› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 45 46 47 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • antinpoika 9.3.2018, 20:35

    Hehtaarikertymiä kyllä, tiliväli on keskimäärin 20v, luulisin että ei kannata pitkittää koska tuollainen 80-90 m3 kertymä on sopiva korjuukin kannalta ja puutavaraa sopii käsittelemään

    Jätkä 9.3.2018, 20:47

    Ja jos ei tule tuota määrää, niin sitähän voi täydentää vetäisemällä muutaman kilometrin ojalinjaa …

    Kahdeksankymmentä mottia kahdenkymmenen vuoden välein tekee kahdeksassakymmenessä vuodessa 320 kuutiota.  Wisakallo on kasvattanut tuon määrän huomattavasti lyhemmässä ajassa taikka vastaavasti tuplamäärän tuossa ajassa – Eikä kuuset ole lahoja, Tukkiprosentti on lähellä 90% , eikä lisäkasvu ole vuosi vuodelta pienentynyt. heikentynyt.

    Mitään merkitystähän ei tietenkään ole sillä, että harsintahakkuusta maksetaan kymppiä vähemmän kiinnolta kuin avohakkuulta?

    Timppa 9.3.2018, 21:32

    ”Hyvältä” näyttää tosiaan.  45 vuoden aikana antinpojan tuntemasta metsästä 1964-2009 hakattu siis keskimäärin 4,2 m3/ha/v.  Tukkiprosentti n. 68.  Vertailun vuoksi katsoin meidän yhteismetsän 10 vuoden tilaston karuhkoista mäntyvaltaisista metsistä tehdyistä kaikista hakkuista.  Hakattu 4,65 m3/ha/v.  Tukki% kuusi, 65,3, mänty 66,5 ja koivu 21,1.  Taitaa meillä olla paremmat yksikköhinnatkin.

    Oleellista kuitenkin on suunta mihin mennään.  Meillä oli vuonna 1933 puuta ollut arviolta 45 m3/ha, 1967  tarkka mitta jakoa varten kertoi, että puuta oli 85 m3/ha.   Jaksolliseen kasvatukseen siirryttiin vuona 1963. Vuonna 2017 puuta oli 144 m3/ha.  Vuonna 1992 metsän kasvu oli 3,2 m3/ha/v, kun mukana oli runsaasti vajaatuottoisia vanhoja metsiä ja uudistushakkuualat olivat keskimäärin nuoria.  2008 metsän kasvu oli 4,7 m3/ha/v.  Vuonna 2017 metsänkasvu oli 5,2 m3/ha/v.   Seuraavan 10-vuotiskauden aikana kasvu lisääntyy edelleen vaikka hakkuumäärä lisääntyy.  Kuten aiemmin kirjoitin, niin jatkuvassa kasvatuksessa metsää käsitellään siten, että kasvu jatkuvasti pienenee.

     

    antinpoika 9.3.2018, 22:03

    Ei tuo niin yksinkertainen ole, te puhutte selvästi etelän kasvuista. Eihän ne ole vertailukelpoisia.

    uudehko metsänomistaja 9.3.2018, 23:14

    Puuki 9.3 klo 8.40

    ”Kemera on hyvä sijoitus valtiolle halvan kuitupuun tuottamisen mahdollistajana.”

    Voisitko tarkentaa vähän tuon ”hyvyyden” laskentakaavaa. Itse kuvittelen, että yrittäjän tulisi toimia siten, ettei yhteiskunnan jatkuvaa säännöllistä tukea tarvita.

     

    Gla 10.3.2018, 06:22

    Kerrotko Antinpoika vielä kasvupaikkatyypin ja lämpösumman.

    Lähteen jk-kirjassa ojitukset kuvataan jaksollisen metsätalouden ongelmiksi. Näköjään puustoisuus ei riitäkään pitämään jk-metsää kuivana, kun ojalinjoja piti hakata.

