Olet väärässä tuossa – kuten kaikissa muissakin asioissa. Yläharvennus tehdään vain kerran, muut kerrat ovat harsintaa / tai metsänraiskausta.

Antinpojalle kysymys: Paljonko niissä kolmessa harvennuksessa on kertynyt puuta, millä hakkuuväleillä ja paljonko on tällä hetkellä puuston määrä?

Nuo olisi todella mielenkiintoista kuulla, joku on keksinyt runsaudensarven, jos puustopääoma ei ole laskenut.

RR: ”Metsänistutuksesta voi saada heikommissa olosuhteissa 2% ja hyvässä olosuhteissa 4%. No, mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa raadollisesti sanottuna, että näitä korkoja korkeammilla koroilla jatkuva kasvatus on kannattavampaa.”

Ensinnäkään istutus ja jatkuva kasvatus ei ole toistensa vaihtoehtoja. Toisekseen jos istuttamalla aikaansaadun metsän korko on enintään 2…4%, mitään takeita ei ole saavuttaa jatkuvalla kasvatuksella tuota korkeampia lukuja.

Miksi muuten teet ensin avohakkuun ja vasta sitten alat puhua jatkuvasta kasvatuksesta? Miksi et harjoita jatkuvaa kasvatusta kuten sitä tutkineet ja siitä laskelmia tehneet Lähde, Pukkala ja Tahvonen suosittaa eli säilyttämällä metsä peitteisenä? Siksikö, että kuittaat pääomat itsellesi, jätät uudistamisen riskin seuraavalle polvelle ja kehut metsätaloutesi kannattavuutta?

Tässä edellä huomattiin, viljelyn kautta tuotetun metsän ensimmäinen laatuharvennus tuottaa pahasti tappiota, jopa niin että sitä tappiota täytyy olla paikkaamassa veronmaksajien kemera tuen muodossa. Pieni esimerkki: Poistattavan rungon koko voisi olla d1.3 16cm ja pituus 14m, kuutiotilavuutta on vajaa 0,150m3 ja 15e mukaan puun hinta on 2,2 euroa

Yläharvennus lienee parhaiten tuottava toimenpide metsätaloudessa ja siitä syystä  ei hakata arvokasvun kynnyksellä olevaa puustoa etenkään läpimittaluokassa 15-18 cm vaan hakkuun pääpaino on järeämmässä, pienempää jos tarvitaan väljennystä ja tietysti huonolaatuiset pinoon. Jos tällaista 0,150m3 puuta kasvattaa 20-vuotta niin rungon koko on 26cm/18m, jonka kuutiotilavuus on 0,460 m3 eli kuutiotilavuus on kasvanut 3-kertaiseksi, samalla se on muuttunut 80% tukkipuuksi jonka kuutiohinta olkoon vaikka 50e. Tällä laskutoimituksella rungon arvo on kasvanut 2,2e arvosta 20e, ei aivan 10-kertaisesti mutta melkein. Malli on hyvin maltillinen ja ollaan nähty kuusikoilla 1cm vuosilustoja, silloinhan samaan tulokseen päästäisiin viidessä vuodessa. Alaharvennuksissa samoin kuin avohakkuissa arvokasvuun lähtevä puu hakataan sumeilematta kuiduksi, tietysti niin koska onhan malli alunperinkin ajateltu niin että sillä saadaan runsaasti edullista puuta teollisuuden tarpeisiin .

Antinpoika: ”Tässä edellä huomattiin, viljelyn kautta tuotetun metsän ensimmäinen laatuharvennus tuottaa pahasti tappiota…”

Meniköhän minulta jotain ohi, kun en huomannut sinun noteeraavan ollenkaan kysymystä ensiharvennuksessa jätettävän puuston arvolle ja sen sijaan huomioit vain ensiharvennuksen vaatimattoman kassavirran.