Antinpoika.  Luotatko tutkimuksiin vai ei?  Niitä vailla olit.  Vastaisitko.  Miksiköhän Arvometsä ja Timo Pukkala kertovat, että  jatkuvan kasvatuksen voi aloittaa koska vain.  He siis mielestäsi valehtelevat.  Kiinnostavaa.  Kuusikon harvennuksesta syyllistät metsänomistajaa, joka luottaa metsäasiantuntijoihin.  Hakkuvaurioista motokuskia, joka joutuu taiteilemaan isot puut pienten päältä.

Tuolla edellä oli muutamasta sekametsäkuviosta tiedot.  En minä ainakaan ymmärrä miten niistä saisi taiottua jatkuvan kasvatuksen metsän, joka kasvaisi 6-7 m3/ha/v kuten meidän kasvatusmetsät.  Kerropa.

Pääoman tuotto suhteessa riskiin on sijoittamisessa keskeistä, niin metsässä kuin muuallakin taloudellisessa toiminnassa. Hehtaarikasvut jne. ovat sivuseikkoja.

Taloudellisessa mielessä metsässä pidetään varallisuutta tai sinne sijoitetaan, jos se tuottaa siellä enemmän kuin vastaavalla riskillä muussa kohteessa. Hiilet jne. otetaan huomioon sitten, kun niille on osoitettavissa arvo.

Toiset kirjoittaa aidasta ja toiset aidan seipäistä.

Timppa, en todellakaan syyllistä metsänomistajia ja jos heidän toiveensa toteutetaan, asian pitäisi olla kaikilta osin ok. Näissä ketjussa huudetaan moneen kertaan korjuuvaurioista, minä en tiedä mistä puhutaan ja missä niitä on. Jos niitä on niin eihän ne itsestään tule vaan ne tekee moto tai ajokone, harvemmin mikään muu. Joka ei jk-ideologiaa ymmärrä eihän sen pidä sellaista tehdäkkään.

Kuten nuo kuusikkokuvat kertovat niin jatkuvaa kasvatusta  on tosiaan kaikista riskeistä huolimatta aloitettu.  Tietysti aivan laillisesti.  Missä on sen tekijän vastuu lopputuloksesta?  Jos missä muussa toiminnassa luvattaisiin asiakkaalle sellaista, minkä lupaaja aivan varmasti tietää suurella todennäköisyydellä epäonnistuvan, niin lupaaja joutuisi käräjille.  Otanpa esimerkin hyvin tuntemastani rakennusmaailmasta.  Aina joskus tulee vastaan suunnitteratkaisuja, jotka kokenut urakoitsija tietää riskialttiiksi.  Vapautuakseen vastuusta urakoitsijan on ilmoitettava riskistä rakennuttajalle.  Silloin vastuu siirtyy tälle.  Tätä ammattilaiselta vaadittavaa Arvometsä tuskin tekee vaikka tietää kaikki riskit kuten jokainen metsäammattilainen.

Edelleenkin sitten se omantunnon kysymys.  Johdatko asiakasta tietoisesti harhaan, kun jätät päätöksentekoon oleellisesti vaikuttavan tekijän kertomatta.  Miltä se tuntuu?

Kummallista, että nykyään voidaan mdelkein mitä tahansa myydä, jos se vastaa ostajan tunteisiin, vaikka sitten  tämä saisi aivan muuta kuin toivoi saavansa.  Tekee  monen myyjän elämän helpoksi.  Tätyy löytää vain hyvä myyntipuhe.  Sitten vielä uhrit mainostavat tekijää ihan kuin pyramidihuijauksissakin.  Sen olen omin korvin kuullut jatkuvasta kasvatuksesta.

Sissus sentään.

On olemassa huonosti jaksolliseen kasvatukseen sopivia kohteita. Näitä on käytännössä kahdessa ääripäässä, eli oikein kurjissa oloissa (ei kannata) ja oikein rehevissä oloissa (helv***** vaivaa heinäämisen ja taimikonhoidon kanssa). Näissä pitäisi ehkä kertoa yhtä avoimesti, että jaksollinen kasvatus ei välttämättä ole hyvä.

Jos lähtötilanteena on vanha kuusikko, johon on tehty alaharvennuksia toisensa jälkeen, on aika selvää, että tilanteen pelastaminen jk-metsäksi on työlästä eikä taloudellisesti kannattavaa (eikä sitä ainakaan tehdä niin, kun esitetyissä kuvissa on tehty).

Voidaan tietysti nyt seuraavaksi keskustella siitä, kumpi huijaa oman liiketoimintansa edistämiseksi eniten: jatkuvaa kasvatusta promoava Pukkala vai jaksollista kasvatusta suosivat siitä kertyvää edullista pienpuuta halajavat selluyhtiöt ja kalliita metsänhoitopalveluita myyvät mhy:t.

Lähtökohta valitettavasti on, että metsänomistaja on yrittäjä eikä yrittäjällä ole kuluttajansuojaa. Näin ollen metsänomistaja itse päättää, mitä kasvattaa ja miten kasvattaa, ja vastaa myös omasta tyhmyydestään aika korkeisiin kriteereihin asti.