› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 29 30 31 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mettämiäs 3.3.2018, 21:59

    Jos palataan otsikon aiheeseen ”Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk”, olen todellakin samaa mieltä, että eri organisaatioiden neuvojista ko. hakkuutavan yleistyminen riippuu. Suuri osa metsänomistajista ei edes tiedä, mitä jk:lla tarkoitetaan; sama valitettavasti koskee tämänkin palstan kirjoittajien asiantuntemusta tästä asiasta, kuten ao. lainaukset ”näyttävät”. Vaikea on ottaa jk käyttöön, jos ei edes tiedetä, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Erään kirjoittajan mielestä on saivartelua, jos luontaisen uudistamisen menetelmiä ei lasketakkaan jk:n menetelmiin kuuluviksi. Samoin jaksollisen kasvatuksen yläharvennusta ei tunneta; se tasaavana harvennuksena on ”viho viimeinen” tapa siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, jossa tavoitteena on kasvattaa eri-ikäisiä puita samalla kuviolla. Että silleen…

    ”Männikössä ja koivikossa ainoa toimiva jatkuva kasvatusmenetelmä on siemenpuuhakkuu, eikä siinäkään saa emopuita pitää taimikossa liian pitkään.”

    ”Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen mutta kaikki muut hakkuutavat kuuluvat. Yläharvennuksen lisäksi  voidaan tehdä ylispuiden poistoa sekä siemen-ja suojuspuu hakkuita. Kaistalehakkuut kapein kaistalein ja pienaukkohakkuut ovat myös jatkuvan kasvatuksen menetelmiä.”

    ”Keskusteluissa näyttää henkivän asia että jaksollisen kannattajat omivat menetelmiinsä milloin yläharvennusta ja milloin mitäkin.”

    ”Ja siitä varsinkin tunnistin hyvinkin kun suosii kaksijakoista metsänkasvatusta eli ylispuiden alle uusi metsä kasvuun ja vasta sitten yliset pois. Mutta siinä ehkä voi saivarrella onko tuo sitten jk:ta vai kaksivaiheista kasvatusta. Minusta voisi puhua myös lyhyen ”matikan” jk:sta.”

    ”Yläharvennus on hyvä tapa jatkaa jk:n pariin. On silloin saatu metsä harvaan asentoon ja valo riittää taimetukseen. Eihän jatketulla ja jatkuvalla kasvatuksella kovin kummoista eroa ole, ainakaan alkukirjaimissa.”

    ”Jk sopii joillekin kuvioille mutta ei kaikille. Tiedän kohteita joissa männikön alla hyvä kuusikko. Samoin joissain koivikoissa hyvä kuusikko aluskasvuna. Pelkille 1 puun kuviolle ei sovellu minusta.”

    kuusessa ollaan 3.3.2018, 22:00

    Aikansa kutakin, voisi todeta.

    Nyt kerään satoa niistä metsistä, joita kaksi sukupolvea sitten uudistivat edeltävät sukupolvet, metsäammattilaisina ja 40-60 lukujen tavoilla. Kylvömänniköitä, joita on hoidettu. Nyt on viimeisessä harvennuksessa poistumassa loputkin väärän siemenperän tulokset ja kasvamassa on sitten pylväslaadun männiköt.

    Ne kuviot, joita ei silloin ollut uudistettu, ovat sitten kituvia kuusikoita. Ihan ok näköisiä päällepäin, mutta kaadettaessa surkea kasvu löytyy vuosilustoista.

    Olen nähnyt 80-luvun alussa alkaneen muutoksen, jossa on sitten korjailtu erilaisia epäonnistumisia. Yksi niistä oli männyn istutus liian reheville maille ja toinen avojuuristen kuusien istutus. Pottitekniikan kehitys avasi aivan uudet näkymät kuusen kasvulle, kehittyneen siemenkeruun myötä.

    Korjausliikeitä on tehty aikanani miedompaan suuntaan(jättöpuut ja muut vastaavat), ja ne kertovat, että metsäalalla on otettu opiksi. Loppuviimeksi nykytilanne on aikas hyvä. Nyt on avointa tehdä haluttu päätös metsänkasvatuksessa. Tietoa saa, jos sitä haluaa.

