Nimimerkki Puuki rinnasti edellä ansiokkaassa kirjoituksessaan tarpeettomaksi katsomansa merenkulun tuet ja tarpeelliseksi (metsäteollisuuden kannalta) katsomansa Kemera-tuet.

Huono rinnastus, sillä ilman miehistötukea (veronpalautus varustamoille) Suomen laivat ulosliputetaan ja ilman ympäristöinvestointitukea laivat jäävät Suomessa rakentamatta.

Ilman Kemera-tukea Suomen metsiä ei myydä  ulkomaalaisille. Ja tuskin metsätkään jäävät hoitamatta. Ainakin Ruotsissa ne on hoidettu ilman tukeakin.

Laitetaan nyt vielä muutamia tukia; lääkekorvaukset 1.5mrd €, asumistuki 2mrd € ja työttömyyskorvaukset 4mrd €. Lapsen synnytys maksaa n.2300€, omavastuu n.100€, yhteiskunnan synnytysten tuki on yli 100milj € vuodessa. Suomessa ei ole mitään tomintaa jota ei tueta. Kaikki julkisen sektorin palkat n.30mrd € ovat tukea.

Palataanko puustotietoihin, ensinnäkin vertailut etelän jaksolliseen ovat tarpeettomia koska silloin ei puhuta samasta asiasta, tässä ei kannata vertailla edes paikalliseen koska ei ollut avohakkuu vaihtoehtoa, se oli selkeä mo.n ohje että puuta myydään mutta aukkoja ei tehdä. Siinä valossa tämä on kaikki plussaa. Lämpäsumma lienee 1030 kantturoissa ja kasvupohja pääosin tuore kangas, alue joka on käsitelty on kooltaan n.10ha,se rajoittuu metsäautotiehen joka noudattelee korkauskäyrää ja sulautuu maastoon, tie on kevytrakentainen mutta kestää kyllä puutavarakuljetuksen kuivana aikana, tieltä näkymässä on huomioitu maisema, tieltä maasto laskee hyvin loivasti ja puusto muuttuu vähitellen männiköksi ja loppupäässä pieni puustoinen suo, naapurin puolella se muuttuu pikkuhiljaa puuttomaksi. Ojitus on ollut tarpeellinen että soistuminen pysähtyy mutta tuskin tarvitsee kunnostusojitusta koskaan poska puustoa on jo riittävästi. Alue on taimettumassa kuuselle ja parhaiten siellä missä on enempi koivua, hakkuussa on pyritty poistamaan kuusipainotteisesti ja erityisesti suurimmasta päästä koska ne eivät enää tuota ja ehkäisevät tehokkaasti taimettumisen, on pyritty suosimaan mänyä ja lehtipuuta, haapaa on vähän ja sitä ei hakattu ja jos oli ryhmissä niin siinä oli säästöpuskan paikka, hieman oli leppää jota ei hakattu ja hieman vahingossa syntyi ns vaihettumisvyöhykkeelle eli tässä turvemaan rajalle vyöhyke jossa on runsaasti kuusentaimia, leppävesakkoa ja pihlajaa eli suojaa metsäkanalinnuille, säästetty alikasvos koko alueella toimii myös lintujen suojana, haapojen säästötarkoitus oli metsojen ruokailupuiden säästäminen. Käyn alueella joka kesä hakemassa mustikoita, se näyttää olevan myös mieluinen elinympäristö metsäkanalinnuille koska poikuuksen näkee joka kerta siihen aikaan vuodesta.Samaa mieltä oli alueeseen tutustunut ryhmä johon kuului väkeä riistakeskuksesta, Tapiosta, riistantutkimuslaitokselta ja metsäkeskuksesta.

Ei tuossa ainakaan juurikääpä vaaraa toistaiseksi ole, kun on senverran pohjoisessa. Mukava kun on onnistuttu.

antinpohjan selostus vaikuttaa luontaiselta uudistamiselta paljon ennen kuin Jatkuvalta harsinnalta.

Eipä näillä puunhinnoilla näytä olevan antinpohjan kuviolla minkäänlaista kannattavuutta sijoittaa killinkiäkään metsänuudistamisen kustannuksiin.