Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 21 22 23 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

Jätkä 28.2.2018, 17:10

Sen verran metsässä rypeneenä en itsekään vielä osta noita jatkuvan kasvatuksen argumentteja, että yläharvennusta pystyisi tekemään ilman suuria vahinkoja alikasvokselle

Kertaus on paheiden äiti: Yläharvennus ei ole jatkuvaa kasvatusta! Yläharvennus tehdään vain kerran ja seuraava kerta on avohakkuu.

Jätkä 28.2.2018, 17:38

Pienellä virheellä ei ehkä ole merkitystä jalostusvaiheesssa. Rengashalkeama tukki ei vain kelpaa tukkipuun hinnalla ostajille.

Enpä muista nähneeni rengashalkeamaa alle 2 €:n kolikon kokoisena, mutta voin tietysti muistaa väärinkin.

Rengashalkeama paljastuu lähinnä kuivauksen jälkeen, kun puun eri vahvuiset (Joku nimittää levyiset, mutta on väärässä) – lustot kutistuvat eri tahtiin. Siis lähinnä uunikuivauksessa.

Kuitenkaan ei ole kertaakaan tullut, esin laatulajittelukurssilla vastaan rengashalkeaman pilaamia soiroja tai lankkuja.

Kun sahataan sydänvapaata tavaraa, noita ei juurikaan paljastu, konemies ei pysty niitä löytämään.

Gla 28.2.2018, 18:40

Antinpoika: ”Yläharvennushakkuussa joka tehdään alikasvosta säästäen koneen järeys tulee arvoonsa koska silloin voidaan kaatoa hallita ja pienempi puusto säästyy.Erityisesti kuusen alikasvoksella on ilmiömäinen kyky toipua jos vähänkin on latvaa olemassa”

Toipuu toki, kuten eräs joulukuuseksi kaatamani, johon jäi lumen alle muutama oksa. Vuosien kuluttua tuohon oli kasvanut viisihaarainen parimetrinen puska. Kun kuitenkin puhutaan talousmetsästä, muitakin kriteerejä on kuin kasvun toipuminen. Tämä tuli mieleeni viikonloppuna ojalinjaa peratessani. Kuitupuun kokoisia haapoja kaataessani jokunen osui metrisiin kuusentaimiin, jolloin muutama oksa repeytyi irti. Rungon paksuuteen nähden haava on melkoinen.Epäilemättä käsvu jatkuu, mutta kuinka tervettä puuta siitä tulee.

antinpoika 28.2.2018, 19:15

Jatkuva kasvatus on avohakkuulle ja viljelylle ajateltu vaihtoehto jossa metsää käsitellään toistuvin yläharvennuksin, tämä on näin yksinkertatainen asia.

Timppa 28.2.2018, 19:27

”Jatkuva kasvatus on avohakkuulle ja viljelylle ajateltu vaihtoehto jossa metsää käsitellään toistuvin yläharvennuksin, tämä on näin yksinkertatainen asia.”

Näinhän asia on. Ongelmana onkin se, että siinä aikanaan hakattava puumäärä pienenee kun taas jaksollisessa kasvatuksessa kasvaa.

antinpoika 28.2.2018, 19:58

Se ongelma ei ole kovinkaan huolestuttava, jk metsäkin kasvaa joka vuosi tai ainakin luulisin niin olevan

mettämiäs 28.2.2018, 19:58

”Jatkuva kasvatus on avohakkuulle ja viljelylle ajateltu vaihtoehto jossa metsää käsitellään toistuvin yläharvennuksin, tämä on näin yksinkertatainen asia.”

Tapion termeillä em. kohdassa metsää käsitellään toistuvin poimintahakkuin, kun taas yläharvennus on jaksollisen kasvatuksen harvennustapa. Näitä termejä käytetään niin tällä kuin niin kovin monella muullakin keskustelupalstalla varovasti sanottuna ”sekavasti”.

JK:n suurin ongelma on taimettuminen; se näkyy todella hyvin esim. LUKEn joillakin koealoilla. Tutkimusten mukaan myöskään monimuotoisuus ei käytännössä lisäänny ja kaiken lisäksi lehtipuiden osuus tulee vähenemään. Että sellaista on luvassa…

Jätkä 28.2.2018, 20:33

Kun aloitetaan jatkuva kasvatus harsimalla pisimmät / suurimmat puut pois, niin jos kuvitellaan kaikilla istuttamalla aikaansaatujen puiden olleen samoissa lähtökuopissa, niin mehän poistamme metsästä paraskasvuisimmat yksilöt. Eli jäljelle jää hitaammin kasvavat = huonommat puuyksilöt – metsän lisäkasvu pienenee.

Kun sama temppu toistetaan 20 – 30 vuoden kuluttua, metsään jää vain ne takarivin Taavit, joista ei tule kuin korkeintaan putkiliikkeen apupoikia.

Ne yrittävät jatkaa sukua pölyttämällä toinen toisensa kukintoja, eikä rodunjalostus tapahdu ainakaan parempaan suuntaan.

Kyllä siinä kasvukyky romahtaa melko nopeasti.

Korpituvan Taneli 28.2.2018, 21:11

Antinpoika:

”Jatkuva kasvatus on avohakkuulle ja viljelylle ajateltu vaihtoehto jossa metsää käsitellään toistuvin yläharvennuksin, tämä on näin yksinkertatainen asia.”

Paino sanalle ajateltu. Suomessa ajateltiin ja tehtiin näin vuosikymmeniä ja tehtiin tutkimustakin, joiden perusteella hommasta luovuttiin.

Nämä tutkimukset eivät vain näille jk:n ajattelijoille kelpaa. Luulevat ressukat keksineensä jotain uutta ja erilaista, paino sanalle luulevat.

Terveisin: Korpituvan Taneli

arto 28.2.2018, 21:43

Jk sopii joillekin kuvioille mutta ei kaikille. Tiedän kohteita joissa männikön alla hyvä kuusikko. Samoin joissain koivikoissa hyvä kuusikko aluskasvuna. Pelkille 1 puun kuviolle ei sovellu minusta.