    Korpituvan Taneli 4.3.2018, 00:20

    Antinpoika:

    ”Tietysti helpoiten korjaus asiaa saataisiin sillä että nämä avohakkuuneuvojat nukkuisivat seuraavan 30-vuotta. Herätessään voisivat jälleen todeta että Suomessa on enempi puuta kuin koskaan”

    Tähän kommenttiin minä ja muutamat muut vastasimme.

    Sitten RR kysyy, että: ”Valtakunnan kokonaispuumäärän kasvuako te tavoittelette.”

    Tavallisesti vastataan siihen mitä toinen esittää. Ilmeisesti Antinpoikakin jk innossaan kuvittelee sen tuottavan isot lisät valtakunnan kokonaispuumääriin. Se että toimme esiin millä menetelmällä valtakunnan puuvarantoa on kasvatettu, ei ollut sinällään kannanotto siihen että pyrimmekö me siihen omalla palstallamme.

    Toisaalta omassa metsäläntissänikin on kyllä tullut esiin se että jos puuvanto kasvaa, niin myytävää löytyy enemmän. Jos myytävää ei ole, niin ei myöskään ole rahaa elämiseen. Korkoprosenteilla ei leipää kaupasta myydä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla 4.3.2018, 06:35

    RR: ”Gla tuolla edellä väheksyi matematiikkaa metsätaloudessa.”

    Meillä taitaa näkökulma olla täysin erilainen samaan asiaan. Matematiikalla on oma tärkeä roolinsa, mutta sehän on vain työkalu, minkä suhteen kiinnostavuus riittää vain tiettyyn tasoon saakka.

    Totesin edellä, että laskelmia on helppo tehdä. Paljon vaikeampaa on saada luonto tottelemaan laskelmia ja se on syytä ottaa huomioon päätöksenteossa. Jo peruskoulun ala-asteen matematiikan tunnilla minulle opetettiin, että laskelman tulos voi olla korkeintaan yhtä tarkka kuin yhtälön epätarkin tekijä. Rautalankamallina sanottuna 1 + 1 ei voi olla 2,0. Mutta koska meitä kuitenkin kiinnostaa, onko vastaus 1,6 vai 2,4, matematiikan rooli ei enää ole tuossa kiinnostava. Vastaus löytyy metsästä.

    ”Ne yhtälöt me tiedämme varmuudella, minkä mukaan tulosta tulee jos tulee.”

    Totta. Siksi kiinnostavaa onkin oppia toimimaan tavalla, jolla laskelmat toteutuu paperin lisäksi myös todellisuudessa ja siinä onkin paljon enemmän tekemistä kuin laskennassa ja siksi se vie ainakin minun ajatuksistani paljon suuremman osan kuin matematiikka.

    mehtäukko 4.3.2018, 07:39

    RR: ”Minä pyrin tavoittelemaan tuottoja oman hyvinvointini lisäämiseksi. Ymmärtäisin teistä monia huomattavasti paremmin, jos tuottoa olisi saatavissa ainoastaan metsästä, joka tarkoittaisi, että korot voitaisiin unohtaa.”

    Liirum laarumia! Aivan kuin Jovain pörhisteli puolustellessan traktorikorjuun autuutta ratkaistaessa muka LV:n korruptoitunut puunkorjuun kannattavuusongelma.

    Eikö metsä olekaan ollut sijoituksena/ mt-yrittämisenä mitään muiden rinnalla? Tunnen useita tapauksia, joissa höyrähtäneellä sekamelskan tuottajalla on kusi noussut niin paksusti päähän, että kaikki metsät ovat menneet korkolaskujen tukemiseen pörssi-, ja rahastosijoituksissa.

    En ymmärrä korkolaskujen autuutta 60-vuoden päähän sitten ollenkaan.

    Jos sijoitusvaihto-ehtoja laskeskellaan vaikkapa vuokra-asunnolla / metsällä, ja todella reaalisesti tiedetään muut muuttuvat tekijät, laskelmat puoltavat paikkansa.Mutta jäähän kaikkeen paljon liikkuvia osia.

