Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Gla

    Uudehkometsänomistaja, ensiharvennuksesta saadaan n.50 m3. Hoidetun metsän päätehakkuusta vähintään 300 m3, yleensä selvästi enemmän ja muissa harvennuksissa jotain tuolta väliltä. Ei siis pidä hämääntyä siitä, että ensiharvennuksessa tulee vain kuitua.

     

    Gla

    Planter: ”JK:n tukkisaantoa: [Arvometsä Oy:n mainosvideo]”

    Hyvä esimerkki siitä, että tiettyyn markkinarakoon iskevä yritys mainostaa edustamaansa tuotetta. Ihan kuten Toyotakauppias mainostaa Toyotaa, ei Mersua.

     

    Gla

    R.ritva: ”Nyky-aukot tulee myyjälle melko kalliiksi juuri uudistamisen kustannuksina.Joku kertoo,että jk.tuo sairaita kuusikoita siis tautiriskit lisääntyy.Mielestäni juuri sekametsä on juuri tuo joka on tarkoitettu alunalkaen metsän kestävyyteen.Nyt istutetaan yhtäpuuta koko aukko.Yksipuolistamisessa ei olekkaan niitä muita lajeja suojana.Viimesin vitsaus kirjanpainajat.Sille ei löytynyt torjunta puuta haapaa,leppää jne.”

    Jaksolliseen kasvatukseen ei liity yhden puulajin metsä. Yhden puulajin metsä on omistajan kasvatusmenetelmästä riippumaton valinta. Mikään ei estä tekemästä kuten minä tein viimeksi, että laitoin 60% mäntyä ja 40% kuusta. Suosituksissakin kehoitetaan suosimaan sekapuustoa.

     

    Gla

    Mehänpoika: ”Niin paha epäsuhta on muodostunut männylle uudistettujen alojen ja talvelle jätettyjen hirvien määrissä. Männyntaimikot ovat vähentyneet ja hirvet lisääntyneet.”

    Siellä missä minä, Planter ja Jees toimimme, on peurakanta kenties hirveäkin suurempi ongelma. Koivikossa tilanne korostuu, kun karkotetta on vaikeampi käyttää. Puhumattakaan jatkuvassa kasvatuksessa, jossa alikasvosmännyt ja koivut syödään vielä tarkemmin.

    Taviokuurna

    Pienaukoissa viihtyy vain kuusi, muu puu syödään alkuunsa. Arvometsän propaganda on mielestäni arvotonta, paremmuus %:t ilmasta otettuja. Parhaiden puiden kaato poistaa metsän valiot, kakkoslatvuskerroksen kuuset kukkivat kehnosti, asia on tutkittu. Lisäksi valtapuut ovat usein samanikäisiä kuin väli- ja aluspuut, koko ero on usein geneettinen perustaltaan, parempi kasvu, parempi tuhojen sieto.  Metsänkuohiminen ja raaka yläharvennus ovat yksi ja sama asia.

    Olen nähnyt erilaisten jatkuvan kasvatuksen hakkuiden korjaamisia paljon, pää tulee vetävän käteen eikä toisen saati kolmannen yläharvennuksen lylyisten pikkutukkien pikkukauppa paljoa tuota, vrt. siemenviljelyssiemenestä uudistetun 50–60 vuotiaan metsän 500–700 m3/ha, 85 % tukkia.

    Mutta vapaassa saakoon kukin sukupolvi iskeä päänsä seinään mitään metsien käytön historiasta oppimatta. Mutta rivolta tuntuu, jos ”alan ammattilainen” johtaa töikseen asioihin huonosti perehtyneen ihmisen joron jäljille.

    A.Jalkanen

    Aika moni tuntuu olevan jk:n suhteen varovainen, ellei peräti torjuva. Pidetään kuitenkin siellä metsissä kulkiessa mielessä, että tasaikäismetsätaloudessakin on hoidetuissa varttuneissa puustoissa  mahdollista tehdä kiertoaikaa jatkava yläharvennus.

    Jovain

    Hyvin tuntuu olevan harsinta hallussa jaksollisessa metsän kasvatuksessakin. On otettu tavaksi ensiharvennuksessa ja vielä toisessa harvennuksessa, harsitaan nuoria metsiä. Harsinnan paikka olisi vasta kiertoajan toisella puoliskolla. Ei ole eduksi metsänomistajalle eikä kenelle muullekaan, niistää kuutiot pinoon nuorista metsistä.

    pölkkypää

    Tuohon kiertoaikaa jatkavaan yläharvennukseen sen verran että voihan sitä kiertoaikaa jatkaa ilman yläharvennusta,jätetään viimosessa harvennuksessa riittävästi runkoja ettei mene puut ylikokoiseksi ja annetaan kasvaa.Tuollaiset 2-3m3 puut ovat vielä motolla mukavia tehä ja motteja karttuu.

    Jätkä

    Nyt on tainnut mennä käsitteet sekaisin. Joovaan on ensimmäisen kerran elämässään oikeassa!

    Nuoressa metsässä ei toki tehdä jatkuvaa kasvatusta, vaikka se kasvatushakkuuta onkin.Mutta ihan kakkosharvennukseen asti pitää tehdä laatuharvennusta aina, kun harvennetaan.

    Kolmoskehitysluokassa voidaan tehdä hyvässä metsässä laatuharvennus, jossa poistetaan päävaltapuitakin. Siinä hakkuussa EI tehdä tilaa uusille taimille tms, vaan poistetaan runkoja, joista saa jo kohtuullisesti tukkia. Ei pitäisi kaataa yhden tukin puita lainkaan, vaan vain kahden tukin puita ja välipuiksi jääneitä.

    Metsä pitää jäädä täydelliseksi ja tasaiseksi.

    Toimii parhaiten männikössä. Ja tehdään vain YHDEN kerran.

    Jos ”yläharvennetaan” kaksi – tai useamman kerran, ollaan HARSINNASSA, jossa päädytään katastrofiin metsän suhteen.

    antinpoika

    Olet väärässä Jätkä, minulla on tiedossa alue jossa yläharvennus on toistettu jo kolme kertaa, mikään ei estä tekemästä sitä jälleen jo neljättä kertaa. Hieno metsä.

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 2,034)