Tuossa edellä Antinpoika laskee jaksollisen kasvatuksen taimikkovaiheen kustannuksia ja päätyy siihen että vihkoon menee. Teksti sisältää sellaista matematiikkaa mitä en ymmärrä.

”Taimikon perustamiskulut ovat lehtomaisella kankaalla hyvinkin 2200e/ha (muokkaus, taimet, istutus, heinäntorjunta, varhaisperkaus, taimikonhoito) eli 1,1 euroa tainta kohti.”

Sain viime kerralla hehtaarin muokkauksen ja taimet verotuksen huomioon ottaen 1000 eurolla. Kun itse istutin ja teen heinäntorjunnan sekä perkaukset, huomaan pääseväni ihan kunnon päiväpalkoille jos uskon Antinpojan hehtaarihintaan.

”Jos tämän taimikohtaisen kustannuksen sijoittaa muualle 4% korolla, se kasvaa ensiharvennusvuoteen mennessä  (25-vuotta istutuksesta) arvoon 2,8 euroa. Jos ensiharvennuksessa poistetaan rinnankorkeusläpimitaltaan keskimäärin 14 cm puita saadaan yhdestä puusta hakkuutuloa korkeintaan 1 (yksi) euro eli tappiota tulee puuta kohti 1,8 euroa vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen varrattuna.”

Kertokaa minulle ensinnäkin mikä on joku muu sijoituskohde mistä takuuvarmasti saa 25 vuoden ajan 4 prosentin vuotuisen tuoton. Olisin hyvinkin kiinnostunut.

Antinpojan 1,1 euron sijoituksen lähtöhinta kasvaa 25 vuodessa 2,8 euroon kun taas 25 vuotisen puun arvo on 1 euro – tappiota siis tulee 1,8 euroa taimelta. Noissakin arvoissa pitää huomioida verotus: sen jälkeen olisi tämän laskuopin mukainen tappio 1,3 euroa.

Hämmentävintä on kuitenkin se, että Antinpoika käyttää menopuolella hehtaarin kokonaiskustannuksia, mutta ei vertailussaan laske mitään arvoa ensiharvennuksen jälkeen hehtaarille jääville 25 vuotiaille 1200 puille.

Uskon kevyesti että omana työnä ja taimet tingattuun hintaan kustannukset putoaa.         Kuitenkin valtaosa metsänomistajista ei tähän kykene vaan palkkakustannuksia tulee, sen takia pidän oikeana että kustannukset myös lasketaan.Pitää kuitenkin muistaa että jatkuva kasvatus ei tällaisia menoeriä tunne, jk-miehet ovat istutusaikaan kalassa.

Tyypillistä jk-intoilijoiden kommentointia antinpojalta.  Unohdetaan metsänkasvauksen tulopuoli.  Siis jaksollisen paremmat kantohinnat.

Minä käyn toukokuussa kalassa Päijänteellä ja istutan taimia.  Kylläö molemmat asiat ennättää tehdä.   Missäs sinä antinpoika kalastat?.

Totta turisee uudehko, on todella vaikeaa aikaansaada hyvää jk-metsää kun se tuppaa olemaan lähes luonnotonta yritelmää. Kaikki alkaa aasta ja metsäkin alkaa maasta. Jos siellä on jo kutakuinkin rääsyjä riittämiin varjona siitä ei tule kuin hel…in huonoa uutta kuusimetsää joka on vielä rääsympää kuin edelliset. Lehtipuumetsäthän voi siinä unohtaa tykkänään ja sehän ajatus sotii aivan täysin ilmastonmuutostakin vastaan. Kuusen jk:n heikentämä perimä tuhoaa kuusikot suomesta vielä nopeammin kuin jaksollinen kasvatus. Tervetuloa katsomaan Harjavaltaan lopputulosta lähes loppuun tapetuista kuusikoista. Täälläkin aukon teko on ollut myrkkyä myrkyn päälle joka tosin on tullut tehtailta.

Uudehko metsänomistaja:

”Jätkä kirjoitti mm:”Meillä on opetusmetsässä havaintokoeala, jonka nimi on ”varoituskuusikko”.

Onko tässä vastaus ketjun otsikon väitteeseen?

Jos metsäalan ammattilaisten opetuslaitoksessa kaikille oppilaille esitetään jk-kasvatukseksi väitetty metsäpalsta, joka on selkeästi ”huono”, lienee oppilaiden vaikeaa edes kuvitella, että jk-kasvatuksella saataisiin aikaan hyvää ja kannattavaa metsänhoitoa. Rehellisen metsäalan ammattilaisen lienee lähes mahdotonta tuollaisen koulutuksen jälkeen suositella jk-metsää kenellekään toiselle anno itselleen.”

Metsäalan oppilaitoksiisa opetaankin tulevia metsäammattilaisia perustamaan mielipiteensä tosiasioihin. Kuvitelmia opettavat vallan toiset tahot.

Terveisin: Korpituvan Taneli