     

    Puuki 10.3.2018, 06:29

    Kemeratuet on tarkoitettu mahdollistamaan mo:lle muuten useimmiten kannattamattoman raaka-aineen kasvatuksen metsäteollisuuden käyttöön. Pitkä kasvatusaika yhdistettynä jo pitkän ajan jatkuneeseen pyöreän puun myyntihinnan laskuun on johtanut nykytilanteeseen.  Um :n kaipaaman ”laskentakaavan” muuttujina on mm. korjuuketjujen, teollisuuden työpaikkojen , puun myyntiveron ja vientitulojen tuomat rahavirrat joista valtio kuittaa melkoisen potin.

    Kemeratuki ei ole jatkuvan säännöllistäkään ; toisin kuin esim. monen muun yritystoiminnan tukeminen. Esim. ruotsinlaivojen liikennöitsijät on suurimmin tuettuja yrityksiä vaikka ne ei mitään tukea tarvitsisikaan, koska kannattavat hyvin muutenkin.

    Puun kasvatuksen kustannuksista kemeratuki on kattanut  20-30 % . Summa on suht. pieni, kun sitä vertaa moniin muihin tuettuihin aloihin. Vaikkapa tuulivoiman tukeminen on aivan eri luokkaa. Sitä tuetaan sähkön pörssihintaan nähden moninkertaisella takuuhinnalla ja tuet valuvat lisäksi pääasiassa ulkomaalaisille .

    PS. Toisaalta ei koko Kemeratukea tarvittaisi ollenkaan. M-teollisuudella olisi kyllä itselläänkin varaa maksaa kuitupuusta sen ”oikea” hinta, joka olisi tällä hetkellä normaalin hintakehityksen mukaan n. kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Sen verran on hinnat nousseet : Esim. Riia satamahinta on liki 50 €/k-m³ , kun vielä viime syksynä se oli vähän yli 30 € .

    mehtäukko 10.3.2018, 06:39

    Jk:n harvat hatelikot taimettumisen ”varmistamisen” takia tyrmäävät keksityn muotihöyräkän,- hiilensidonnan.

    Taimettumisen ja uuden tuottavan metsän syntymisen epävarmuus kasvattaisi 0-kasvukaudet = mahoja vuosikymmeniä valtakunnan miittakaavassa mahdottomaan mittakaavaan  puuhuollossa.

    Jk:n korjuun täytyisi olla halpaa helikopteri-, tai köysiratasysteemiä että roudattoman ja lumettoman maan korjuuvauriot sekä taimituhot eliminoitaisiin.

    Kuitenkaan kun em. ei taida onnistua, kantohinnan täytyisi nousta kymmenillä prosenteilla että haitat kuittautuisivat. Juurikääpä tuhoaisi koko kuittauksen.

    Korjuun tuottamattomuus ja työläys saisi puunkorjuusysteemit kokonaan sekallutta.

    Listaan  lisättynä odotettavissa  oleva jk:n käsittelyjen jälkeisen metsän tuottokunto, saadaan lopputuloksena painajainen. Nythän se on Vihertävää toiveunta jota kirjoituspöytien takaa on niin kaunista löperrellä.

    pihkatappi 10.3.2018, 06:46

    Muutoinhan se Lähteen kirja onkin täysin puolueetonta analyysiä näiden menetelmien välillä (sarkasmia). Vihreillä on periaate, että heidän  paremman tulevaisuuden vuoksi pitääkin muunnella totuutta.

    Antinpoika, laita tietoa lisää, eli kasvupaikan olosuhteista. Pohjoisen kasvutkin tosin vaihtelevat paljon, rinteen suunnasta, kuntan paksuuesta yms. johtuen. Ennenpitkää muokkaus tarvitaan, jos kuviolla kuntta vain paksunee niin maapohja voi olla kohta ikiroudassa.

    pihkatappi 10.3.2018, 07:03

    Juurikääpä on Etelä-Suomen vitsaus, kuten roudattomat talvet.

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 45 46 47 … 202 203 204