    Tässä Gla on esittänyt hyvin arkitodellisia tunnelmia, jossa ekxelit ja korkolaskut voi lopulta vetää alas vessanpytystä.

    Jovain 4.3.2018, 07:50

    ”Yleistyykö jk”. On yleistymässä, mutta tuskin kuitenkaan metsälain tarkoittamalla tavalla. Läpimittaluokat poistettiin, siinä mielessä on menty taaksepäin sitten harsintajulkilausuman. Saa hakata aukoksi ja harventaa läpimittaluokista huolimatta. Toinen asia on onko viisasta näin menetellä, ottaa vallan ja käyttää metsän tuoton niin kuin haluaa ja että saa toteuttaa jk:ta kenenkään estämättä, senhän metsälain uudistaminen on mahdollistanut.

    Tiedä sitten mitä metsälaissa on tarkoitettu, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt metsien parturointi. Jk:ta käytetään jaksollisen metsän kasvatuksen ohjelmassa. Sanoisin että koplataan jaksollisen metsän kasvatuksen ohjelmaan ja saadaan näin ”klusterin” tuottoja lisättyä entisestään. Tälläkin palstalla väitellään mieluummin metsätalouden tuottojen sijaan, vaikka metsänkasvatuksen vaihtoehdoista, joilla tuskin tällä kohtaa on mitään merkitystä. Oliko näin tarkoitus menetellä läpimittaluokista huolimatta?

     

    mehtäukko 4.3.2018, 07:55

    RR: ”Mehtäukolla ei siis ole muuta kuin metsää, ei velkaa, ei muita varoja tai kiinteistöjä. Hän asuu puun juurella ja syö käpyjä…”

    En sorru provokaatioon.

    Analyysi osuu kohdalleen yhtä hyvin kuin RR ampuu haulikon korkolatauksella harakkaa kilometrin päähän.

    Jos myydä pitäisi, koko tivolista aletaan keskustella n. 4 milj. ilman velkaa.

    Gla 4.3.2018, 08:10

    Mehtäukko: ”Tässä Gla on esittänyt hyvin arkitodellisia tunnelmia, jossa ekxelit ja korkolaskut voi lopulta vetää alas vessanpytystä.”

    En minä työkaluja ihan noin kohtele. Taannoin kävin esimerkiksi katsomassa metsäpalstaa, jossa olevaa aukkoa en olisi saanut uudistettua kannattavasti järkevällä korolla. Jätin tarjouksen tekemättä, koska 0 € tarjous ei kuitenkaan olisi johtanut kauppoihin. Myöhemmin otan selville, millä hinnalla tuo myytiin eli millä optimistisuuden tasolla joku kaupat siitäkin teki, jotta tuntuma markkinoihin säilyy. Luultavasti joku, joka ajatteli uudistamisen maksavan esim. 2000  €/ha ja kun siitä saa  60 vuoden kuluttua hakkaamalla 15000 €, laski esim. maksamalla palstasta 1000 euron hehtaarihinnan tienaavansa 12000  €/ha.

    Minulla ei ole takana 4 miljoonan euron omaisuutta, jolla tuollaisia hankintoja voisi maksella.

    Jovain 4.3.2018, 08:17

    Mehtäukon olisi hyvä tietää, että puunkorjuun kannattavuusongelma on riippuvainen myös kaluston käytöstä, mutta ennen muuta elinkeinorakenteesta ja noudatettavasta kauppatavasta. Korruptio-ongelmalla tarkoitetaan pystykauppaa.

    jees h-valta 4.3.2018, 08:21

    Siinähän tämä liian paljon ja liian tarkkaan laskevan ”ongelma” onkin. Ei metsätalous noin edisty ainakaan tilakoon suhteen. Pitää hiukan ”luovaa hulluuttakin” olla jos jotain meinaa aikaan saada. Minullakin on nytkin velkavipu tapissa ja mieli korkemmalla kuin hetkiin. Kyllä uusi metsätila aina antaa virtaa ja siitä kuitenkin myös monta kerrannaishyötyä kuten lisääntyvä puukauppa ja määräedut. Joskus pitää tehdä kaupat vaikka silmät kiinni että saa lisää pyöritettävää metsätalouteen.

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 29 30 31 … 202 203 204