› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 36 37 38 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 7.3.2018, 13:06

    Jätkän sepustus on oikein päin.

    V.-83 isä hakkasi manuhommana vajaatuottoisen vaaran etelärinteen.Mhy: ohje oli jättää 3-4 kookasta raudusta/ha. Muokkasin maan kevyesti auraten, johon tuli oikein hyvä raudustaimikko.

    Sp:n juurille,aarin alalle ei tullut yhtään uutta tainta. Vain mäntyjä.

    MaalaisSeppo 7.3.2018, 13:19

    Koron vaikutus on melko helppo ottaa huomioon jaksollisessa kasvatuksessa. Itse myyn päätehakkuita, jos on rahantarvetta ja metsässä on raha halvempaa kuin pankissa. Nykykoroilla päätehakkuu käyntiin, jos arvokasvu alittaa 3 % (huom verotus). Toki hoidon tarvekin voi olla syynä.

    Jatkuvassa kasvatuksessa koron ja arvokasvun merkityksen pähkäily lienee melko haasteellista. Korkotavoitteen voi jokainen valita mieleisensä. Mutta mikä on jk metsän arvokasvu ennen hakkuuta ja hakkuun jälkeen? Tästä tuskin on selvää tietoa. Jaksollisen kasvatuksen edustajana ei minun onneksi tarvitse sitä pähkäillä.

    antinpoika 7.3.2018, 15:00

    Jaksollisen kasvatuksen menetelmässä istutetaan 2000 tainta hehtaarille, joista merkittävä osa poistetaan ensiharvennuksen yhteydessä. Taimikon perustamiskulut ovat lehtomaisella kankaalla hyvinkin 2200e/ha (muokkaus, taimet, istutus, heinäntorjunta, varhaisperkaus, taimikonhoito) eli 1,1 euroa tainta kohti. Jos tämän taimikohtaisen kustannuksen sijoittaa muualle 4% korolla, se kasvaa ensiharvennusvuoteen mennessä  (25-vuotta istutuksesta) arvoon 2,8 euroa. Jos ensiharvennuksessa poistetaan rinnankorkeusläpimitaltaan keskimäärin 14 cm puita saadaan yhdestä puusta hakkuutuloa korkeintaan 1 (yksi) euro eli tappiota tulee puuta kohti 1,8 euroa vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen varrattuna. Tällainen toimintahan menee täysin vihkoon, on äärimmäisen arvokasta että meillä on jatkuvan kasvatuksen menetelmä jolla talouskin saadaan terveelle pohjalle.

    Jätkä 7.3.2018, 15:59

    Mäntyä pitäisi istuttaa 2000 kpl/ha

    Kuusta pitäisi istuttaa 1800 kpl/ ha

    Raudusta pitäisi istuttaa 1600 kpl/ ha

    Verrattuna jatkuvaan harvennukseen, maksaa puutavarayhtiö kympin enemmän kuutiolta, eli vaikkapa vain kolmesataa kuutiota päätehakkuusta tekisi 3000 €.

    Kysymys on lähinnä siitä, jättääkö sen kolme tonnia sinne metsään, josta sitä ei enää löydä, vai ottaako sen korkealaatuisen metsikön perustamis – ja hoitokuluihin.

    Voiko silloin laskea enskan tappion olevan 1,8 € / kpl? Onhan otettava huomioon se uusi ja ihmeellinen asia, kuin laatuharvennus, jota siinäkin vaiheessa jo tehdään, eli yritään valitsemaan jääviksi puiksi vain hyviä tukkipuurunko-aihioita.

    Jo ensimmäisen harsinnan jälkeen metsän puiden laatu ja tuottokyky on huomattavasti heikentynyt, mutta jos halutaan tuottaa kuitua ja hake-energiaa, niin siihenhän on vapaus. Tosin se menee täysin vihkoon.

    Timppa 7.3.2018, 16:23

    Näinhän se on kuten Jätkä kirjoitti.  Olisi mielenkiintoista tietää vähän Antinpojan taustoista.  Yrittääkö hän myydä jk:ta joillekin vaiko pilata vain omat metsänsä.

    Korpituvan Taneli 7.3.2018, 16:38

    Kyllä Antinpoika on nimenomaan lähetyssaarnaaja jk:lle. Oma metsän pilaamiseen riittää kunhan toteuttaa tuon ideologian. Lähetyssaarnaajalla ei tarvitse ollaa omaa metsää ollenkaa, kunhan ideologia vain leviää.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä 7.3.2018, 16:51

    Tiedossa on, että harsintakin toimii, mutta vain ihan oikeasti pari kertaa. Olen nähnyt taitavasti harsittuja kuusikoita.

    Yksi oli aivan maantien varressa ja katselin sitä joka kerta. Sieltä oli kyllä jouduttu ottamaan männyt ja koivut pois, mutta metsurilla on ollut silmää ja jäävä metsä on ollut hyvän näköinen.

    Se kyllä niitettiin hiljakkoin aukoksi, mutta ihan kiva pino siitä kasvoi tien varteen.

    Sitten tulikin kaivukone ja kuokki sen pelloksi.

    Meillä on opetusmetsässä havaintokoeala, jonka nimi on ”varoituskuusikko”. Sen on luultavasti nähnyt ainakin puolet ns. metsätoimihenkilöistä, koska meillä on ollut ammatissa jo olevien koulutusta varten kurssiosasto varmaan viisikymmentä vuotta. Lähes kaikki kävivät kohteessa metsäretken aikoina.

    Puuki 7.3.2018, 17:02

    On siinä viljelyketjussakin muutama pointti sen eduksi, vaikka vielä ensiharvennuspuusta ei saisikaan  mitään takaisin esim. 4 % :n korolla laskettaessa. Jalostetun siemenen kasvulisä on kuusella n. 10-15 % ja männyllä 15 -20 % . Ainakin osa taimista kannattaa istuttaa lehtomaisella kankaalla (jos ei olla Lapissa) ja on tehty päätehakkuu.  Jk:ssa pitää vähentää korjuukulujen erotus   ja jäävän puuston pääoma korkoineen.  Ne unohtuu helposti laskelmista .

    Joku jolla on Motti-ohjelmisto käytössä voisi vaikka laskea  esimerkin. (Itselläni on  vain kalkulaattori apuna, niin on vähän hidasta koko kiertoaika laskea.)

    MaalaisSeppo 7.3.2018, 17:03

    Antinpojan kannattaa ottaa huomioon, että jos sijoittaa metsänuudistamiseen 2200 €, niin verotus huomioiden sijoitus on todellisuudessa 1540€.

    Omatoimisella metsänhoidolla ko sijoituskin helposti puolittuu.

    Planter 7.3.2018, 18:35

    Voisi ajatella niinkin, että jos myisi sen uudistetun alan pois ensiharvennusvaiheessa. Hyvinhoidetussa nuoressa 02-kehitysluokan kasvatusmetsässä odotusarvokerroin on hyvinkin 2 ja yleensä tiloista maksetaan yli summa-arvolla lasketun hinnan, joten kyllä sen saman +4% koron sijoitukselle saa?

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 36 37 38 … 202 203 204