Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • antinpoika

    En lyö puustotietoja pöytään mallikohteestani vaikka se äärimmäisen harvinainen onkin. Ensinnäkin metsä ei ole minun joten se riittää kyllä esteeksi, toiseksi siitä ei ole mitään hyötyä koska ei kannata todistella jos kuulijat eivät ole avoimia asialle, tämäkin torpattiin heti kättelyssä. Jos tätä käytävää keskustelua peilaa alkuperäiseen kysymykseen, todellakaan metsänomistajat eivät saa riittävästi tietoa jatkuvasta kasvatuksesta, pikemminkin neuvojien rooli on avohakkuita edistävää toimintaa.

    Planter

    ”todellakaan metsänomistajat eivät saa riittävästi tietoa jatkuvasta kasvatuksesta..”

    Kyllä tietoa saa joka tuutista. Vaihtoehto, jossa ei tarvitse tehdä mitään, eikä sijoittaa rahaa tuottaa huomattavasti paremmin verrattuna työlääseen ja kalliiseen vaihtoehtoon. Todella omituista porukkaa ovat metsäomistajat, valitsevat sen kalliimman ja työläämmän vaihtoehdon.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/mets%C3%A4n-jatkuva-kasvatus-ei-ole-yleistynyt-t%C3%A4ss%C3%A4-syyt-1.161537

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/vasemmistoliiton-varapuheenjohtaja-avohakkuiden-aika-on-ohi-1.161564

    pihkatappi

    No ei viitsinyt pitkälle tuota Sarkkisen tekstiä lukea: ”Aukko muokataan, viljellään ja lannoitetaan”, eli tuohon asti.

    Nythän tilanne on hyvä, kuten täällä monet ovat jo todenneet, voi kasvattaa metsää melkein niinkuin haluaa, vaikka kasvulannoittaa heti istutuksen yhteydessä. Oikeastaan siitäkin ollaan samaamieltä, että jk soveltuu huonosti tuottaville alueille paremmin kuin hyvällä lämpösummalla oleville hyväkasvuisille aloille. Seteleiden repimistä on yrittää jk:ta 1300 lämpösumman omt pohjalla, eli alueilla, joissa kunnollinen talvikin on harvinaistunut. Toisaalta 900 lämpösumma-alueella omt-pohjallakin kannattaa käyttää luovuutta mahdollisuuksien mukaan.

    Vasta raapaistiin parin hehtaarin aukko omt-pohjalle ja jätettiin vain erittäin harva hieskoivu suojuspuusto, näin siis 900 lämpösumma-alueella. Ja mitä sanoi paikallinen mti, oli sammaa mieltä, suojuspuiden määrä hehtaarille tuli kysyttäessä empimättä, eli menetelmä on käytössä ja löytyy kyllä Tapion ohjeistakin. Mainitsi myös, että kuusen istutus on tuhannen euron satsaus ja siten kannattavuus kyseenalainen. 80 vuoden kierrolla 8000 euron tili on jo erinomainen. Jk ei tullut kysymykseen, kun ns. välimallin puita ei ollut muuta kuin noita koivuja ja nyt sai sitten päätehakkuutilin. Tuolla ei maannousemaa ole, talvi jatkuu usein toukokuulle, puut ovat usein lyhyempiä, jolloin jk:n onnistuminen on mahdollista. Innoforilla olisi tuolla pohjoisemmassa paremmat edellytykset onnistua, pilaavat maineensa tekemällä lahokuusikoita etelässä, no ottahan se aikansa lahon eteneminen.

    Puuki

    Noinhan se on. Aika selvää ”pässinlihaa” missä tod.näk. kannattaa ja missä ei, jos vain on itsellä halua ottaa selvää. Valinnanvapaus on mutta ei kannata yrittää väkisin tyrkyttää jk:sta kohteille, jossa se ei hyvin suurella todennäköisyydellä toimi .

    Eikä ole vielä tarpeeksi tutkittukaan esim.  taimettumisnopeutta , josta aiemmin oli puhetta.Tai on tutkittukin mutta ei ilmeisesti tulokset kelpaa innokkaimmille jk:n  puolestapuhujille.

    Reima Ranta

    Yritin sormiharjoitusmiehelle juuri edellä kertoa, että olisin samaa mieltä, JOS… Mutta kun…

    Olet metsässä Gla.

     

    mehtäukko

    No siinä se Antinpojan näyttö karahti lepikkoon: toisten plänteistä intetään niin osaa ottavasti saatikka tilipuolesta ei hajuakaan.Mitä se tuollainen ketään hyödyttää?

    Kuulijat olisivat olleet avoimia näytölle,siitähän oli kapelo.

    Eli perustelujen paljous voidaan verranollistaa verkkouutisten Vihreän Helsingin apulaiskj:n ASinnemäen järkyttävään näkyyn, joka oli syössyt hänet pois tolaltaan: kanahaukka oli hotkinut valtioneuvoston katolla makupaloja tappamastaan variksen raadosta.!

    Yhtä vakuuttavaa.

    oksapuu

    Mihinköhän se Reima rahansa sijoittaa?

    Konekylvö metsä-äkeellä ei maksa paljon mitään, siellä pohjoisessa säätö auraa vielläkin halvalla vedetään…

    Osakkeet on nyt tappiin hinnoiteltu. Vuokra asuntojen kanssa saa tapella maksamattomista vuokrista ja jatkuvista remontti vaateista. MG:n osuuksiin voi hyvällä korolla rahaa laittaa mutta niillä ei ole talletussuojaa…

    Suomessa on valtava määrä rahaa käyttötileillä nollakorolla. Ei ole ollenkaan huono sijoitus nyt käyttää pääomaa oman metsätilan perus-kunnostukseen (tiet, ojat, vajaatuottoisten uudistaminen ym.).

    Tämä on sitten mutua 🙂

    antinpoika

    Jospa sitten laitetaan puustotiedot pöytään : Ensimmäinen hakkuu 1964, siitä ei ole puustotietoja, on vaan omistajan seikkaperäinen kertomus kun metsä hakattiin sellaiseen kuntoon että piirimetsälautakunta rauhoitti metsän ja silloinen omistaja joutui myymään sen nykyiselle omistajalle. Metsän rauhoitus oli tietysti mielivaltaa ja hakkuuoikeus palautui uudelle omistajalle. Metsästä hakattiin kuitenkin rajusti tukkia. Seuraava hakkuu oli 1990, yläharvennus ja kertymä 105m3, koivua 10 havupuuta loput ja tukki% 70, hakattiin muutama ojalinja.  Seuraava 2009 jossa 5m3 koivu, loppu 79 m3 havupuuta, pääosin kuusta, tukki% 65. Jos mo niin päättää niin seuraava hakkuu voisi olla 2030-35. Kävin alueella mustikassa , hyvältä se näyttää.

    pölkkypää

    Aika pitkät on tilivälit tuossakin,eikä tukkiprosentit huimaa.ei tosin tarvi nähdä vaivaa eikä tule ”rumia” aukkoja.

    kuusessa ollaan

    Antinpojalle suurkiitos, että avasit tilanteen tuon kuvion kohdalla. Kyseiset kuutiomäärät ovat ilmeisesti hehtaarikertymästä? Ojalinjat kertovat, että alueella on kosteuden puolesta hyvät olosuhteet taimettumiselle olleet. Tukkiprosentti kertoo, että runkojen koko on ollut keskinkertainen, vrt normaalin jaksollisen uudistushakkuun kertymään.

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 2,034)