Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,931 - 1,940 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Puuki

    ”..jatkuvapeitteisen edut ovat luonnolle kiistattomat”    

    Noin juuri EI ole.  Monesta eri syystä .  Yksi on lämpimät ja kuivat kesät, joiden on sanottu lisääntyvän ilmaston lämmetessä.  Metsäpaloalat (latvapalot) laajenee, jos ei ole välillä taimikkoja/muita aukeita alueita.  Kuusettuminen lisää kirjanpainajatuhoja ja tyvilahoja, jos luotetaan siihen väittämään, että ”ei tarvitse uudistaa eikä tehdä taimikonhoitoja”. Luonnonmetsiin kuuluu tietysti joskus laajat metsäpalot ja muut luonnonmullistukset mutta metsätaloutta ne ei edistä. Voi olla että jotkut pyrkiikin edistämään suojelumetsien ulottamista entistä enemmän myös talouskäytössä oleviin metsiin kertomalla satuja tuottojen lisääntymisestä hatusta vedetyillä faktoilla.

    Varsinkin yksi kuva jk:n (tuottovertailusta ) esittelykuva harsitusta kuusikosta on jäänyt mieleen : kuvatekstissä sanotaan, että hakkuutulo on suunnilleen sama kuin avohakkuussa ja toivottiin, että metsä uudistuu sitten luonnostaan siinä kuusiharveikossa. No ei vain toimi  useimmissa tapauksissa.

    Timppa

    Arvometsän ja kumppaneiden lupaukset ovat virtuaalilupauksia, joita voi  tehdä helposti tietokoneella.  Live onkin sitten aivan muuta.  Meillä sattuu olemaan vielä noita harsintakauden metsiä jonkin verran, joten niistä voi päätellä jotain.  4 lähdekkäistä kuviota MT-pohjalla.  Suunnitelman mukaan vanhimman puustosukupolven ikä on 100-124 v ja alle syntyneen kuusikon 70-75 v.

    Tapaus 1: mä+ku 100 v 100 kpl 74 m3.  Alla ku 416 kpl 70 v 158 m3 ja ko 50 v 100 kpl 38 m3.  Yht 270 m3

    Tapaus 2: mä+ku 109 v 277 kpl 203 m3 ja  ko 109 v 99 kpl 52 m3.  Alla ku 60 v 180 kpl 33 m3. Yht 288 m3

    Tapaus 3: mä+ku 110 v 162 kpl 156 m3. Alla ku 75 v 131 kpl 50 m3 Yht 221 m3

    Taspaus 4: mä+ku 124 v 189 kpl 193 m3.  Alla  ko 100 v 159 kpl 61 m3 ja  ku 70 v 69 kpl 32 m3 Yht 256 m3.

    Keskimäärin 259 m3/ha.  En tiedä, että onko harvennettu sen jälkeen, kun joskus reilu 70 vuotta sitten.   Jos arvioi silloin olleen puuston olleen vaikkapa 182×70 l eli 13 m3, niin keskikasvuksi tulisi 70 v uoden ajalta 3,5 m3/ha/v.  Tämä täsmää hyvin siihen, että vielä 1992 meidän metsien keskikasvu oli 3,2 m3/ha/v.   Nyt mäntyvaltaisilla msailla 5,3 ja kasvu jatkuu.  Näitä lukuja tutkien voi todeta, että lupauksei ovat vain lupauksia.  Kannattaa todeta, että nämä kuviot olivat paremmasta päästä.  Huonoimmat on jo aikaa sitten tehty aukoiksi.

     

    MaalaisSeppo

    Puuston kasvuun vaikuttaa myös puun ikä. Jk- alueen valtapuustoa pienemmät puut ovat todennäköisesti selvästi vanhempia kuin vastaavankokoiset jaksollisen metsän puut. Jaksollisen alueen havupuut kasvavat päätehakkuukokoon 60 – 70 vuodessa. Jatkuvassa ko koon saavuttamiseen menee kymmeniä vuosia enemmän, jos puu ei kuole jo aikaisemmin.

    Vertailun vuoksi kokeilin peltokohteen ylijäämätaimien istutusta koivujen alle vuonna 2003. Ko taimet vapautettiin syksyllä 2016. Pellon kuuset nyt 8 m ja koivujen alta vapautetut 1.5 m.

