Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 4 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 21.2.2018, 14:12

Luonnonmukaisia tapoja puiden kuolemiseen on monia. Puita kuolee itseharvenemiseen ja myös vanhuuteen niillä alueilla jonne ei iske hyönteinen, tuuli, lumi tai metsäpalo. Voidaan siis ajatella, että ala- ja yläharvennukset, poiminta- ja pienaukkohakkuut sekä avohakkuut ovat kaikki ainakin jonkin verran luonnonmukaisia. Luonnonmetsälle on ominaista suuri rakenteiden ja lajien vaihtelevuus, mutta myös järeiden vanhojen puiden, lahopuun sekä palaneen puun suuri määrä.

Helsingin seudulla asuvilla on mahdollisuus kuulla Timo Kuuluvaisen luento Helsingin yliopiston luentosarjassa 8.3. siitä, millainen luonnonmetsä on.

https://www.helsinki.fi/fi/avoin-yliopisto/ajankohtaista/studia-generalia/kevat-2018-metsa

Jean S 21.2.2018, 15:56

Luulen, että monelta unohtuu se, että se JK:n vähäpuisimman vaiheen ”siemenpuun” ei tarvitse olla 85-vuotias 2 kuution kuusipuu. 40-vuotiaskin pikkupuu riittää, tai puu, jolle on sattunut jokin haaveri, kunhan geeneissä ei ole merkittävää vikaa ja puu on osunut kasvamaan nuoruutensa sopivassa välissä, ettei ole tullut pahasti muotopuoleksi tai honteloksi. Jotta homma toimii, näitä pitää sitten vaan aiemmissa harvennuksissa jättää ja niille pitää tehdä tilaa. Nämä voidaan sitten poistaa ”ensiharvennuksen” yhteydessä.

Korpituvan Taneli 21.2.2018, 17:29

Kun on koko ikänsä korjaillut harsinnan jälkiä, ei oikein kunnolla lämpene urbaani harsinnallekkaan.

Jk:stahan on todella paljon tutkimustietoa jo 20- ja 30-luvuilta asti, se ei vain kelpaa niille joiden ideologia ei muita menetelmiä hyväksy.

JK on hyvä menetelmä silloin kun metsän hoito perustuu johonkin muuhun kuin varsinaisen metsätalouden taloudelliseen tuottoon.

Terveisin: Korpituvan Taneli

kuusessa ollaan 21.2.2018, 18:09

Jean S. lle sellainen huomio, että kiertoaikaa voi seurata metsälökohtaisesti, ei kuviokohtaisesti. Mikä tarkoittaa, että kun osa pinta-alasta on taimikkoa ja kasvaa uutta puuta, toisilta kuvioilta sitä korjataan. JK ideana on kuviokohtainen jatkuva puuntuotanto…?

Omat kokemukset jk.sta ovat sellaiset, että jos haluaa järkevällä aikataululla saada taimet aikaiseksi, ainoa kikka on istutus. Itsellä on tälläisiä maisemasyistä jk kuvioita. Mutta niiden tuotto ja etenkin puun laatu häviää jaksollisen menetelmän puille. Syynä paksuoksaisuus ja useasti latvanvaihdot lähistön puiden aiheuttamien vaurioiden vuoksi.

Rane2 21.2.2018, 18:48

Rane hakkasi -80 luvun lopulla aukoksi jonkun Metsähallituksen jatkuvan kasvatuksen koealan.Isoja puita oli harvassa eikä nekään ollut kovin isoja.Työnjohtaja ei sen syvällisemmin asiaa metsurin klopille esitellyt,sanoi vain että alat ei vaan näytä kasvavan eikä kehitystä tapahdu.Varmaan näitä kokeita oli useampiakin ja niistä on jossain dokumentteja pölyttymässä jossain arkistokaapissa.

mehtäukko 21.2.2018, 19:21

Tämä Luonnonsuojeluliitto kaikkinen muine aatteen kuppikuntineen kun alkaa vaan tilittää hakemusten perusteella tuotostappioiden eron kiertoaikojen venymisineen mo:lle siitä hyvästä, että ötökkä voi hyvin.

Ilman sitoutumista sellaiseen ei minkään toosan pitäisi antaa palstatilaa Paloman tyyppiselle mölähtelylle.

Aikoinaan muistaakseni Metsäteollisuus ry:ssä tms. oli joku pomo nimeltään ? Korhonen. Hän suivaantuneena kaikenlaiseen vihreään propakantaan kirjoitti tyyliin, että em. aatteen kantajilla ei ole minkäänlaista kansalaisten valtuutusta kukkoilla toisten omaisuuksilla.

Siinäpä se.

Visakallo 21.2.2018, 19:24

On hyvin ristiriitaista, jos luonnonnonmukaisuudella perustellaan metsän jatkuvaa kasvatusta. Sehän on sama kuin syötäisiin suurimmat jyvät ja pienemmät jätettäisiin siemeneksi, tai pitkäselkäiset porsaat syötäisiin, ja kyrnäporsaat jätettäisiin kasvamaan, tai yrityksen hitaimmille työntekijöille maksettaisiin parhainta palkkaa, ja huonointa niille joilta työ sujuu.

pihkatappi 21.2.2018, 19:32

Maailma on siitä muuttunut. Nyt esim. UPM käyttää luontojärjestöjen suojelurahaa FSC-sertifioimalla kaikki metsänsä, jotta saa maksaa heille myös tuotteiden FSC-leimasta. Greepeace kiittää ja varmaan UPM saa toimia Suomessa nyt melko rauhassa, kun on viherpesunsa suorittanut ja ennenkaikkea tuotteet menevät kaupaksi myös vaativille asiakkaille.

pihkatappi 21.2.2018, 19:34

Joo, ei varmaan Päijät-Hämeen OMT-pohjilla kannata edes yläharventaa. Mutta se on eräänlainen ihannetila ja suurin osa alasta on Suomessa jotain muuta.

Visakallo 21.2.2018, 19:49

Jottei tulisi vallan väärää käsitystä, meikäläisen metsistä vain reilusti alle kymmenen prosenttia on OMT-pohjalla. Jos ei ole kivikkoa, niin sitten on entistä suota. Laatua parantavaa lievää yläharvennusta on meillä aina tehty , mutta eihän sillä ole mitään tekemistä jatkuvan kasvatuksen kanssa.