Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • pihkatappi

    Yläharvennuksessahan otetaan suurimpia pois.. En minäkään näe siinä yhteyttä jatkuvaan kasvatukseen, jos yläharvennuksen takia kiertoaika hieman piteneekin, päätehakkuu on kuitenkin tavoite ja kiertoajalle hieman parempi tulos tukkitilin aikaistamisen vuoksi.

    jees h-valta

    Yläharvennus on hyvä tapa jatkaa jk:n pariin. On silloin saatu metsä harvaan asentoon ja valo riittää taimetukseen. Toki samaa tekee muukin voimakas harvennus mutta ehkä kuitenkin varjostavimmat latvukset saadaan pois yläharvennuksella. en aivan hyväksy että vain tietyn tapainen malli on jk:ta kun minusta jokainen yli tavispuusukupolven menevä on jk:ta. Eihän jatketulla ja jatkuvalla kasvatuksella kovin kummoista eroa ole, ainakaan alkukirjaimissa.

    pihkatappi

    No onhan siinä eroa, kun toisessa pyritään tosissaan irti uudistamisesta ja pitämään jonkinlainen isompi puusto ja toisessa pyritään uudistamaan lopulta hakkaamalla kaikki pois. Varmaan rajumpi yläharvennus on se paras tapa aloittaa jatkuvakasvatus, jossa muodostuu sitten pienaukkojakin.

    MaalaisSeppo

    Millähän konstilla jk:sta saataisiin lisätietoa jakeluun? Rahoitus? Kysyntä melko vähäistä. Yhteiskunnanko vai tiedon tarvitsijanko pitäisi maksaa?

    Nykyisiä metsätalousneuvojia ei kai voida velvoittaa kouluttautumaan jk:n sasiantuntijoiksi. Eihän lääkäreitäkään kouluteta homeopatian saloihin verovaroista. Homeopatian käyttäjät kai maksaa kulut.

    kuusessa ollaan

    Miten muuten monimuotoisuus ja jk sopii yhteen? Yleensä niissä puhutaan kuusikon tai männikön aliskasvoksen hyödyntämisestä, jossa lopputulos on yleensä joko tai, maustettuna koivulla. Männyt lähtevät kuusta nopeammin kasvuun taimivaiheessa, jolloin ne karkaavat kuusikon allakin etukasvuisiksi rökäleiksi.

    Jos jaksollisessa muokkaus on tehty, silloin aina luonnontaimet korjaavat väärän puulajivalinnan niissä kohdissa, missä istutettu ei ole menestynyt. Karujen maiden männiköt lienevät ainoat paikat, missä mänty on ainoa järkevä puulaji.

    Jk on hyvä vaihtoehto maisemahakkuisiin ja sitä tulisi pystyä käyttämään esimerkiksi rantakaistaleiden ja joidenkin kymppipykälän kohteissa, niiden elinvoimaisena pitämiseen.

    jees h-valta

    Niin, kyllä meillä on varaa jokaiseen kasvatusmalliin. Ja myös puunostajien pitää nöyrästi taipua hinnoittelemaan asiallisesti jk-hakkuun tavara. Eihän sen hakkuu kuitenkaan mitään rakettitiedettä ole.

    kuusessa ollaan

    Asiallisesti, vai rehellisesti hinnoittelemaan ?

    Gla

    MaalaisSeppo, alan kirjallisuutta on runsaasti ihan jokaiselle tarjolla. Pitääkö sen enempää tuputtaa. Jos ei tieto kelpaa, silloin ei pidä luontoihmisten syyttää alaa tarjonnan puutteesta.

    jees h-valta

    Sanoisin kuusessa ollaan, että asiallinen tarkoittaa ettei lähdetä hinnoittelulla tuhoamaan asiakassuhteita jk:n suhteen. Minulla ainakin on selkeä käsitys mitä se ero euroissa saa olla.

    puunhalaaja

    En ole nähnyt itse juttua, mutta en Glan tavoin oikein ymmärrä, että miksei halukkaalle muka olisi tietoa tarjolla? Onhan sitä, jos tahtoo/osaa etsiä.

    Hannonen mahdollisti tarkoittikin sitä, että mallia ei hänen mielestään riittävän aktiivisesti tarjota metsänomistajille.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 2,034)