    Peltokuusien pituuskasvu 70 – 80 cm/a ja vapauettujen n 20. Viereisen metsäaukon istutustaimet (2011) ovat n 1.5 m ja kasvu 30 cm. Molemmat omt pohjilla.

    On otettava huomioon, että em tapauksessa on käytetty jalostettuja taimia. Luontaisilla taimilla kehitysero jk- metsän ja jaksollisen välillä tulee suuremmaksi.

    Timppa

    Eräs suuri konserni hinnoittelee poimintahakkuut samaan  hintaan kuin harvennukset.  Hintaero tukeissa avohakkuuseen verrattuna miinusta 1o euroa/m3 ja kuidussa 2.  Ovat kuulemma saaneet näinkin erittäin hyvin puuta.

    Puuki

    Melko suuri tekijä kannattavuuden vertailussa on jalostetun alkuperän  + sopivan maanmuokkauksen antama kasvulisä. Nekin pitäisi ottaa huomioon esim. NNA:ja laskettaessa.

    Koivikon ja männikön alla kuusi kasvaa vielä kohtuullisen hyvin.  Kuusikon alla heikommin. Riippuu tietysti metsän tiheydestäkin puiden koosta.

    Tuo korjuun hintaero päätehakkuun ja poimintahakkuun välillä on yleensä suunnilleen tuo sama eli harvennuksen hinnalla menee. Joskus voi saada neuvoteltua edullisemmankin korjuun.

    Reima Ranta

    Arvometsän esityksessä eri ikäisille puille merkityt suhteelliset tuotot ovat ihan terveellisiä metsänomistajien itselleen selvittää, koska nimenomaan suhteellinen tuotto kertoo sen minkälaisen tuoton pääomalle puu tuottaa. Sitähän te muissakin talletuksissa pidätte ratkaisevana.

    Timppa

    Meillä  metsäsuunnitelma kertoo sekä todellisen kasvun että arvokasvun.   Luvut perustuvat jaksollisen kasvatuksen laajaan tutkimusaineistoon ja ovat siksi hyvin käyttökelpoisia.  Arvometsän jatkuvan kasvatuksen arviot perustunevat jaksollisen arvoihin ja ovat lähinnä  toivotaan, toivotaan-tasoa.  Kuten tuolla edellä selvitin, niin onnistuessaan jatkuvan kasvatuksen kasvu on jossain 3-4 m3/ha/v haarukassa, kun nykytaimilla ja normaaleilla perkauksilla päästään 6-7  m3/ha/v-tasolle

    antinpoika

    Te vaan vetelette hatusta kaikenlaisia lukemia ja tuotte oman mielikuvituksen tuomia juttuja totena tänne ketjuun. Asia lienee niin että tähän mennessä ei sellaista tutkimusta ole 0lemassakaan joka osoittaisi jaksollisen kasvatuksen kiistatta jatkuvaa paremmaksi.

    Timppa

    Hyvä tavaton Antinpoika.  Jos täällä joku vetelee hatusta niin sinä itse.  Eihän se ole mielikuvitusta, kun katsoo metsäkuviota ja sen tietoja ja vertaa samanlsaisella pohjalla kasvavaan kasvatusmetsään.  Tunnusta nyt viimeinkin, että kaikki esittämäsi väitteet ovat mielikuvitusta.

    mehtäukko

    Vedellessä yhteen jk:n pitkiä miinuksia joita tässä ketjussa on perustellusti esitetty, ei kenenkään aloittavan mo:n tarvitse pudottautua tietämättömyyteen.

    Jos lähtökohta on varmaa,tutkittua ja hallittavaa metsätaloutta, tie on jaksollinen. Siinä tilanteen mukainen aliskasvoksen hyödyntäminen, sp-, suojuspuu- ja avohakkuut oikeilla uud.toimenpiteillä.Kyllä lähtee.

    Seikkailijat tussaroikoot pienaukkojen odotushuoneissa. Keräilevät niitä mahd. lihoneita tukkeja laajoilta aloilta..

    Se ei ole keneltäkään meiltä pois.Kun asiat pysyvät oma-ehtoisina, ihan sama.

     

Esillä 10 vastausta, 1,931 - 1,940 (kaikkiaan 2,034)