› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 43 44 45 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 9.3.2018, 08:53

    Jos meillä on metsä, joka on uudistettu tavalla tai toisella, mutta puut ovat samanikäisiä, vaikkapa jalostettua alkuperää olevia mäntyjä.

    Asiallisista hoitotoimenpiteistä huolimatta enskaan tultaessa (lähtöpuusto on 1800 – 2000 r/ha) – metsässä on isompia ja pienempiä puita, on myös runkoja, joissa on virheitä tukkipuuta ajatellen.

    Männiköstä pitää ottaa etukasvuiset puut, eli ns susipuut pois. Ei myöskään matalammiksi jääneistä puista kannata alkaa kasvattamaan tukkirunkoja päätehakkuuseen.

    Täystiheä kasvatusasento on kuitenkin huolehtinut siitä, että rungot ovat hento-oksaisia ja alaoksat ovat kuollet tai muuten syrjäytyneet.

    Sellaisessa metsässä pitää unohtaa yläharvennukseen viittaavat toimenpiteet, tehdään vain mahdollisimman tasakorkea ja mahdollisimman hyvälaatuista puuta kasvava männikkö, jossa runkoluku olisi n. 1100 – 1300 välillä.

    Kakkosharvennuksessa pudotetaan pohjapinta-ala harvennusmallien mukaisella käyrälle ( se EI ole tasoa 14 neliötä, vaan lähellä 20 neliötä.) Voidaan poistaa KAHDEN tukin runkoja, jos se antaa tilaa vierellään olevalle yhden tukin rungolle, jonka laatu myös on hyvä.

    Päätehakkuu ja uudistaminen siirtyvät n. 15 – 20 vuotta kauemmas, jos verrataan pelkkään alaharvennukseen.

    Tärkeää on, että metsää ei raiskata vajaatuottoiseksi missään vaiheessa.

    antinpojalla on kova hinku harsia ja se hänelle suotakoon niin kauan kun pysyy omalla maallaan.

    pihkatappi 9.3.2018, 09:17

    Se on justiinsa noin. Enskassa ei kannata odotella niitä 100 litran keskikokoja, kun silloin on jo pakko jättää susipuut pystyyn, kun muut eivät ole enää elinvoimaisia. Ensiharvennus riittävän ajoissa tuottaa parhaan tilin ja tuleehan siinä runkoko kohtuulliseksi, kun isoimmat rontit poistetaan, toki on yhden kuitupöllin puita osa, mutta sellaista se laatuharvennus on ensiharvennusvaiheessa. Tili tuostakin tulee ja kun tulee 5 vuotta aiemmin, voittaa hiukan koroissa ja metsän puut ovat pelkkiä tukkeja, eli kuitupuun osuus kiertoajan kasvusta pienenee.

    Gla 9.3.2018, 09:19

    ”antinpojalla on kova hinku harsia ja se hänelle suotakoon niin kauan kun pysyy omalla maallaan.”

    Jostain syystä yleensä harsijat haluavat hoitaa toisten metsää. Omaa omaisuutta käsittelevillä on erilainen näkökulma asiaan.

     

    MaalaisSeppo 9.3.2018, 09:22

    Kyllä minulle ainkin on ensiharvennuksesta tullut aina rahaa tilille. Kertaakaan ei ole mennyt maksun puolelle. Antinpojan kannattaisi olla tarkempi ensiharvennuksissaan.

    kuusessa ollaan 9.3.2018, 09:31

    Jätkä toi esille aikas oleellisen asian. Jk kohdalla tuntuu laskukaavoissa olevan tukkiprosentin määrittelyssä vain pituus/paksuusmääritelmä, ei lainkaan heikon laadun vähentävää vaikutusta. Jota tapahtuu kaikissa menetelmissä, ihan luonnon lakien vuoksi.

    Juur toissapäivänä avasin sahahommana laanipaikkaa sellaiseen kohtaan, jossa piti kaataa kolmen tukin harvassa kasvaneita kuusia lähes samoille sijoilleen. Kyllä olisi ollut aivan toivotonta säästää mitään muuta ko. kohdalle. Mänty on ainoa, mitä pystyy jotenkin poistamaan järkevästi ylispuuasennosta.

