› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 40 41 42 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 8.3.2018, 13:42

    Onneksi tuli uusi metsälaki, joka antaa metsänomistajalle mahdollisuuden valita itselleen sopiva uudistusmenetelmä.

    Ennen oli kovaakin  kinastelua, mikä on parempi menetelmä ja miksi ei JK:ta saa käyttää, jos se on paras. Nyt jokainen voi valita itselleen taloudellisesti parhaan tai omaa ideologiaansa tukevan uudistusmenetelmän ja kinastelu loppui?

     

    uudehko metsänomistaja 8.3.2018, 13:53

    <div class=”comment__meta bbp-sidebar-meta”>
    <div class=”bbp-reply-author”>”Visakallo<span class=”comment__time bbp-reply-post-date”>8.3.2018, 07:24</span></div>
    </div>
    <div class=”comment__content bbp-reply-content”>
    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    Jaksollisessa kasvatuksessa hoidetun metsän koko kiertoaikainen tukkiprosentti on 80% tietämissä. Millä perusteella menetelmää voidaan väittää kuitupuuta tuottavaksi?”

    Anteeksi tietämättömyyteni. En ole syventynyt tilastoihin. Minun täytyy luottaa omaan järkeeni.

    Jos jaksollisessa kasvatuksessa joudutaan menetelmän takia poistamaan kuitupuukokoisia puita niin nehän joutuvat kokonaisuudessaan kuitupuukasaan. Ensiharvennuksessa liki kaikkin poistetut ovat puut ovat liian pieniä tukeiksi eli ne joutuvat kokonaisuudessaan kuitupuukasaan. Seuraavassa harvennuksessa tulee vähän tukkia, mutta silti pääosin kuitua. Avohakkuussa syntyy joka puusta merkittävästi tukkia, mutta syntyy myös hieman kuitua.

    Jk-hakkuussa tilanne jokaisella hakkuukerralla lähenee jaksollisen kasvatuksen avohakkuuta, eli syntyy pääosin tukkia. Järkeni ei kykene yhtymään väitteeseen, että tukkisaanto koko tuloksesta olisi molemmilla tavoilla samaa luokkaa.

    Olisi hienoa, jos löytyisi jotain tutkittua tilastomateriaalia tukkisaantojen osuuksista molemmilla menetelmillä. Mielellään linkki tutkimukseen olkaa hyvä.

     

    </div>
    </div>

    Jätkä 8.3.2018, 13:54

    Olet väärässä siinä, että jokainen voi valita taloudellisesti parhaan menetelmän. Taikka olet oikeassa: Jokainen VOI valita parhaan, mutta kaikki eivät siihen pysty!

    No Harsija pystyy aina, jos meinaa kuolla parin vuoden sisäään.

    MaalaisSeppo 8.3.2018, 13:56

    Vai vain jk:lla saavutetaan riittävä laskentakorko. Mikähän se on ja tuottaako myös euroja tilille? Vaatiiko äärettömän pinta-alan, jotta eurojakin karttuu?

    Planter 8.3.2018, 14:26

    JK:n tukkisaantoa:

    Puuki 8.3.2018, 15:41

    Molempi parempi menetelmä riippuen kokonaan kohteesta , lähtöpuustosta, kasvupaikasta, käytettävästä uudistusmenetelmästä,    –  laskentakorosta, ym.

    Kuusen viljely kustannuksetkin vaihtelee tilanteen mukaan. Videon ”15-20 pinnaa parempi tuotto” tasaikäiskasvatukseen verrattuna kuulostaa äkkiseltään vähän liian positiiviselta.  Mutta jos on hyvä kuusikkotaimikko valmiina ja kasvupohja riittää, niin mikä ettei kannattaisi.

    Kohta 9 vuotta sitten uudistettiin kuusikko päätehakkuulla ja maanmuokkaus maksoi (metsäfirman tarjous) 150 € / ha, istutus nettona 189 € /ha, taimet ilmaisia pikkupotteja. Varhaisperkaus v.-15 maksoi 185 € /ha (helppo , tukineen netto 51,10 €/ha).  Taimet on nyt  2,5 – 3,5  m pitkiä . Vielä yksi taimikonhoito ennen ensiharvennusta ; n. 190 €/ha. Lämpösumma ei täällä ole lähelläkään E-Suomen vastaavia kasvupaikkoja. Kasvupaikka kuitenkin lehtomaista kangasta. Ei ollut mitään edellytyksiä jatkuvaan kasvatukseen lähtöpuuston eikä maapohjan perusteella.

     

    Planter 8.3.2018, 16:54

    Alla olevan linkin tiedosto liittyy ilmeisesti edellä olleen videon yläharvennukseen. Tässä käy väkisin niin, että sekametsä muuttuu vähitellen lahoksi kuusikoksi. Mäntyä ei alikasvoksena synny.  Jos johonkin ilmestyy männyntaimia, niin kuvien mukaan ne syödään heti pois, samoin käy koivuille.

    Hakkuussa oli tullut kohtalainen määrä lahokuitua. Jos oletetaan, että jokaisesta lahosta on otettu 3m pölli tyvestä, niin lahoja runkoja on ollut satoja. Seuraavassa hakuussa niitä taas huomattavasti enemmän ja joka hakkuun jälkeen aina lisää.

    En usko, että tuotto muutaman yläharvennuksen jälkeen on 15-20 pinnaa parempi kuin tasaikäiskasvatuksessa.

    https://www.sll.fi/mita-me-teemme/metsat/tiedostot/2017-12-07-Sampon%20metsaesitys.pdf

    A.Jalkanen 8.3.2018, 17:35

    Jos metsikössä on tyvilahoa, se ei sovellu jatkuvaan kasvatukseen. Männyn taimia syntyy männikön alle.  Välillä on tehtävä isompi tai pienempi aukko, että saadaan lehtipuita mukaan.

    mehänpoika 8.3.2018, 18:01

    A. Jalkaselle: Sinun pitäisi jalkautua metsään että näkisit, miten nykyisin männyn- ja koivun taimille käy pikkuaukoissa. Planderilla näkyy olevan realistinen kuva nykyisestä metsänhoidosta.

    Isoistakin aukoista tahtovat männyntaimet tuhoitua 15 vuoden aikana, vaikka niitä olisi joka syksy käsitelty hirvikarkotteilla. Niin paha epäsuhta on muodostunut männylle uudistettujen alojen ja talvelle jätettyjen hirvien määrissä. Männyntaimikot ovat vähentyneet ja hirvet lisääntyneet.

    A.Jalkanen 8.3.2018, 18:06

    Eikös se hirvi syö taimet samalla lailla isosta kuin pienestä aukosta, jos hirviä on. En ole lainkaan pienaukkojen ystävä: isoja ne pitää olla, jos niitä tehdään. Jos minulla on joskus jk-metsä, niin epäilen että siellä ei pienaukkoja tulla näkemään.

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 40 41 42 … 202 203 204