Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,981 - 1,990 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Puuki

     … Ne toimijat, jotka nyt tekevät Suomessa jatkuvaa kasvatusta, pitävät puuston määrän kolminkertaisena noihin tutkimuksiin verrattuna. Tilavuuskasvukin on silloin paljon suurempi. … Hakkuussa ei tähdätä tietynlaiseen läpimittajakaumaan vaan hyvään hakkuutuloon, tuottavaan metsään ja peitteisyyden säilymiseen. … Periaatteessa pitäisi verrata optimoitua tasaikäismetsätaloutta optimoituun jatkuvaan kasvatukseen kiertoajan mittaisena aikana.”

    Mikä lienee se kolminkertainen puuston määrä ?  Uusiutumista varten hakattu pohjapinta-ala n. 9-11 m²/ha vastaa yleensä n. 80-110 m³/ha puustoa.  Silloin uudistuminen voi onnistua. Mutta se laskee  kokonaiskasvua väkisinkin. Peitteisyyden säilyminen on usein tavoiteltava ja hyvä asia mutta samaan aikaan taloudellinen tuotto  laskee tuossa tilanteessa. Onnistuuhan se , jos reunaehdot täyttyvät eli alikasvos on jo valmiiksi tarpeeksi hyvää ja – kookasta. Jos puita ei ole  mistä jatkokasvattaa, niin kok.tilavuuskasvukin jää vaatimattomaksi.

    Gla

    Minulle tutkimusmetsien epäonnistuminen viestii siitä, että menetelmä on liian vaikea hallita ja siksi riskit epäonnistumisesta kasvaa liian suureksi. Tosin hiukan varovaisesti suhtaudun Pukkalan kommenttiin kolminkertaisesta puuston määrästä. Kun suositus on tosiaan tuo n. 10 m2, ei kai tutkimusmetsissä mihinkään 3-4 m2 asentoon ole puustoa hakattu. Voi se sellaiseen tilaan päätyä, kun uusiutumista ei tapahdu ja tuuli kaataa loputkin pystypuut. Tällöin voi tietysti aina sanoa, että tuossa vaiheessa tehdään normaali taimikon perustaminen. Sekin on kyseenalainen vaihtoehto, kun ala on päässyt pahoin jo heinittymään eli vaaditaan järeitä menetelmiä. Silti taimikko vaatii paljon työtä ja rahaa ja lopputulos on epävarma.

     

    mehtäukko

    Kaikki se mitä tässä ketjussa on hyvinkin monipuolisesti esiin tuotu, ei edelleenkään anna jk:lle muuta kuin marginaalin osan.

    Tieteellistä latausta on nähty monissa pakinoissa pitkin matkaa. Näistä osa on ollut mielikuvituksellisia väriläiskiä, osa aivan loogisesti metsän ja ilmaston kehityskulkuun rakentavasti sopivia malleja.

    Ei ole epäilystäkään, mitä polkua valveutuneen mo:n kannattaa metsiinsä astella.

    Kurki

    Puuki: Maaperän päästöistä joku väitti avohakkuualueen päästävän niin paljon CO2 :a , että puuston kasvu ei kompensoi sitä kuin ehkä koko kiertoajan kasvun jälkeen.

    Onkohan tuota muokkauksessa  paljastuvaa kivennäismaan hiilen sidontaa tutkittu?

    Maankuoren kivilajit (kivet, sora, hiekat, moreenit jne) ovat silikaatteja, jotka rapautuessaan sitovat hiiltä.

    https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/projects/interactions-of-car(023cb508-581f-4e2f-b1aa-6d042c254c93).html

    A.Jalkanen

    Ei tuo Puukin sitaatti pidä paikkaansa kivennäismailla, mutta turvemailla se voi joskus olla tottakin. Kivennäismaalla avohakkuun jälkeen hajoaa paljon hienojuuria, mutta kannot vasta vuosien päästä.

    Puuki

    ( ”Kurjen” linkin tieto on poistettu tai siirretty muualle.)

    Turvemaista oli tosiaan puhe. Kivennäsmailla toimii keiketi erilailla hiilensidontakin kuin turvemailla. Täysmuokkaus muuttaa maapohjan lämpö- ja vesitilannetta vähän erilailla kuin kevyemmät käsittelyt ja siten mm. hajotustoiminta muuttuu. Mutta toisaalta puun kasvukin lisääntyy , kun kasvuolosuhteet paranee.

     

    Koko Suomen ojitetettujen soiden kasvihuonekaasutase ( CO2, N2O , CH4) :

    maaperä yht:  + 2,3 +-10 Tg /v

    Puusto :            – 16,2 Tg / v   ( eli sitoutuu päästöjä enemmän )

    Ojitus vähentää CH4-päästöjä .  CO2-päästöt suurimpia rehevilä Rhtkg / Mtkg :lla.  Mutta Ptkg/ Vatkg :aat sen sijaan sitoo hiiltä –> Luonnontilaiset suot sitoo suunniilleen saman verran.  Mutta oj.soiden ennallistaminen aiheuttaa isoja CH4-päästöjä, jos pohjavedenpinta nostetaan maanpinnan tasoon asti.

     

    A.Jalkanen

    Professori emeritus Erkki Annilalta oivallinen kiteytys jaksollisesta ja jatkuvasta kasvatuksesta MT:n mielipidekirjoituksessa otsikolla ”Kehitysvaiheet oleellinen osa metsien monimuotoisuutta”.

    Planter

    Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Näyttää siltä, että riippuu myös, kaupunkien, kuntien ja seurakuntien valtuutetuista, yleistyykö jk. Tällaisia ”mainoksia” on lähetetty. Monissa kunnissa ja kaupungeissa on jo tullut valtuustoon aloite, että siirrytään jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, joka on aivan erinomainen. Niin myös meillä. Tulin haukutuksi patavanhoilliseksi, joka ei ymmärrä mitään uusista tuulista, kun uskalsin olla eri mieltä.

    http://meidanmetsamme.org/wp-content/uploads/2018/10/Kuntalaisaloitemainos.pdf

     

    mehtäukko

    Professori emeritus Erkki Annilalta oivallinen kiteytys todellakin!

    Dosentin tekstiä jo tulikin ihmeteltyä.

    Gla

    Planter: ”Tulin haukutuksi patavanhoilliseksi, joka ei ymmärrä mitään uusista tuulista, kun uskalsin olla eri mieltä.”

    Valtuustossa tms. päättävässä organisaatiossa? Jos siellä olet, on se todella hyvä juttu. Sen verran mallikon silmissä vakuuttavaa materiaalia tuossa kuntalaisaloitemainoksessa on, että vastavoimaa todellakin tarvitaan. Kyse ei siinä ole pyrkimyksestä luopua vanhoillisuudesta uusien tuulien alla, vaan suoranaisesta valehtelusta. Metsälain muutoksessahan haluttiin lisätä valinnan vapautta ja nyt tuota muutosta kaivanneista luontoväki haluaa poistaa valinnan vapauden mahdollisuuden. Sellaiset tuulet tällä joidenkin mielestä pitäisi puhaltaa.

Esillä 10 vastausta, 1,981 - 1,990 (kaikkiaan 2,034)