”Yläharvennus sopii hyvin hoidettuihin männiköihin ja kuusikoihin, joissa lisävaltapuut ovat elinvoimaisia. Sitä suositellaan toisen tai kolmannen kasvatushakkuun harvennustavaksi.” Noin tuolla Luken sivuilla luki. Tuollaisessa metsässä ei ole paljon allejääneitä yksilöitä, kun ensiharvennuskin on jo tehty, ja yläharvennus on käytännössä päävaltapuiden poistoa lisävaltapuiden hyväksi.

Kaikki hakkuut energiapuuhakkuita lukuun ottamatta voidaan nähdä poimintahakkuina, koska niissä poimitaan metsästä puita yksi kerrallaan 😉

Pointti nyt vaan on, että nämä metsäviisaiden aikanaan käyttöön valitsemat sanat ovat huonoja ja niitten käyttö on tosiasiassa muutenkin aika lailla mitä sattuu. Koittakaa vaikka miettiä, mitä eroa on varhaisperkauksella ja taimikon varhaishoidolla. Entä onko reikäperkaus miten asia, vai pitäisikö olla taimikkoa rei’ittävä varhaishoito? Toisaalta taimikko saatetaan myös raivata, ja metsä ennakkoraivata ennen hakkuuta, mutta toisaalta metsää ei voi ennakkoperata tai ennakkohoitaa ennen hakkuuta. Tai sitten voi. Taimikon varhaisraivauksesta taas ei puhu kukaan.

Oli miten hyvänsä, jk-ihmiset puhuvat yläharvennuksesta, ja se heille suotakoon, kunnes parempia sanoja keksitään.

Metsänhoidossani jk:n paikka on aina kun metsä antaa siihen mahdollisuuden, eli on poimintahakattavaa, yläharvennettavaa, ja että metsä voidaan käsitellä jk metsänä. Muussa tapauksessa tehdään avohakkuu ja metsän uudistaminen luontaisen tai viljelyn kautta.

Oikeastaan toinen mahdollisuus jk:ssa on luontaisesti syntyneiden taimistojen vapauttaminen. Eli metsään luontaisesti syntyneiden taimistojen vapauttaminen, kasvutilan antaminen taimistoille ja ylispuiden poisto tai harventaminen.

Sanoisin että jk on sellainen metsänhoidon muoto, jota ei ole syytä lähteä kokeilemaan, ei ainakaan jk opeilla sellaista metsää perustamaan, kokeilemaan mitä siitä tulee. Yleensä siitä ei tule yhtään mitään. Korkeintaan niitä harsittuja ja pilalle hakattuja metsiä, joiden nimeen täälläkin vannotaan.

Sanoisin että jk:ssa kysymys on luonnostaan, luontaisesti tai jk:n kautta syntyneiden metsien hyödyntämisestä ja jaksollisen metsänkasvatuksen täydentämisestä sopivissa kohteissa.

Jean S, kiitos paljon linkistä monsu.net! Ehkä kaikkien aikojen paras esitys jatkuvasta kasvatuksesta Prof. Timo Pukkalalta (kiitos Timo!); kannattaa lukea ajatuksen kanssa. Ismo Tuormaan kirjoittama juttu Ympäristö-lehdessä kannattaa myös lukea. Siinä toimittaja käyttää yläharvennuksesta termiä ’ylispuuhakkuu’, mutta ei anneta sen häiritä.  Pukkala käyttää esitelmässään jk-hakkuista termiä yläharvennus, mikä minusta kuvaa homman luonnetta aika hyvin: aina pyritään poistamaan ensisijaisesti suurimmat puut ja muita vain jos tarpeen. Pukkalan esitelmässä on mm. havainnollisia taulukoita, joista näkyy poistettujen puutavaralajien määrät ja korjuukustannukset.

Tuormaan artikkelissa prof. Olli Tahvonen kritisoi käytettyjä malleja, jotka eivät kuvaa vielä tarpeeksi hyvin jk-metsien kehitystä sekä taimikoiden syntyä ja alkukehitystä. (Tähän saakka kasvu- ja tuotostutkimus on askarrellut pääasiassa tasaikäisten puustojen kanssa, joten ottaa aikansa ennen kuin tämä puute korjautuu.) Taloustarkastelut kehittyvät myös, mutta päälinja on selkeä: jos haluaa maksimoida oman taloustuloksensa eikä puuntuotoksensa, kannattaa jk-menetelmä ottaa mukaan palettiin sille sopivilla kohteilla. Huom. myös Pukkala kehottaa uudistamaan vanhan tasaikäisen metsän avohakkuin. Menetelmässä on kuitenkin tarkoitus pidentää avohakkuiden väliä vähintään 100 vuoteen.

Onkohan sekin Pukkalan mielestä jk hakkuuta, jos kakkosharvnnuksessa pyrkii poistamaan tukkipuun pois suoran lisävaltapuu kuitupuun vierestä, vaikka yhtään alle d1.3 17 cm:n puuta ei kuviolle jätettäisi. Minusta selkeä päätehakkuuseen tähtäävä yläharvennus, eikä mitään tekemistä jk:n kanssa.

Tällaista jaksollisen kasvatuksen yläharvennusta tekee ainakin aika moni hankintahakkaaja, jolloin harvennustili turpoaa ja tukit tulee tässä kohtaa tarkasti talteen. Firman moto voi tehdä altakin päin ja ehkä parempi niin, eli jättää lähes kaikki tukkipuut pystyyn ja päätehakkuu tili on parempi ja nopeammin realisoitavissa. Pystykaupassa harvennuksella tukin hinta on vähintään 10 euroa alle päätehakkuu hinnan, tuo on pakko huomioida oikeilla luvuilla ja vaikuttaa kannattavaan hakkuutapaan.