Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • mehtäukko

    Puukin esimerkki hyvinkin todellinen, kuten edellä olevien epäilyt jk:n autuudesta.

    Muistaakseni SValkonen tähdentää jk:n korjuuta maan jäätyneenä ollessa ja miel.paksu lumi suojaamassa taimet. Tämä korjuun realinen tosi-asia, sekä lisättynä kustannustehokkuuden pakottamana vain koneellisen korjuun käyttö jossa prosessissa taimikko väkisin lahmaantuu, sulkee sen näpertelyn asteelle.

    Lisäksi tietysti kantohinnan kutistuminen.

    Kun ihmisen ikä heilutella kirvestä (jossa on terä…) on rajallinen, mahdollisesti syntyvän taimikon odottelu esitetty 15 vuotta jne. on kyllä menetelmän auvoisuudesta puhuttaessa täyttä potaskaa.

    Kivelänhanttu

    Monet ovat huolissaan että jk:n yleistyessä metsät kuusettuvat, minusta turhaan. Tällä vuosikymmenellä metsäammattilaiset on suositelleet ja olen myös istuttanut melkein kaiken kuuselle.  Odotan näitten myös kuusettuvan. PS salasana hukassa 9 kk tauko.

    Jovain

    Se on kyllä täyttä potaskaa mehtäukko, että tulet lahmaamaan tuottavan taimiston ja että joudun siitä vielä maksamaan.

    Kaikkinensa, eihän puun tuottamisen tavoissa voi olla epäselvää, siihen käytetään siinä määrin voimavaroja, ne ovat olemassa ja ovat aina käytettävissä, jos vain puun tuottamisen muut edellytykset ovat kunnossa. Eihän metsäneuvojakaan voi ohjeistaa toimintatapoja joita ei ole olemassa. Pidänkin Mhy:n roolia enemmän teollisuuden puunhankinnan edistäjänä, kuin metsänomistajien tavoitteiden puolustajana.

    Aina olen vierastanut metsänomistajien syrjimistä ja jopa suoranaista kusettamista. Ay-liikkeellä on vahva asemansa teollisuudessa ja työpaikoilla, mutta niin väitän olevan myös metsissä. Heillä on vahva edustus metsänomistajien päättävissä elimissä. ”Metsäklusteri” ohjaa ja pitää näissäkin keskusteluissa hyvänä mm. hankintakauppaa vain 10-20 % mandaatilla, pystykauppaa leimasimena ja kustannusten maksajana, ja että saadaan myydä puuta alenevilla hinnoilla, ja jossa liikkuu iso raha metsänomistajan puilla käytävässä kaupassa mm.

    Aiemmin esillä ollut oligopoli kuvaa hyvin metsänomistajan asemaa tässä pelissä.

    Timppa

    Reima Ranta kirjoitti:

    ”Metsänviljelyyn siirtyminen ja harsintajulkilausumat ovat seurausta teollisuuden puuntarpeista. Suomi eli metsistä – ”vihreästä kullasta”. Lähtökohta ei siis ole ollut metsänomistajan talous, vaan mahdollisimman suuren puumäärän tuottaminen. Siksi metsiä koski myös tiukka lainsäädäntö ja valvonta, joka vasta muutama vuosi sitten vapautui. Metsänomistajan talous ei Taneli ole ollut syy metsänviljelyyn siirtymiseen.”

    Kyllä minusta metsänomistajan talous paranee, kun metsissä puun kasvu lisääntyy kasvun taantumisen sijaan.  Harsintajulkilausuma lienee merkittävin yksittäinen positiivinen tekijä Suomen taloushistoriassa.  Vuonna 1948 kukaan ei varmaankaan osannut ajatella kuinka merkittävästi se vaikutti Suomen metsien kehitykseen ja sitä kautta niin metsänomistajien kuin koko yhteiskunnan hyvinvointiin.  Nyt sitten jotkut ihmefanaatikot väittävät voivansa muuttaa biologiaa ja uskottelevat, että jatkuva kasvatus olisi kannattavaa.

    kuusessa ollaan

    Laittakaas kuva tai video nettiin ne, jotka onnistuvat kaatamaan ja katkomaan harvassa asennossa kasvaneen kuusen tai koivun maahan, ilman että hyvässä kasvussa oleva aliskasvos vaurioituu merkittävästi. Väline vapaa, minkä tahansa kokoluokan moto, moottorisaha, pokasaha+kirves tai jokin ufoa muistuttava laite. Ainoa millä onnistuisi jotenkin, olisi Pika 75, mutta valmistus loppunut aikaa sitten ja tähän käyttöön rakentaminen olisi aika kannattamatonta. Eikä ollut maailman toimivin kokonaisuus, saati maastokelpoinen.

