Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 26 27 28 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 2.3.2018, 10:31

”puun käytön kasvu ei ole lisännyt hakattujen pinta-alojen määriä” On lisännyt, mutta lisäys on mennyt harvennuksiin. Avohakkuiden määrä ei ole viime vuosina noussut.

Kiitos tarkennuksesta koskien ojitettuja turvemaita. Ei ole missään tapauksessa tarkoitus että metsänhoito olisi vaihtoehdotonta, vaan tehdä perusteltuja päätöksiä tiedostaen valintojen seuraukset. Tuossa tulee mieleen, pitäisikö pohjaveden pintaa nostaa väliaikaisesti taimettumisen varmistamiseksi. Kunnostusojitustakaan ei pidä kaihtaa niillä paikoilla jossa se on kannattava toimenpide.

Gla 2.3.2018, 10:35

Ihan varma en ole, missä menee raja tekijänoikeuksien loukkaamisen suhteen, joten jos toimituksen näkemys on erilainen kuin minun, viesti on syytä poistaa tai ainakin muokata. Alunperin vastaavia lainauksia oli kolminkertainen määrä, joten ehkä jäljelle jätetyt viisi on luvallista. Yleisilme ei siitä mihinkään muutu.

Selasin Lähteen kirjaa, muutamaan kohtaan huomio kiinnittyi.

Kuvateksti s. 9: ”Istutusmännikkö tuottaa kuitupuuta. Erirakenteinen luontaisesti syntynyt metsä tuottaa tukkia ja monia ei-puuaineisia hyötyjä.”

Kappale 3.1 s. 47: ”Metsänhoidon kirjallisuudessa puhutaan kasvatus- ja hoitomenetelmistä, vaikka metsää ei tarvitse kasvattaa eikä edes hoitaa. Metsä kasvaa itsestään.”

Kuvateksti s. 52: ”Nykyiset varttuneet metsät ovat syntyneet ilman metsänhoitoa”.

Kuvateksti s. 58: ”Luontainen uudistaminen on viljelyä kannattavampaa.”

Kuvateksti s. 80: ”Koivu ja kuusi kasvavat kohtuullisesti vielä karulla puolukkatyypillä.”

jne.

Tuosta voi jokainen päätellä, miten tällaiseen markkinointiin kannattaa suhtautua.

Pete 2.3.2018, 10:41

Niin, tätä toivottavasti tutkitaankin jatkossa, eli miten ”uudelleen soistaminen” voisi toimia karujen suometsien uudistamisessa. Uudelleen soistaminen täytyy tietysti pysäyttää ja kääntää riittäväksi kuivatukseksi kun taimettuminen on tapahtunut. Se voitaneen kuitenkin tehdä vaiheittain niin että kiintoaineksen huuhtoutuminen voidaan paremmin välttää kuin heti hakkuun jälkeen tehtävässä perusteellisessa ”rykäisyssä”. Kaivinkonetta voi kohtuukustannuksin kuljettaa isommalle suokuviolle 2-3 kertaakin. Pienemmät suojuotit ovat asia erikseen, mutta jos tilan alueella harjoitetaan aktiivista metsätaloutta niin kaivinkone käy siellä vähintään muutaman vuoden välein jollain toisella kuviolla. Suunnitelmallisuudesta ja viitseliäisyydestä tässä on kyse.

A.Jalkanen 2.3.2018, 10:57

Hyviä pointteja suometsiin. Taidan välittää nämä ajatukset SOMPA-hankkeen johtajalle.

Puuki 2.3.2018, 11:14

Tuon Maastullin linkin mukaan pohjaveden pinta pitäisi saada n. 25 cm:n tasolle maan pinnasta, jotta ”ilmastokaasut” pysyisi aisoissa.

