Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 32 33 34 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

Puuki 4.3.2018, 15:00

Joitakin vuosia sitten julkaistiin ERIKA-kokeiden tuloksia. Niiden mukaan jk- metsät kasvoi n. 20 % vähemmän kuin vastaavat tasaikäiset. Sopi tutkijoiden mukaan huonosti lehtomaisille kankaille/lehtoihin. Tuoreilla kankailla oli paremmin valinnan varaa valita kumpi tahansa menetelmä.

Korko on hyvä laskea mukaan, mutta se ei välttämättä tee jk:a sen tuottavammaksi tai vähemmän ”harrastelijamaiseksi” kuin tasaikäiskasvatusta. Voi käydä jopa päinvastoin.

Timppa 4.3.2018, 15:36

Meillä tehtiin ”korjausliike” vuonna 1963. Niistä ajoista metsien kasvu on lisääntynyt 3,2 m3/ha/v:sta 5,2 m3/ha/v:iin. Ei olla vielä päästy optimitilaan.

Eipä siis taideta ottaa Antinpojan ”neuvoja” huomioon. Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, meillä on tarkoitus lisätä edelleen metsäntuottoa. Antinpojalla sitä heikentää. Kenen asialla olet Antinpoika?

Erittäin huonosti sopii jatkuva myös mäntykankaille.

pihkatappi 4.3.2018, 17:05

Jos neuvojan mielestä metsän kasvu = metsän tuotto, niin silloin ollaan pahasti pielessä. Paras mahdollinen kasvu on ihan eriasia, kuin paras tuotto metsämaalle ja siihen käytetyille panoksille. Neuvojan pitäisi olla metsätalouden asiantuntija, jossa talous on kovalla prioriteetilla. Ihan niinkuin tuolla jossain toisessa keskustelussa mietittiin, montako luonnon kuusta hehtaarilla tarvitsee olla, että viljelytyö ei ole taloudellisesti kannattavaa vaikkapa 3% korkokannalla, jos tekee kaikki työt itse, entä jos teettää kaikki työt vieraalla. Eli näinhän näitä asioita metsätalous ammattilainen miettii.

Visakallo 4.3.2018, 17:19

Antinpoika vaikuttaa minusta nuorehkolta ja innokkaalta kaverilta, joka on pestattu jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoa (tarvitseeko ne hoitoa edes?!) ja hakkuita tarjoavan yrityksen leipiin. Tuotetietokoulutus tosin kaipaisi vielä hieman hiomista.

Puuki 4.3.2018, 17:58

”Jos neuvojan mielestä metsän kasvu = metsän tuotto, niin silloin ollaan pahasti pielessä. Paras mahdollinen kasvu on ihan eriasia, kuin paras tuotto metsämaalle ja siihen käytetyille panoksille.”

Aika harvassa taitaa olla neuvojat, jotka ajattelisi kasvun olevan se tuottavuuden mittari.

Otin itse tuon kasvuero -arvion esille, koska usein kuulee väitettävän, että jk:ssa puun kokonaiskasvukin pysyisi samalla tasolla tasaikäiskasvatuksen kanssa. Se ei pidä paikkaansa ainakaan useimpien tutkimusten mukaan.

Sivulla 23 (alareunassa) tässä ketjussa laskin esimerkin, jossa vertasin kahta eri kasvatustapaa. Siinä kokonaiskasvu oli oletettu samaksi molemmissa tapauksissa. Siinäkin taloudellisesti parempaan tulokseen pääsi tasaikäiskasvatuksella. Korkokin oli otettu huomioon.

