Lienee tosi, että tasaikäisen metsän uudistamista yhteiskunta tukee. Joku kertoi yhteiskunnan maksavan jopa 22 % uudistuskustannuksista.

    Todista väitteesi, tai leimaudut valehtelijaksi.

    Siis kaikki koko uudistamiseen kuluva yhteiskunnan tuki kohdistunee vain tasaikäisen metsän tukemiseen. Missä tässä päättelyssä on virhe?

    Pelkkää kakkaa!

    Jos metsäammattilaisia kouluttavissa yhteiskunnan kustantamassa oppilaitoksissa katsotaan oikeaksi pitää yllä ja esitellä koulutettaville ja muille metsää, jonka sanotaan ”pilaantuneen” jk-kasvatuksen takia, en ainakaan itse osaa sanoa muuta kuin, että yhteiskunta tässäkin halveeraa jk-kasvatusta. varmasti löytyy lukuisia tasaikäisinä hoidettuja metsiäkin, mutta tuskin niitä asitellään tasaikäisen metsänhoidon tyyppiesimerkkeinä. En tiedä syytä, mutta en usko tietämättömyyteen vaan pidän todennäköisempänä opettajien tai oppilaitoksen väärää asennetta.

    Ei koulutus ole valheiden levittämistä. Kaiken pitää perustua todelliseen näyttöön. Jatkuvaa on käytetty Evolla muutaman vuosikymmenen ajan, mutta mittavillakaan kokeiluilla ja mallikoealoilla ei olla päästy sellaisiin tuloksiin, että sitä normaalitapauksiin suositeltaisiin.

    Älä uudehko yritä keksiä pyörää uudestaan. Vaikka oletkin Nero, se ei tarkoita, että olisit viisas.

    Jovain 11.3.2018, 17:06

    Tiukassa on metsäpuolella asenteet, menee näinkin kun Timppa kertoo. ”Ei taida paljon taimia jäädä tai nuorta metsää säästyä”. Siihen on kuitenkin vaikea uskoa, että huippuunsa kehitetyt metsäkoneet eivät pysty taimistoja säästämään. Kyllä ne pystyvät, mutta puutavarayhtiöiden ja metsäkonemiesten agendaan se ei ole kuulunut eikä sopinut.

    Onneksi jk korjuusta alkaa olla hyviä kokemuksia. Metsäyhtiötkin ovat alkaneet suosimaan jk hakkuista ostettua puuta. Vielä kun kauppatavan muutokseen ja metsänomistajien kaluston käyttöön saadaan potkua, jatkuva kasvatus, siinä kuin muukin puukauppa, voi olla ostajalle markkinaetu.

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 49 50 51 … 202 203 204