Reiman kommentti

”Yhteismetsiin houkuttelu on ovela veto niiltä, joiden pyrkimyksenä on mahdollisimman suuri puun tuotto taloudellisesta kannattavuudesta välittämättä.”

Ketähän nämä yhteismetsiin houkuttelijat ovat?  Ehkäpä valtiovalta, joka antaa veroedun.  Sitä luulisin Reiman tarkoittavan.  Yhteismetsien perustamiseen johtavat kuitenkin aivan muut syyt.   Halutaan pitää suuri tilakokonaisuus jakamattomana, jolloin sen metsätalous tuottaa paremmin ja hoituu pienemmällä vaivalla kuin lukuisille omistajille pilkottujen tilojen ja samalla säästytään suurilta jakokustannuksilta.  Joku on saattanut periä pienemmän tilan, jonka metsäasioita ei käytännön syistä pysty hoitamaan.  Tilan liittäminen yheismetsään tarkoittaa, että periaatteessa jää edelleen metsänomistusta ja siteitä juurille.  Yhteismetsien perustamisessa on win-win-tilanne.  Osakkaat saavat kätevän tavan hallinnoida omaisuuttaan ja valtiovalta varmistaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä ja turvaa hyvää metsänhoitoa.  Tutkimusten mukaan yhteismetsät ovat selvästi paremmin hoidettuja ja niiden puunmyynti on suurempaa kuin keskimäärin.

Yhteismetsiä sääntelee yhteismetsälaki, joka määrää, että ”yhteismetsä on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi”.  Ei siis mitään viittausta Reiman väittämään suuntan.  Tietenkin kestävä metsätalous tarkoittaa, että metsän tuottokyky on hyvä myös vaikkapa 50 tai 100 vuoden kuluttua.  Sanotaan vaikka niin, että siirtyminen jaksollisesta kasvatuksesta systemaattisesti jatkuvaan kasvatukseen, kun samalla metsien kasvu putoaa oleellisesti, ei olisi mielestäni metsien kestävää käyttöä.   Ei kyllä taloudellistakaan.

Totta kai pyrimme hoitamaan metsiä niin, että ne jatkossa kasvaisivat entistä paremmin, koska se on mielestämme taloudellista.   Sen sijaan jatkuvaa kasvatusta harjoittavat pyrkivät näemmä sellaiseen metsätalouteen, joka tuottaa jatkossa entistä vähemmän puuta.  Sitä talousajattelua en ymmärrä.  Sekin kannattaa huomata, että  metsätalouteen liittyy myös kiinteitä kuluja, jotka lohkaisevat jatkuvan kasvatuksen tulovirrasta selvästi suuremman osan.

Minun käsitykseni mukaan yläharvennuksessa ei tehdä tilaa taimettumiselle, vaan lisävaltapuiden kehitystä pyritään nopeuttamaan. Eli päävaltapuuta ei poisteta, ellei sen katsota antavan tilaa lisävaltapuulle. Samaan aikaa tehdään alaharvennusta, eli ollaan kaukana jatkuvasta harsinnasta.

Huomion kiinnittäminen runkomuotoon on kuitenkin antava selkeän perusteen puiden valinnalle. on varottava tekemästä metsästä vajaatuottoista.

Katselen tässä salpausselän kisojen Naisten kymppiä ja arviona on, että runkomuoto on kaikilla aivan A-luokkaa. myös suomalaisilla, vaikka suomen naisilla onkin keskimäärin lyhyemmät jalat, mutta se ei pidä paikkaansa hiihtäjillä.

Kuusikon yläharvennuksen kanssa kehoitan varovaisuuteen…

Tuppaa tulemaan tuulenkaatoja. Muutama tuulenkaato tuo paikalle kirjanpainajan, myrskynpoikanen kaataa koko kuvion vajaatuottoiseksi. Lisänä sitten vielä nämä voimakkaan valonlisäyksen tappamat pystykuivat…

Lopputuloksena huonolla hinnalla myyty aukkohakkuu. Tämä on itsekoettua, ei luettua…

Kirjoittelinkin jo aiemmin siitä, mikä yläharvennusta on ja mikä ei ole, ja yritin tuoda esille samaa kuin Anneli ja moni muu, että sanalla tarkoitetaan mitä tahansa.

Jk-yläharvennuksen ja jaksollisen yläharvennuksen ero on siis se, että jaksollisen yläharvennus tehdään lisävaltapuiden hyväksi sekä päältä että alta, kun taas jk:ssa pyritään suosimaan kaikkia pienempiä läpimittaluokkia.

Tässä kuviossa

http://www.metla.fi/metsat/havaintometsikot/tasaikaisen-metsikon-kasvatus-harvennukset-harvennustavat.htm

on muuten hauskaa se, että aluspuiden ja alikasvoksen välissä ei ole mitään. Metsässä ei siis voi kasvaa puita, jotka ovat 50-60 % valtapuiden pituudesta. Mistähän tämä mahtaakaan kertoa?

Laihialais muori heitti lanttia: Jos tulee kruunu niin panen pankkihin, jos tulee klaava panen pankkihin, jos menee kantillensa niin ostan uuret kengät. Jos et ole valmis uusille ja entistä paremmin tuottaville menetelmille ja et huomioi metsänhoidossasi korkoa jonka avulla voi korjausliikkeitä tarvittaessa tehdä niin mahdollisesti metsänhoitosi on harrastelua jossa hommat hoidetaan maksoi mitä maksoi, jossain mielessä lantin heittoa. Jos olet ammattilainen niin teeppä nyt ryhtiliike ja lähde kiitämään heti huomenissa metsäasiakkaasi luo ja tehkää se jk-puukauppa. Jos olet mo niin vaadi neuvojaltasi opastusta jk-menetelmään äläkä usko sitä vakiovastausta ”jk on hyvä mutta ei se sinun metsään sovi”.