Jk:ssa pitää etsiä ne mahdolliset edut ja paremmuudet pääasiassa muualta kuin taloudellisen tuottavuuden puolelta, jos ollaan suht. hyvin kasvavilla metsämailla. Hitaan kasvun alueilla asia voi olla toisin. Samoin kuin esim. valmiiksi erirakenteisilla turvemailla.

pihkatappi 4.3.2018, 18:15

Puuki, olen samaa mieltä. Neuvojat ovat fiksuja, ymmärtävät että toimenpiteiden pohjana on korkolaskut ja osaavat tehdä niitä myös itse.

uudehko metsänomistaja 4.3.2018, 19:02

Ketjussa ollaan vihdoin päästy konkretiaan, eli metsän tuottoon euroissa.

Minä olen ollut käsityksessä, että jaksottaisessa kasvatuksessa on normaalia, että yhteiskunta maksaa taimetusvaiheen kuluja ainakin ensimmäiseen harvennukseen asti. Tämä siitä syytä, että ilman noita tukipalkkioita nuoret metsät jäisivät kannattavuusrajan alapuolelle ja siis hoitamatta ja Suomen metsätalous kuihtuisi.

En tiedä mikä on tapana jk-menetelmässä. Ehkäpä joku tietävä kertoo. Mikäli jk-menetelmässä yhteiskunta osallistuu metsän kasvatukseen niin miten ja missä iässä ja millä perusteella.

Pelkkä osallistuminen on tietysti varsin karkea mitta. Löytyisikö tilastomateriaalia, miten nuo yhteiskunnan panokset eroavat toisistaan eri menetelmissä.

Timppa 4.3.2018, 20:07

Muilta en tiedä. Me ollaan saatu viimeisen 10 vuoden aikana taimikonhoitokemeroita n. 0,4 % laskettuna myyntituloista ja 2 % laskettuna tuloverosta. Ei näillä ole ollut talouteen käytännön merkitystä. Eikä mitään vaikutusta metsänhoitoon. Taimikot on perattu silloin, kun niiden aika oli. Ei silloin. kun olisi saanut Kemeraa.

Ainakin meidän osalta jatkuvasti syntyy paljon verotettavaa tuloa.

suorittava porras 4.3.2018, 20:38

Miten yhteiskunta osallistuu jk-metsän kasvatukseen? Minun kohdallani jk:ta ”tuettiin” tarjoamalla ilmaiset taimet epäonnistuneen uudistumisen korjaamiseen. Vähäiset puut nurin ja kaikki alusta. Jk-harjoitelmia oli edellisten omistajien toiminnan tuloksena 8 hehtaaria.

mettämiäs 4.3.2018, 21:29

<div class=”comment__text js-discussion-text”>

”Tuolla edellä puhuttiin yläharvennuksesta puiden kokojakaumaa tasaavana menetelmänä, joka ei sopisi jk-menetelmään siirtymiseen. Itse ajattelisin, että ensimmäinen jk-kokeilu sujuisi oikein hyvin tekemällä ensin yläharvennus ja katsomalla, alkaako taimettumista tapahtua.

Miten te muut ymmärrätte yläharvennuksen? Minä ymmärrän sen kirjaimellisesti: metsiköstä poistetaan suurimpia puita. Alaharvennuksessa pienimpiä puita ja jk:ssa puita kaikista läpimittaluokista, kuitenkin painottaen poimintaa suurimpiin puihin, jotta pieniä säilyy riittävä määrä (pieniä puita on aina enemmän kuin suuria puita).”

Jos eri harvennusmenetelmät ovat vieraita, kannattaa tutustua Tapion ”Metsänhoidon suositukset” opukseen tai sen sähköiseen versioon. Siellä on kuvattu eri harvennusmenetelmät niin hyvin, että ne aukeavat kyllä niillekin, jotka eivät ole niihin aikaisemmin tutustuneet (on siellä kerrottu termistöstä muutenkin). Tuo ala- ja yläharvennuksen ero on tuotu esiin ihan kuvan kanssa sivulla 100; siitä kyllä pitäisi asiat selvitä, vaikka ei olisi aikaisemmin asiaan perehtynytkään. Sitten on tietenkin ihan eri juttu, mitä mieltä näistä eri menetelmistä ollaan…

</div>