Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,951 - 1,960 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Gla

    ”Tämä 10-12 ppa.n väittämä ei pidä suinkaan paikkaansa, ainoastaan silloin kun halutaan uudistumista tapahtuvan”

    Minä kun luulin, että jk-hakkuissa on tavoitteena ylläpitää uudistumista.

     

    Timppa

    Antinpoika.  Luotatko tutkimuksiin vai ei?  Niitä vailla olit.  Vastaisitko.  Miksiköhän Arvometsä ja Timo Pukkala kertovat, että  jatkuvan kasvatuksen voi aloittaa koska vain.  He siis mielestäsi valehtelevat.  Kiinnostavaa.  Kuusikon harvennuksesta syyllistät metsänomistajaa, joka luottaa metsäasiantuntijoihin.  Hakkuvaurioista motokuskia, joka joutuu taiteilemaan isot puut pienten päältä.

    Tuolla edellä oli muutamasta sekametsäkuviosta tiedot.  En minä ainakaan ymmärrä miten niistä saisi taiottua jatkuvan kasvatuksen metsän, joka kasvaisi 6-7 m3/ha/v kuten meidän kasvatusmetsät.  Kerropa.

     

    Jean S

    Annelille sen verran, että jos nyt ylipäätään jatkuvan kasvatuksen perusidea on tuottaa enemmän tukkia ja vähemmän kuitua, niin onhan se sinänsä selvää, että kun kuutiokasvu jää pienemmäksi (ja eurojen nettokasvu mahdollisesti suuremmaksi) niin hiiltä sitoutuu puustoon vähemmän. Tämän pitäisi kai olla päivänselvää. Toisaalta tarkemman tarkastelun kysymys on sitten, että pysyykö järeämmäksi kasvatettu puu keskimäärin pitempään poissa kierrosta kuin sellupuu.

    Pohjapinta-alakeskustelussa menee taas sekaisin jatkuva ja eri-ikäisrakenteinen kasvatus.

    Ensinnäkin uudistumiseen vaikuttaa käsittääkseni pohjapinta-alaa enemmän latvuspeittävyys ja maanpinnan kosteus, ja näihin taas vaikuttavat puulajit, joita kuviolla on ja toisaalta se, mitä puulajia sinne alle edes toivotaan uudistuvan. Oma kysymyksensä on myös maanpinnan kaltevuus aurinkoon tai siitä poispäin.

    Toistuvia yläharvennuksia tehtäessä tarvitaan kyllä ns. uudennosta, mutta jos välikoon puita on saatavissa, taimia ei vielä tarvita yhtä suuressa määrin eikä pohjapinta-alaa tarvitse vielä pudottaa yhtä alas.

    Reima Ranta

    Pääoman tuotto suhteessa riskiin on sijoittamisessa keskeistä, niin metsässä kuin muuallakin taloudellisessa toiminnassa. Hehtaarikasvut jne. ovat sivuseikkoja.

    Taloudellisessa mielessä metsässä pidetään varallisuutta tai sinne sijoitetaan, jos se tuottaa siellä enemmän kuin vastaavalla riskillä muussa kohteessa. Hiilet jne. otetaan huomioon sitten, kun niille on osoitettavissa arvo.

    Toiset kirjoittaa aidasta ja toiset aidan seipäistä.

    antinpoika

    Timppa, kyllä jk-voi aloittaa milloin vaan ei tässä kukaan valehtele, kuitenkin on hyviä kohteita ja huonoja kohteita ja näitä kuivia kuusikoita minä en pidä hyvänä kohteena ainakaan taloudellisessa mielessä. Edellisessä Jean S loppuosassa ilmaisee asian hyvin. Tämä tarkoittaa sitä että kohdetta ei ole pilattu alaharvennuksella ja kaiken lehtipuun keräyksellä ja metsään on syntynyt erirakenteisuutta, silloin metsä säilyy pienelläkin taimilisäyksellä riittävän tiheänä niin monta harvennuskertaa että pidemmälle meidän ei tarvitse edes tietää. Eri asia on suht iäkäs alaharvennettu metsä, tulee kysymys uudistetaanko se keinollisesti vai luontaisesti, silloin ppa.n lasku on yksi keino. Jos kannatan jk.a en koe ristiriitaa omantuntoni kanssa, se on lain edessä yhtä arvokas menetelmä kuin mikä tahansa, eri asia on takavuosien simputus jota silloinen metsälain vartija harjoitti.

    antinpoika

    Timppa, en todellakaan syyllistä metsänomistajia ja jos heidän toiveensa toteutetaan, asian pitäisi olla kaikilta osin ok. Näissä ketjussa huudetaan moneen kertaan korjuuvaurioista, minä en tiedä mistä puhutaan ja missä niitä on. Jos niitä on niin eihän ne itsestään tule vaan ne tekee moto tai ajokone, harvemmin mikään muu. Joka ei jk-ideologiaa ymmärrä eihän sen pidä sellaista tehdäkkään.

    mehtäukko

    Jaa että on hyviä ja huonoja kohteita jk:een. Ilmastonasian takiahan kaikki se on huonoa.

    No millä pirun logiikalla adressi kiersi höperöiden keskuudessa vaatien MH:n anohakkuu kieltoa.Sitten jonkun luontohörhön oivalluksena ”muualle”.?