Se voisi onnistua märillä turvemailla sopivan matalalla esim. säätöaurauksella ja jo ojitetuilla muuttumilla/ojikoilla madaltamalla liian syviä ojia. Jos ojituksesta on kulunut tarpeeksi kauan ja puustoa on paljon, niin turvemaan luulisi olevan jo lähellä kangasmaan ominaisuuksia eli hiilidioksidia ei enää haihdu kovin paljon maaperästä ja hyvin kasvava puusto sitoo sitä runsaasti enemmän kuin maaperästä haihtuu.

antinpoika 3.3.2018, 08:48

Jos ajatellaan että Suomen puustovarat ovat 2300 miljoonaa kuutiometriä ja ne sijoittuvat 23 miljoonan hehtaarin alueelle niin keskimääräinen m3 määrä on 100m3/ha. Toisaalta taimikoiden ja nuorenpuoleisten metsien osuus lienee 2/3 metsämaan pinta-alasta niin käsityksen mukaan Suomen metsät eivät ole runsaspuustoisia. Satelliittikuvat paljastavat seikan että runsaspuustoiset alueet ovat pieniä sirpaleita siellä täällä ja metsät ylipäätään ovat viimeisen 60-vuoden aikana rankasti avohakattuja nuoria vähäpuustoisia metsiä. Sama hakkuumalli näkyy jatkuvan mutta nykyisin avohakataan jo nuorempia ja heikompi puustoisia metsiä, joka tarkoittaa huonohintaisen kuitupuun suurempaa osuutta. Keskustelun alkuperäinen kysymys on vieläkin paikallaan, neuvonnan kauttahan nämäkin avohakkuut on tehty. Tietysti helpoiten korjaus asiaa saataisiin sillä että nämä avohakkuuneuvojat nukkuisivat seuraavan 30-vuotta. Herätessään voisivat jälleen todeta että Suomessa on enempi puuta kuin koskaan

MaalaisSeppo 3.3.2018, 09:21

Antinpojalle tiedoksi, että tänä vuonna on Suomen metsissä puuta enemmän kuin yli 100 vuoteen (ehkä enemmän kuin koskaan). Ensi vuonna taas enemmän jne. Ei tarvitse odotella neuvojien nukahtamista.

Jätkä 3.3.2018, 10:06

MaalaisSeppokin luottaa Valtakunnan metsien investoinnin tuloksiin. Sitä ei ole tehty lentolaskentana eikä ilmakuvauksilla, vaan ihan perinteisellä otantamittausmenetelmällä. Johon ainakin minäkin luotan täysin.

Tarkempaa menetelmää ei ole käytössä. Jos siinä todetaan metsien puumäärän kasvaneen edellisistä mittauksista, niin varmaa on, että näin on tapahtunut.

Monenkin havainnot perustuvat auton ikkunasta tehtyihin vilkaisuihin, mutta kun kukaan ei viitsi eikä voi samoilla sen takia läpi metsien, niin ei voi edes kuvitella, kuinka paljon enemmän meillä on kasvatushakkuun tarpeessa olevia metsiä ja paljonko todellisuudessa olisi uudistushakkuukunnossa olevia metsiä.

MUTU on yleensä harhaanjohtavaa tiedettä.

Visakallo 3.3.2018, 10:09

Antinpojan kirjoituksista tulee mieleen ajatus, että hän on kyllä tutkaillut sateliittikuvia tietokoneelta, mutta ei ole juurikaan liikkunut metsissä. Sitäkin on kuultu, – jopa tällä palstalla äskettäin, että Suomen metsiä olisi nyt hakattu jopa liikaakin. Se mielikuva taas johtuu siitä, että huonojen korjuukelien takia hakattiin paljon kelirikkoleimikoita aivan isompien asfalttiteiden laidoista.

Jätkä 3.3.2018, 10:37

Jos kunto tai halut ovat niin heikot, että ei pääse / viitsi rämpiä raviojan yli. niin käsitykset voivat olla pahasti vääristyneet.

Joskus on puhuttu ”kamariteorioista” ja niihin perustuvat ”asiantuntijalausunnot” ovat juuri samaa luokkaa, kuin edellämainitutkin.