Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • jees h-valta

    Tuo varmasti pitää paikkaansa ettei sitä jk:ta tarjota hyvissäkään kohteissa ilman vaatimista käsittelytavaksi. Luotan tässä kohtaa kyllä oman ostajan elkeisiin (MG) koska he olivat ensimetreiltä buumissa myönteisesti mukana ja jopa luennoivat siitä paikkakunnilla. Ei ollut nuivaa suhtautumista.

    MaalaisSeppo

    Jos kerta jk:sta on runsaasti mm kirjallisuutta, niin mihin niitä neuvojia tarvitaan?

    Minusta jk on siinä määrin epävarma menetelmä, etten ainakaan minä, jos olisin metsätalousneuvoja, lähtisi sitä kenekään ehdottamaan, ellei samalla neuvonnan kohde hyväksyisi, että epäonnistumisen riski on hänen vastuullaan. Siis savolaisittain vastuu on kuulijalla.

    Jovain

    Onhan se vähän erikoista, että JK vielä 60 ja 70 luvuilla oli valtamenetelmä. Katsotaan tällä hetkellä sopimattomaksi ja toimimattomaksi menetelmäksi. Erikoista on sekin, että tuohon aikaan 70 luvulla harsinnan kieltämisen jälkeen poimintahakkuut nähtiin metsän hävittämisenä. Se, että tällä hetkellä hyväksytään, mutta että menetelmä ei pääse yleistymään, on muusta, kuin menetelmän heikkoudesta.

    Teollisuus torjuu JK:n, hyväksyy kyllä muodollisesti, mutta puun ja korjuukustannusten hinnoittelulla ja hallinnoimalla pystykauppaa, ohjaa JK:n toteutumattomien listalle. Avohakkuut soveltuvat paremmin teollisuuden logistiikkaan.  Sitä vastoin kauppatavan muutos ja metsänomistajien salliminen korjuuyrittäjinä avaisi JK:n mahdollisuudet.

     

     

    Visakallo

    Nyt menee Jovainilta jo vuosikymmenetkin sekaisin. – Surullista.

    antinpoika

    Uudehko metsänomistaja, ehkäpä tämä keskustelu ei ole oikea paikka saada tietoa jatkuvasta kasvatuksesta. Suosittelen että otat yhteyttä yrityksiin jotka sitä oikeasti tekevät, löydät ne kyllä ja sitä kautta löytyy suuri määrä kohteita ja kohteiden tekijöitä.

    Pete

    Aina kun metsänomistajat eivät ole toimineet metsäalan toiveiden mukaan on metsäala peräänkuuluttanut neuvonnan lisäämistä. Nyt joukkoon liittyy myös ympäristöjärjestö. Eikö se ole jo nähty, että neuvonta ei tavoita kuin murto-osan metsänomistajista? Ja murtoluku vaan pienenee jatkossa.

    Toisaalta siitä on selkeää todistusaineistoa, että kun metsänomistajalle, sille passiivisellekin, myydään juuri hänelle ja hänen metsään sopivaa (ajatus puukaupasta, taimikonhoito, metsosuojelu jne.) niin päätöksiä, kauppaa, kyllä tehdään.

    Eli siitä vaan myymään, tuloksia tulee varmasti.

    Se on erikoista, että kun kantelulla saatiin, sinällään ihan oikein, poistettua suurin organisaatio ”neuvontamarkkinoilta” juurikin jatkuvan kasvatuksen puolustajan toimesta, niin nyt juuri jatkuvan kasvatuksen neuvontaa pitäisi kuitenkin sitten lisätä.

    Visakallo

    Kaikki ne männiköt, joissa kesäretkeläisten kanssa kävimme, olivat olleet harsittuja kuusikoita. Niiden kasvu ja laatu olivat olleet huonoja. Jokainen myös näki, että maapohjat olivat männylly parhaita. Valitettavasti Suomessa kuljetaan taas takaisinpäin sinne missä joskus oltiin. Liian suuri hirvikanta on johtanut väärän maapohjan kuusikoihin, ja ympäristön nimissä hyväuskoiset JK-hölmöt täydentävät tuhon. Jos korjausliikettä ei tapahdu, Suomi tullaan muistamaan maana, jonka metsänomistajat lopettivat oman maansa metsäteollisuuden.

    Jovain

    Harsintajulkilausuma annettiin niinkin varhain kuin 1948. On ajankohtainen tänäkin päivänä. Vielä 70 luvulla oli myytävänä rauhoitettuja metsiä, poimintahakattuja, tulkittiin harsittuja ja olivat edullisia. Metsiä on myytävänä vielä tänäkin päivänä, mutta ovat avohakattuja.

    Jos haluat toteuttaa jatkuvaa kasvatusta, menetät puun hinnassa niin paljon, että kannattaa hakata aukoksi. Tai jos haluat savotoida itse, menetät puunhinnassa vieläkin enemmän, saat tehdä savotan ilmaiseksi. Mitä sitten on metsän hävittäminen, saat hakata aukoksi sen saman metsän, vaikka joulukuusimetsän, metsälaki ei sitä rajoita. On helppo olla vaikka JK uskovainen.

     

    jees h-valta

    JK uskovainen Jovain taitaa todella olla joulukuusiuskonnon harrastaja koska harvempi varmaan joulukuusimetsää muualle hakkaa kun joulukuusimarkkinoille. Ja se on aivan järkevääkin touhua. Sensijaan on paljon muitakin syitä hakata metsä ennenaikaisesti, varsinkin kuusimetsä. Kun itikkatuho leviää niin varmasti hakkaa ja kiireesti että saa edes jotain. Meillä kun aidanseiväs-ja pienkelomarkkinat ovat kovin pliisut. Puun hintahan riippuu korjuukuluista ja siihenhän meillä on maailman tehokkain ja helpoin tapa metsänomistajan kannalta. Otat yhteyttä puun ostajaan ja teet kauppakirjan ja vartoat koska hakataan. Oli sitten jk:ta tai avoa niin aina luontuu. Ei kait harvennusten hakkuu sentään vielä meillä aivan toivottomia verota puun hintaa. Kun sitähän se on, ainaista harvennusta. Jossa metsä huononee ja hakkuutili huononee. mutta perusteltu kasvatusmenetelmä jota aion itsekkin harrastaa tietyiisä kohteissa. Vaikka ei varmaan kaikkki sitä hyväksy jk:ksi kun sen puhdasoppisuus saattaa olla vain -8 luokkaa.

    Jovain

    Jees, on hyvä olla vaikka JK uskovainen, kun on ikänsä sitä harrastanut, tietää mistä on kysymys. Ei sulje pois myöskään jaksollista, molempia ja lopulta ei tiedä kummastako on kysymys, täydentävät hyvin toisiaan.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 2,034)