    Timppa

    Kuten nuo kuusikkokuvat kertovat niin jatkuvaa kasvatusta  on tosiaan kaikista riskeistä huolimatta aloitettu.  Tietysti aivan laillisesti.  Missä on sen tekijän vastuu lopputuloksesta?  Jos missä muussa toiminnassa luvattaisiin asiakkaalle sellaista, minkä lupaaja aivan varmasti tietää suurella todennäköisyydellä epäonnistuvan, niin lupaaja joutuisi käräjille.  Otanpa esimerkin hyvin tuntemastani rakennusmaailmasta.  Aina joskus tulee vastaan suunnitteratkaisuja, jotka kokenut urakoitsija tietää riskialttiiksi.  Vapautuakseen vastuusta urakoitsijan on ilmoitettava riskistä rakennuttajalle.  Silloin vastuu siirtyy tälle.  Tätä ammattilaiselta vaadittavaa Arvometsä tuskin tekee vaikka tietää kaikki riskit kuten jokainen metsäammattilainen.

    Edelleenkin sitten se omantunnon kysymys.  Johdatko asiakasta tietoisesti harhaan, kun jätät päätöksentekoon oleellisesti vaikuttavan tekijän kertomatta.  Miltä se tuntuu?

    Kummallista, että nykyään voidaan mdelkein mitä tahansa myydä, jos se vastaa ostajan tunteisiin, vaikka sitten  tämä saisi aivan muuta kuin toivoi saavansa.  Tekee  monen myyjän elämän helpoksi.  Tätyy löytää vain hyvä myyntipuhe.  Sitten vielä uhrit mainostavat tekijää ihan kuin pyramidihuijauksissakin.  Sen olen omin korvin kuullut jatkuvasta kasvatuksesta.

    Puuki

    Pääoman tuotto suhteessa riskiin on keskeistä… hehtaarikasvut jne sivuseikkoja”

    Ei ne hehtaarikasvut ole sivuseikkoja pääoman tuotossa, jos kasvuerot on tarpeeksi isot.  Kiertoajan 20-30 %:n kasvulisäys muuttaa aika paljon sijoitetun pääoman tuottoa.      Saman tekee se, jos  alaharvennusten sijaan tehdäänkin  1 yläharvennus hoidetusssa tasaikäisessä metsässä.   Riskiin voi vaikuttaa mm. jättämällä liian voimakkaat harvennukset tekemättä, suosimalla sekapuustoja niille sopivilla kohteilla ja ottamalla metsänhoidossa huomioon juurilahon leviämisriskin.

    N. 10 vuotta sitten tutustuin vähän tarkemmin jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäiskasvatuksen eroihin mm. metsien kokonaiskasvun ja korjuukustannusten kannalta . Silloin k-kasvuerot vaikutti olevan keskimäärin n. 1  k-m³/ha/v tasaikäisten kohteiden hyväksi.  Siksi ihmetyttää kun nykyään, kun on saatavilla entistä paremmin kasvavia siemeniä ja taimia viljelyyn, niin jossain esityksissä asia on käännetty toisin päin : jk -metsät kasvaakin muka paremmin kuin tasaikäiset. Ei voi pitää yleisesti paikkaansa.

    Jk:n taimien hidas alkukehitys on melko tunnettua. V. -14 ilmestyi tutkimus, jossa kuusikoissa jk-kestokoealoilta oli mitattu, että kuusitaimet kasvaa 10 cm mittaisista 1.3 m mittaisiksi keskimäärin n. 42 vuodessa. Aiemmin puheena oleessa Valkosen ym. tutkimuksessa 1.3 m kasvu kesti peräti 60 vuotta.   Kuinka kauan menee luontaisella kuusella 1.3 m:stä kasvaa tukkipuuksi ? Riippuu paikasta mutta muutamia kymmeniä vuosia siinä menee.   Valmiiksi erirakenteinen sekapuusto on helpompi saada kasvamaan tuottavasti . Ei liki 100 vuoden odottelulla saatavat tukkipuut ole kovin tuottavaa metsänkasvatusta.

    Jean S

    Sissus sentään.

    On olemassa huonosti jaksolliseen kasvatukseen sopivia kohteita. Näitä on käytännössä kahdessa ääripäässä, eli oikein kurjissa oloissa (ei kannata) ja oikein rehevissä oloissa (helv***** vaivaa heinäämisen ja taimikonhoidon kanssa). Näissä pitäisi ehkä kertoa yhtä avoimesti, että jaksollinen kasvatus ei välttämättä ole hyvä.

    Jos lähtötilanteena on vanha kuusikko, johon on tehty alaharvennuksia toisensa jälkeen, on aika selvää, että tilanteen pelastaminen jk-metsäksi on työlästä eikä taloudellisesti kannattavaa (eikä sitä ainakaan tehdä niin, kun esitetyissä kuvissa on tehty).

    Voidaan tietysti nyt seuraavaksi keskustella siitä, kumpi huijaa oman liiketoimintansa edistämiseksi eniten: jatkuvaa kasvatusta promoava Pukkala vai jaksollista kasvatusta suosivat siitä kertyvää edullista pienpuuta halajavat selluyhtiöt ja kalliita metsänhoitopalveluita myyvät mhy:t.

    Lähtökohta valitettavasti on, että metsänomistaja on yrittäjä eikä yrittäjällä ole kuluttajansuojaa. Näin ollen metsänomistaja itse päättää, mitä kasvattaa ja miten kasvattaa, ja vastaa myös omasta tyhmyydestään aika korkeisiin kriteereihin asti.

     

Esillä 10 vastausta, 1,951 - 1,960 (kaikkiaan 2,034)