Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,001 - 2,010 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Scientist

    Kyllä olen mielestäni saanut tarpeeksi tietoa jk:sta, Pirkanmaan metsäkeskuksen kursseilla. Ongelma on löytää siihen sopivia kohteita ja konemiehiä jotka osaavat sitä tehdä muita puita enemmin vahingoittamatta. Pitää olla iso kone ja pitkä puomi, että pystyy nostelemaan puita yli kunnolla. Siis aivan toisin kuin tavalliset jk:ta kannattavat luulevat (= tarvitaan pieniä metsänkoneita).

    Puuki

    Aivan. Sen sopivimman koneen kehittäminen jatkuvankasvatuksen metsään ei liene vielä alkanut, tai mistäpä sen varmaksi tietää.    Iso, toimiva kone ja tarpeeksi edullinen, jotta korjuusta saatasiin niin kannattava, että tuloksessa voisi tasaväkisesti kilpailla tasaikäismetsän korjuun kanssa. Siis jos puhutaan metsätalouden taloudellisesta kannattavasta metsästä ja sen hoidosta eikä ekosysteemihyödynnettävästä kohteesta entiseltä nimeltään metsä.

    mehtäukko

    Tuskimpa on ja tuskin tulee sellaista vekotinta joka joko karsisi pystyyn ja katkoisi pystyssä tai prosessoisi rungot pari vaakassa metriä maan pinnasta (Pika).

    Vekottimen kehitystyö, hinta,tuottavuus ja kustannustehokkuus korjuussa vrt muuhun ei anna kummoisia lähtöpaukkuja.

    Helpointa on siinä tapauksessa peruuttaa kehityksessä mies ja hevosaikakauteen.

    Gla

    Niin, kyllähän jk:sta tietoa saa. Eri asia on se, jos tieto ei ole sopivaa. Vähän kuten autolehden vertailu, jossa väärä auto voittaa. Väärin testattu.

    Jätkä

    Jos jollakulla on tietoa, taitoa ja mahdollisuus tehdä harsintahakkuuta tehokaasti ja kannattavasti ja jäljen joka kestää arvostelun, niin siitä vaan.

    Sanonpahan vaan, että se on taitolaji, varsinkin jos saa vielä metsän puuntuottokyvyn paranemaan  – ja samoin kasvatettavien puiden laadun.

    Pika 75 oli kyllä pätevä kone tuollaiseen poimintahakkuuseen, mutta pystyäkseen nostamaan ylispuita pystyasennossa sopivaan kaatopaikkaan, koneen pitää olla myös painava ja leveä – Kuten Pika 75 oli ja on.

    Planter

    Jk-hakkuukoneessa pitää olla tietysti tällainen kiipeävä hakkuupää, jonka ennen kaatoa pystykarsii puun oksattomaksi pylvääksi.

    https://youtu.be/atrXPArsjns?t=130

     

    https://www.advaligno.com/wp-content/uploads/2017/05/Patas-english-1.jpg

    Jovain

    Ei se ole kalustosta tai metsänhoidosta tälläkään hetkellä. Tuskin myöskään kaluston kehittämisestä. Toivottavasti ei myöskään teollisuuden hallinnasta metsänhoidossa. Joustoja tarvitaan metsänomistajien metsänhoidon ja puunkorjuun kehittämiseen. Tuskin kuitenkaan hevoskauteen, eikä sitä seuraavaankaan, mutta uuden kehittämiseen kyllä tarvitaan. Ei se oikein passaa, että teollisuus päättää mitä tehdään ja mistä maksetaan. Voisi olla niinkin, että kauppaa tehdään puusta, ei metsänhoidosta tai kalustosta.

    Puuki

    Tuo pystykarsija jatkokehiteltynä voisi olla käyttökelpoinen jossain tapauksessa. Mutta jos 2 äijää pitää olla sitä siirtelemässä, ei nykyisillä työpalkat / kantohinnat suhteella  ole mitään kannatusta ainakaan Suomessa. 1 koneenkäyttäjä ja koneeseen myös katkontapää ja ryömintätelat karsintakouraan, joilla menee kannolta toiselle niin sitten ehkä.

    antinpoika

    Kyllähän ne jk-hakkuisiin sopivat koneet on keksitty jo aikoja sitten, keskiraskas käy hyvin ja puomin nostotehosta on apua. Yleensä näitä pieniä koneita ja muita ihmeellisyyksiä tarjoaa ei jk.n kannattaja. Jk-leimikon korjuu tietysti vaatii hieman osaamista ja tietoa yleensä mitä on tekemässä, yleensä motokuskit hallitsevat laitteensa hyvin, se on työtä niin kuin mikä muu tahansa ja ne erityisen hyvät kuskit kyllä erottuu sakista. Kohteista ei kyllä pulaa ole.

    Jean S

    Gla kirjoitti: ”Toisen tukena on kirjaviisaus, jossa hoidetaan toisten rahoilla toisten metsiä. Vaihtoehtona on vuosikymmenten mittainen näyttö omalla rahalla omia metsiä hoitaneiden ammattimaisten metsätalouden harjoittajien valinnoista.”

    Viittasiko tämä, että hoidetaan toisten metsiä ilman omaa taloudellista riskiä metsänhoitoyhdistykseen? Sitähän ne kai tekevät, tai ainakin näitä korjuupalvelukauhutarinoitahan riittää, jossa jäljelle on jäänyt lähinnä metsänomistajalle lasku? 😀

Esillä 10 vastausta, 2,001 - 2,010 (kaikkiaan 2,034)