    Nimetön 9.3.2018, 09:43

    Antinpoika kirjoitti ensiharvennuspuun hinnasta 7.3. ko 15.00:

    Jos ensiharvennuksessa poistetaan rinnankorkeusläpimitaltaan keskimäärin 14 cm puita saadaan yhdestä puusta hakkuutuloa korkeintaan 1 (yksi) euro …”

    ja sitten uudelleen 9.3. klo 8.18:

    ”Pieni esimerkki: Poistattavan rungon koko voisi olla d1.3 16cm ja pituus 14m, kuutiotilavuutta on vajaa 0,150m3 ja 15e mukaan puun hinta on 2,2 euroa.”

    Jo on Antinpojalle markkinat: kahdessa päivässä enskapuun hinta reilusti tuplaantuu! Kommentoidessani Antinpoikaa 7.3 totesin jo sen minkä Gla nyt 9.3.klo 8.41 selkokielellä toistaa:

    ”Meniköhän minulta jotain ohi, kun en huomannut sinun noteeraavan ollenkaan kysymystä ensiharvennuksessa jätettävän puuston arvolle ja sen sijaan huomioit vain ensiharvennuksen vaatimattoman kassavirran.”

    Ei taida Antinpojan matematiikasta olla mihinkään.

    Uusmetsäläinen 9.3.2018, 10:55

    Taviokuurna edellä: ”vrt. siemenviljelysiemenestä uudistetun 50-60 vuotiaan metsän 500-700 m3/ha, 85% tukkia”.

    Voiko pitää paikkansa?  Itse sain juuri hyvän kasvupaikan 77 vuotiaan  kuusikon  avohakkuusta 370 m3/ha, 77% tukkia. Kuusi oli valtapuu ja metsä asianmukaisesti harvennettu.

    Jos nuo Taviokuurnan luvut pitävät paikkansa, niin sitten ei ole kannattavuuden suhteen mitään hätää eikä jatkuvalla kasvatuksella minkäänlaista taloudellista kilpailuetua.

    Reima Ranta 9.3.2018, 11:01

    Olisin samaa mieltä kanssanne metsänhoidosta  Gla, jätkä jne., JOS tuottoa voisi saada vain metsästä, ja vain siitä metsästä jonka omistat – ei mistään muualta. Ei ostamalla uutta metsää, ei sijoittamalla muuhun kohteeseen. Me jokainen tiedämme, että NÄIN EI OLE!

    Kun keinollisen metsänuudistamisen tuotot ovat niin matalia kuin ovat, on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää muiden keinojen etsiminen.  Pidän yhden totuuden vaahtoamistanne suorastaan huvittavana.

    Otin edellä tuon raadollisen esimerkin vain osoittaakseni, kuinka helppo ja taloudellinen siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen voi olla, jos on esim. hakkuukypsä tasaikäinen tukkimetsä.

    MaalaisSeppo 9.3.2018, 11:08

    Uusmetsäläisen puut eivät todennäköisesti olleet istutettuja. Tulos oli kyllä hyvä. Nykyisillä, jalostetuilla taimilla päästään vielä parempaan tulokseen. Jk porukat unohtavat tämän.

    Gla 9.3.2018, 12:12

    Ei kyse ole yhdestä totuudesta. Minä nyt vaan Reima en hetkeäkään usko, että päätehakkuun jälkeen aukon unohtaminen antaisi paremman tuoton kuin keinollinen uudistaminen ainakaan rehevämmillä kasvupaikoilla. Toki se sinun metsätaloutesi kassavirtaa kohentaa, kun kuluja leikataan, muttei elinaikanasi tulevia hakkuutuloja. Karummille paikoille on olemassa luontaisia menetelmiä, joilla ei niilläkään ole mitään tekemistä jatkuvan kasvatuksen kanssa, mutta joilla on lupa odottaa edes jonkinlaista onnistumista.

    Sormiharjoituksilla ei ole toistaiseksi kasvanut vielä yhtään puuta.

Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 43 44 45 … 202 203 204