› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 20 21 22 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 28.2.2018, 11:23

    Hyvä kuusen alikasvos toipuu mutta jos on alunperin esim. ollut liian tiheässä ja -varjossa, sen kasvun elpyminen samalle tasolle kuin ns. normikuusentaimen kasvu voi kestää 5-10 vuotta.

    Semmonen tuli mieleen tuossa aiemmin olleesta linkistä, jossa  jatkuvankasvatuksen harrastaja oli mittaillut tarkkaan puiden  kasvuja, että unohtuiko ottaa huomioon harvaan asentoon hakattujen puiden kasvutapa, jossa puu vahvistaa aluksi tyveään, kun jää tuulille alttiiksi. Puista tulee siis runkomuodoltaan vähän erilaisia kuin tiheämmässä kasvavista. Ja toinen asia on se kasvun jatkuminen hyvänä heti harvennuksen jälkeen ; sekin vaihtelee mm. puulajin ja puuston tiheyden mukaan. Harvennusreaktio ei tapahdu heti harvennuksen jälkeen.              Manuhakkuu  olisi kyllä ihanteellinen hakkuutapa jk-metsissä mutta nykyään liian kallista ellei sitten itsellä ole siihen mahdollisuutta.

    Nykyään yrittäjät hankkivat jo entistä pienempää ja paremmin myös pehmeille harvennuksille sopivaa kalustoa.    Lehdessä oli juttua pitkänlinjan yrittäjästä, joka oli ostanut uuden 8-pyöräisen keskikokoisen Komatsun ja kertoi sen tehokkuuden olevan parempi kuin 4-5 vuotta vanhojen isompien motojen.       Isojen koneiden 5 -6 m ajouraleveys onkin ihan liikaa ensiharvennusmetsiin. Kasvutappiota tulee varmasti.

     

    Jätkä 28.2.2018, 11:30

    antinpoika oli tehnyt ihan terävän havainnon: Pienestä puusta on kasvanut iso puu!

    Olen leikannut puukolla ihan tyvestä vinosti viiltäen poikki kuusentappeja, joiden pituus on alle metrinja paksuus aivan maanrajassa korkeintaan kolme senttiä. Mikroskoopilla tutkiessa on selvinnyt jopa 60 vuosilustoa puun tyvessä.

    Samanlaisia ”Katajanapoja” löytyy vielä isoista männyn rotupuista, joiden yksi huippu-laatumääritelmä  on: tyvileikosta laskettaessa ensimmäiset 25 vuosirengasta mahtuu kahden euron kolikon alle.

    Kuitenkin runko voi olla kolmekymmentä metriä korkea ka antaisi oikein katkottuna jopa kuusi tukkia. Sellaisesta rungosta pitäisi osata tyvitukki katkaista oikein.

    Puuki 28.2.2018, 11:39

    Tasalaatuista se puu ei tyvitykin osalta ole, jos aluksi on juronut muutaman vuosikymmenen.  Helposti tulee rengashalkeamakin, kun kasvu kiihtyy moninkertaiseksi. Mutta tyven yläpuolellahan se jurominen ei vaikuta enää laatuun.

    Jätkä 28.2.2018, 11:46

    Tekipä siitä laatutyvestä mitä tahansa, ei sydämessä olevalla pienellä virheellä ole merkitystä. Jos sahataan puusepän lankkua, keskeltä puuta sahataan ripa pois. Eli keskilankusta sahataan ydin pois, se voi olla 50 – 100 millinen ripa, joka heitetään pintakasaan.

    Jos sorvataan, jää vika purilaaseen.  Katajanapa kertoo vain, että siinä vaiheessa, kun puu on päässyt eroon liikatiheydestä, sen oksat tyvitukin pituudelta ovat kuivuneet ja korkeintaan lyijykynän paksuiset.

    Näin nimenomaa Männyssä.

    A.Jalkanen 28.2.2018, 12:06

    Viimeisimmässä Metsälehdessä puuntuottaja Matti Kärkkäinen antaa neuvoja lumituhojen välttämiseen. Lyhykäisyydessään neuvo taimikoihin oli: vaaroilla ja muilla korkeilla paikoilla kuusi perustetaan alusta alkaen normaalia harvempaan asentoon ja mänty aluksi tiheään asentoon. Männyn taimiin tulee näin ohuet oksat, jotka karsiutuvat myöhemmin helposti pois, mikä tukee männyn laatukasvatusta muutenkin.

    Puuki 28.2.2018, 12:32

    Pienellä virheellä ei ehkä ole merkitystä jalostusvaiheesssa. Rengashalkeama tukki ei vain kelpaa tukkipuun hinnalla ostajille. Leikon voi tietysti tehdä jos hakkaaja sen huomaa tehdä. Eikä niitä rengashalkeamiakaan tietysti jokaisessa tyvessä ole , mutta usein se syntyy juuri em. kohtaan.