    Kuvahaun tulos haulle kantapuu pika 75

    Kuvahaun tulos haulle kantapuu pika 75

    Reima Ranta

    Tilanne olisi Timppa toinen, jos rahalle saisi tuottoa vain ja ainoastaan metsästä. Keinollinen metsänuudistaminen tuottaa näissä olosuhteissa yl. pari kolme prosenttia. Jos vastaavalla riskillä on saatavissakin enemmän muualta, niin eikö ole aivan selvää, että sitä ei silloin kannata metsänuudistamiseen sijoittaa, vaan pyrkiä luonnonmenetelmiin.

    Minua kiinnostaa metsissäni investointien NNA, suhteellinen arvokasvu jne. Ne kertovat toiminnan taloudellisesta mielekkyydestä.

    Jätkä

    Kun meillä tehtiin ensimmäinen metsätaloussuunnitelma joskus -50 luvulla, oli sen mukaan metsämaan vuotuinen lisäkasvu n. 2 irtokuutiota vuosittain. Tekijänä oli Metsälautakunnan metsätaloussuunnittelija – kokenut metsäteknikko. (Nykyisin sanotaan metsätalousinsinööri).

    Nyt samoilla hehtaareilla mitattu lisäkasvu liikkuu luokassa 6,5 – 7 ja Kiintokuutiota, eli kasvu on noin viisinkertaistunut.

    Toki silloin oli metsä melkolailla ”Jatkuvan kasvatuksen ” piirissä, mutta oli myös vanhaa – ns koskematonta metsää, joka oli ”Vaikeassa paikassa” maastollisesti, eli aika jyrkässä rinteessä ja järeätä puuta – hevosella ei onnistunut ajo sellaisesta, olisi pitänyt vinssata. Metsätraktoreilla onnistui hyvin ja nykyään kasvaa raivokkaasti kuusta ja raudusta.

    Jovain

    Onhan siinä aika paljonkin eroa, jos metsätalouden tuotto on vain kahta kolmea prosenttia, saat tuottaa puuta käytännössä ilmaiseksi.

    Timppa

    Taas kerran Reima.  Jaksollisessa kasvatuksessa saa paremman kantohinnan ansiosta tehtyä uudistustyöt ilman, että niihin pitäisi sijoittaa ” omaa rahaa”.  Jatkuvassa kasvatukseesa joutuu tekemään hoitotyöt omalla rahalla.  Kyllä minua kiinnostaa toiminta, jossa omaisuuteni arvo kasvaa ilman panostusta.  Luulisi sinuakin kiinnostavan, kun niin antaumuksella puhut ekonomiasta.

    A.Jalkanen

    ”mahdollisesti syntyvän taimikon odottelu esitetty 15 vuotta” Ei mene se odotteluaika ihan täysin hukkaan, koska tuona aikana metsikköön jätetyt puut kasvavat. Joitakin isoja puita pitää jättää siemenpuiksi, mutta pääosin jätetty puusto olisi alemman latvuskerroksen puita kokoluokassa 15-20 cm, jossa arvokasvu on suurta. Lisäksi kuitupuukoon puita. Olen toki samaa mieltä tuosta, että uudistuminen ja korjuuvauriot ovat jk-menetelmän suurimmat haasteet. Oma pohdiskeluni on aika lailla teoreettista, kun en ole päässyt menetelmää kokeilemaan kuin yhden metsikön verran.

    Korkojen ollessa alhaalla 2-3 prosentin reaalikorko olisi ihan ok. Tämänkään saaminen voi kyllä osoittautua haasteelliseksi, ellei puun hinta nouse inflaation tahdissa.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 2,034)