Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 39 40 41 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

Gla 8.3.2018, 09:12

RR: ”Olosuhteet vaihtelevat ja on aivan hyvä, että menetelmissä on valinnanvaraa.”

Ja siksi menetelmien soveltuvuudesta on hyvä keskustella. Esim. Lähteen jk-kirjassa keskitytään lähinnä perustettomasti haukkumaan jaksollista kasvatusta ja vastaavasti luomaan mielikuvia jatkuvan hyvyydestä. Tällainen tarvitsee vastavoimaa.

Oletko lukenut kyseistä kirjaa?

RR: ”Mänty on Suomessa valtapuu ja omissa metsissäni se edustaa luokkaa 75% puustosta. Uudistamisen teen luontaisesti tai kylvämällä olosuhteista riippuen.”

Ei tuo juurikaan poikkea kritisoimastasi jaksollisen kasvatuksen tuputtamisesta.

”Oletuksena on, että syntyy vähän epätasainen ja eri-ikäinen taimikko josta aikanaan seuraa samanlainen käsittely.”

Tai sitten ensiharvennuksessa poistetaan harvan puuston etukasvuiset yksilöt, jolloin tuloksena on puuston tasaantuminen.

”Kasvut näillä karuilla alueilla eivät tietysti ole suuria, mutta ei ole kulujakaan. Ovat aivan hyvä laiskan miehen metsiä.”

Taatusti tuollaisella paikalla raivauksessa tehot per ha on ihan jotain muuta kuin etelän mt/omt-kankaalla on tottunut. Hehtaari ei kuitenkaan ole kiinnostava yksikkö, kun täällä vastaava määrä kasvua saadaan aikaan omakotitontin kokoisella läntillä.

”Olosuhteet antavat tilaa hyvin monenlaisille ratkaisuille ja siksi en kannata mitään yhtä totuutta.”

Tuskin kukaan yhden totuuden kannalla on. Ongelmana on se, että luvataan ratkaisulle asioita, jotka ei tule toteutumaan. Lue mainitsemani kirja, niin ymmärrät mitä tarkoitan.

Korpituvan Taneli 8.3.2018, 09:18

Uudehko metsänomistaja:

”Taneli lienee ihmeellinen metsänero, koska hän kykenee Jätkän lyhyestä kirjoitelmasta päättelemään opetuksen metsäalan oppilaitoksissa perustavan vain tosiasioihin. Ja juuri näistä tosiasioista on tässäkin ketjussa kirjoitetaan. Kuka tällöin päättää mitkä niistä ovat tosiasioita ja mitkä vain kuvitelmia?”

Ei Taneli yritä olla metsänero, mutta minulla alkaa kyllä olla jo 55 vuoden kokemukset alalta. Kuten UM hyvin jo tietää olen saanut jk opit jo kotoa, mutta hylännyt ne ja niin hylkäsi opettajakin kun hetken ehti uusia touhujani katsella.

Metsäalan ammattilaisten koulutuksen arviointiani en perusta mitenkään tämän palstan kirjoituksiin, vaan siihen mitä olen vuosikymmenien mittaa nähnyt.

Jatka Sinä vain noita mielikuva harjoituksiasi oman metsäsi suhteen, siellähän seuraukset sitten näkyvät Sinun ja jälkeläistesi tilipussissa. Älä kuitenkaan yritä sumuttaa muita ideologiaan ja kuvitelmiin perustuvilla opeillasi.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Korpituvan Taneli 8.3.2018, 09:32

RR kyllä kertoi selvän esimerkin kohteesta, jossa siemenpuu uudistuskin puolustaa paikkaansa.

Kyseessähän on on alue, jossa puun kasvu on jo selkeästi keskiarvoista heikompaa, joten kovin suuria kustannuksia ei metsätalus siellä kestä. Kun sitten Siemenpuina käytetään kuiturunkoja, joista myöhemmin osa jopa korjataan tukkina, eli pystyssä pysyneet, niin eihän niitä kustannuksia tosiaankaan paljon tule.

Toisaalta ei hajapiste- tai hankikylvökään kovin suuria kustannuksia aiheuta, niillä saattaisi tulla jopa tasaisempi taimikko.

