Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Reima Ranta

    Valtakunnan kokonaispuumäärän kasvuako te tavoittelette? Minun metsätaloudessani sillä ei ole mitään roolia.

    Minä pyrin tavoittelemaan tuottoja oman hyvinvointini lisäämiseksi. Ymmärtäisin teistä monia huomattavasti paremmin, jos tuottoa olisi saatavissa ainoastaan metsästä, joka tarkoittaisi, että korot voitaisiin unohtaa.

    Tästä syystä esim. yhteismetsät ovat taloudellisesti ongelmalisia. Niissä ei voida hyödyntää ratkaisevan tärkeää tekijää. Jos osakas tarvitsisi rahaa metsästä selvästi tukkimetsää tuottavampaan kohteeseen, hän ei voi tilannetta hyödyntää ja häviää kokonaistuotossa. Kokonaisuus on ratkaiseva, ei metsän tuotto ja siksi korkojen huomioiminen on taloudellisessa mielessä aivan välttämätöntä.

    Vain omistetun metsän tuottologiikalla toimien olisi omakin laajentaminen jäänyt toteuttamatta ja taloudelliset tappiot olisivat olleet huomattavia.

     

    mehtäukko

    Sehän tässä vielä puuttuukin ettei jotkut?? tahot kestä suoraa kritiikkiä! Kun aikoinaan harsinnan turmiollisuudesta selvittiin tutkimustulosten tukemina metsänhoidon ja puuston kasvun tielle, nyt tätä murennetaan oikein muotihöyryillä.

    Ensimmäinen vikatikki oli ennakonpidätyksen lopettaminen puukauppatilistä uudistustoimenpiteiden varmistamiseksi.

     

    Reima Ranta

    Kenen asiaa mehtäukko ajaa? Ei ainakaan metsänomistajan.

    Gla tuolla edellä väheksyi matematiikkaa metsätaloudessa. Minulle matematiikka on aina ollut aina avainasemassa, NNA ja suhteellinen arvokasvu ratkaisevan tärkeitä tunnuslukuja. Siitäkin huolimatta, että huomisesta emme voi sanoa mitään varmaa, puhumattakaan vuosikymmenien päähän ulottuvasta tulevaisuudesta.  Ne yhtälöt me tiedämme varmuudella, minkä mukaan tulosta tulee jos tulee. Myös sen, että ilmasto-olosuhteet ovat mitä ovat.

     

    pölkkypää

    Laitampa minäkin taas muutaman sanasen.JK:n talous perustuu nykyisiin  puun hintasuhteisiin ja ei voida olla ollenkaan varmoja mitä tulevaisuus tuo tullessaan.Mitä tulee matematiikkaan niin yhtälön ratkaisu ei voi olla tarkempi kuin lähtöarvot eli kaikki metsäsuunnittelulaskelmat perustuvat jossain määrin keskimääräisyyteen.

     

    mehtäukko

    Kenenkö? Omaa-, ja Suomen kansatalouden.

    Ristiriitainen on tuo RR alku lausahdus edellisessä. Jos tässä ei yrittäisi kasvattaa omaa puumäärää, kuinkapa valtakunnan puumääräkään kasvaa, jos rukkaset suorana vaan toitotetaan?

    En vähättele kenenkään korkoekxeleitä. En vaan tarkoituksella orjuuta omaa päätäni moisilla rätingeillä. Kun alunperinkin on valinnut metsätalouden muun sijoittamisen sijaan ( niitä ei ole kuin härnyyksi), on niin vapaallista ottaa se minkä luonto sopivasti avitellen antaa. Sopivasti tarkoittaa harkitut tietoiset toimenpiteet.

    pölkkypää

    Vielä tuohon yhteismetsäasiaan.Yhteismetsän osakkaaksi ryhtyvän tulee tiedostaa että on yhteismetsän osakas ei metsänomistaja.Pyörittämässäni yhteismetsässä tämä on selvää että vuosittainen voitonjako on ainoa tulo mitä yhteismetsästä tulee.Muutamasta naapuriyhteismetsästä on metsäsijoittaja ostanut osuuksia eikä tämä asia ole ollut hänelle selvä,nyt ollaan korvat luimussa kun osuuksista on maksettu huimaa ylihintaa.

    pikkutukki

    Kukin tulee uskossaan autuaaksi !

    Reima Ranta

    Mehtäukolla ei siis ole muuta kuin metsää, ei velkaa, ei muita varoja tai kiinteistöjä. Hän asuu puun juurella ja syö käpyjä. No, se oli leikkiä!

    Voi olla valinnut vain metsätalouden, eikä siitäkään huolimatta pyri valtakunnan puumäärän kasvattajaksi. Hakkaa suhteelliselta arvokasvultaan vaatimattoman tukkimetsän ja ostaa sillä kolminkertaisen suhteellisen arvokasvun omaavan uuden nuoren metsän jne.

    Kait nyt jokainen käsittää, että sillä on merkitystä saako varallisuudelleen prosentin vai viiden prosentin tuoton.

    Reima Ranta

    Ylihintahan kertoo pölkkypää sijoitusmetsän ja yhteismetsän tuottoeron – niinhän tämä on ymmärrettävä.

    Yhteismetsiin houkuttelu on ovela veto niiltä, joiden pyrkimyksenä on mahdollisimman suuri puun tuotto taloudellisesta kannattavuudesta välittämättä.

    Reima Ranta

    Odotan täällä korvat punaisena mitä Timppa tuumaa. Aika ryöpytys on tulossa, mutta älkää kertoko Timpalle.

    Minkin aikaan kovalla innolla istutin männyntaimia suurehkolle avohakkuualalle, kun naapurista vanhaisäntä tuli juttusille. Hän totesi: ”Et sinä niistä enää tukkia kaada.” Oli tullut vähän sellainen isänmaanparturin ja metsäkoijarin maine, kun otteet olivat rajun puoleisia ainakin sivullisten silmissä. No en kaatanut tukkia en, kun ko. alue kymmenen vuoden kuluttua tehtiin pelloksi naapurin toimesta. Tuntematon on tulevaisuus.

    Samaista palstaa hakatessa motomieskin  vähän nyreissään totesi, kun kovalla innolla joka ilta käytiin palstalla tutkailemassa. ”Ei se metsä niin kuin kaura kasva, vaikka kuinka usein kävisi katsomassa.

     

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 2,034)