    Kärkkäisen ohjeet kuulostaa sopivilta. Istutus normaalia harvempaan sopii muutenkin hyvin nykyisen kuitupuun hintatason ja istutuskustannusten nousun aikaan.

     

    Timppa 28.2.2018, 12:51

    ”Istutus normaalia harvempaan sopii muutenkin hyvin nykyisen kuitupuun hintatason ja istutuskustannusten nousun aikaan.”

    Osaatko Puuki ennustaa kuitupuun hintatason 30 vuoden päähän ja siitä eteenpäin?

     

    Uusmetsäläinen 28.2.2018, 14:33

    Luin koko jk-ketjun läpi ja tulin samaan johtopäätökseen kuin aloituksessa mainittu ja moneen kertaan parjattu Paloma Hannonen, että metsänomistaja ei varmaan saa tarpeeksi tietoa jatkuvan kasvatuksen menetelmästä tai menetelmistä.

    Niin sanottuna kaupunkilaismetsänomistajana en ole koskaan edes harkinnut jk-menetelmää, mutta ehkä sitä pitäisi joissakin tapauksissa harkita. Olen sisäistänyt taloudellisesti kannattavammaksi ja käytännössä helpommaksi jaksottaisen kasvatuksen. Yksikään MHY-neuvoja ei ole koskaan suositellut viiden  vuosikymmenen aikana jatkuvaa kasvatusta missään tilanteessa. Metsäneuvojilla on tosiaan vähän sama ongelma kuin pankkineuvojilla.

    Nimimerkki Taviokuurnalla oli muuten hyvät ja asialliset argumentit jaksottaisen kasvatuksen puolesta. Sen verran  metsässä rypeneenä en itsekään vielä osta noita jatkuvan kasvatuksen argumentteja, että yläharvennusta pystyisi tekemään ilman suuria vahinkoja alikasvokselle ainakaan meidän kuusikoissa.

    Ennen kaikkea jos jatkuvan kasvatuksen ideologit haluavat asiaansa edistää niin tuotetta on syytä kehittää kaikille metsänomistajille markkinoitavaan ja jopa  kaupalliseen muotoon. Ei kai kukaan lähde metsäänsä pilaamaan pelkkien iskulauseiden voimasta.

    Keskeinen käytännön kysymys ainakin itselle on, miten käytännössä on mahdollista harjoittaa jatkuvaa kasvatusta ilman omaa metsä- tai maatalouskonekalustoa tai omaa metsuria. Useimmat kaupunkilaismetsänomistajat ovat tämän ongelman edessä tehdessään valintoja kasvatustavasta.

    A.Jalkanen 28.2.2018, 15:26

    ”miten käytännössä on mahdollista harjoittaa jatkuvaa kasvatusta ilman omaa metsä- tai maatalouskonekalustoa tai omaa metsuria”

    Ihan samalla lailla kuin normaalia systeemiä: myymällä puuta. Useimmista puuta ostavista organisaatioista löytyy asiansa osaavia ostohenkilöitä ja urakoitsijoita. Jos eivät osaa niin pikku hiljaa oppivat; alan pioneerit joutuvat koekaniineiksi kuten aina. Sitten on myös olemassa nimeltä mainitsemattomia alan suunnittelupalveluja myyviä yrityksiä, jos haluaa varman päälle pelata.

    Taneli viittaa slangisanallaan oligopoliin jossa, jos oikein muistan, ostajia on vähän ja myyjiä paljon.

    tamperelainen 28.2.2018, 16:25

    ”miten käytännössä on mahdollista harjoittaa jatkuvaa kasvatusta ilman omaa metsä- tai maatalouskonekalustoa tai omaa metsuria”

    Ihan samalla lailla kuin normaalia systeemiä: myymällä puuta. Useimmista puuta ostavista organisaatioista löytyy asiansa osaavia ostohenkilöitä ja urakoitsijoita. Jos eivät osaa niin pikku hiljaa oppivat; alan pioneerit joutuvat koekaniineiksi kuten aina. Sitten on myös olemassa nimeltä mainitsemattomia alan suunnittelupalveluja myyviä yrityksiä, jos haluaa varman päälle pelata.

    Ei tuo koekaniiniksi lähteminen muutaman kerran elämässään metsää myyvälle ole helppo.JK:n  valinta saattaa aloittaa vuosikymmenet kestävän  ongelman.Vähintäänkin pitkässä juoksussa taloudellista tappiota.Minkä vuoksi vastuullisen metsäneuvonnan pitäisi markkinoida JK:ta?Jos Vihreät haluaa jatkuvaa kasvatusta,niin onko MHY:n sitä sitten aktiivisti markkinoitava?

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 20 21 22 … 202 203 204