Terveisin: Korpituvan Taneli

A.Jalkanen 8.3.2018, 09:57

Mihin tutkimuksen perustuu tuo väite, että mätästys / auraus siirtää kasvuolosuhteita satoja km etelämmäksi? Maanpäälliset olosuhteet kun pysyvät kuitenkin samoina. Kuriositeettina mainittakoon, että jk-profeetta prof. Erkki Lähde tutki aikoinaan maanmuokkausta, mutta en muista ainakaan hänen tällaista väittäneen. Mainittakoon vielä, että jk-menetelmän oppimiseksi suositeltavia ovat Sauli Valkosen ja Timo Pukkalan hengentuotteet.

Reima Ranta 8.3.2018, 10:44

Oma kokemukseni on, että Lapissa kasvuolot vaihtelevat rajusti ja tietysti myös muokkaustarve. Omistanikin löydän kuvioita, jotka kasvavat Lapissa paremmin kuin lähes 1000 kilometriä etelämpänä.

Jos käsittää metsätalouden kannattavuuden nettotuotoksi (eli koron nollaksi) eikä nettotuoton nykyarvoksi, voi ottaa varmaa kantaa jaksollisen taloudellisesta paremmuudesta. Muuten ei! Riittävällä laskentakorolla vain luontainen on kannattavaa. Kasvuolosuhteet tietysti ratkaisevat, millä korolla jaksollinen (keinollinen uudistaminen) muuttuu kannattamattomaksi.

MJO 8.3.2018, 11:20

Jatkuva kasvatus ja siemenpuilla uudistus ovat täysin eri asia.

Gla 8.3.2018, 12:20

RR: ”Riittävällä laskentakorolla vain luontainen on kannattavaa.”

Näin teoriassa eli kun oletetaan metsän uudistuvan luontaisesti kohtalaisen nopeasti edes kohtalaisen puustoiseen kuntoon. Aina ei tilanne käytännössä tuo kuitenkaan ole eli keinollinen uudistaminen voi hyvinkin olla luontaista kannattavampi menetelmä isommallakin korolla. Toki raja koron suhteen tulee nopeasti vastaan, kun missään tapauksessa kovin suurta korkoa ei keinollinen uudistaminen kestä.

Kun huomioidaan luontaisen menetelmän vaativuus heinäyksen yms. perkuun suhteen, uudistamisen säästöt voi palaa nopeastikin verrattuna mättäisiin istutetun taimikon hoitoon. Tästä itselläni on kokemusta muutaman pienaukon osalta. Samoin hirvituhon takia uusintaviljelystä, kun osa kuviosta jäi muutaman luontaisen taimen takia uudistamatta. Onpahan ollut huomattavasti nopeampaa hoitaa uudistettua osaa kuviosta kuin vesakossa kituuttavien luontaisten taimien pelastaminen.

A.Jalkanen 8.3.2018, 12:35

Siinäpä se onkin tasapainottelua, kun jk:ssa taimien syntymiseksi olisi harvennettava riittävästi, mutta ei kuitenkaan niin paljon että alue alkaa heinittyä. 🙂

Gla 8.3.2018, 13:13

Kuusi saattaa heinikonkin läpi puskea, mutta perkuussa olen huomannut monien luontaisten kuusten olevan heinän painamana lenkoja. Varmaan osan tuosta korjaa aika ja osaa olen heinikossa ehtinyt auttamaan itse, mutta luontainen menetelmä ei tosiaan ole mikään hokkuspokkustemppu laadukkaan puun tuottamiseen.

r.ritva 8.3.2018, 13:24

Jokainen voi toteuttaa vaikkapa jk ja toimia osin vaikkapa päätehakkuuna jos siltä näyttää.Nyky-aukot tulee myyjälle melko kalliiksi juuri uudistamisen kustannuksina.Joku kertoo,että jk.tuo sairaita kuusikoita siis tautiriskit lisääntyy.Mielestäni juuri sekametsä on juuri tuo joka on tarkoitettu alunalkaen metsän kestävyyteen.Nyt istutetaan yhtäpuuta koko aukko.Yksipuolistamisessa ei olekkaan niitä muita lajeja suojana.Viimesin vitsaus kirjanpainajat.Sille ei löytynyt torjunta puuta haapaa,leppää jne. Hirmuisia tuhoja sai aikaan.Kertoo yksipuolisesta puustosta.Sekä kasvatettiin sitä parasta päätehakkuuseen jolloin ötökkä alkoi tehdä synkkää jälkeään.Samoin tämän kesän Kiia myrsky kaatoi juurineen tukkipuu kuusikoita.Pätki puolesta rungosta poikki laajoilta alueilta.