› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,891 - 1,900 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 189 190 191 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 8.10.2018, 15:44

    Kannattaa vielä taas kerran muistaa, että harvennuksen viivästyttäminen leikkaa tulevaisuuden kasvua, koska latvus on supistunut liikaa.  Siis viivästyttäminen on samaa kuin laskisi housuihinsa talvella.  Hetken lämmittää, mutta sitten on  entistä kylmempi.  Kumma, ettei näin selvää asiaa ymmärretä.

    Mitään kannustimia ei kyllä tarvita.  Kaikki johtavat erilaisiin vääristymiin.  Eihän se auttaisi vähääkään, jos me pilattaisiin metsämme, koska sama puu hakattaisiin jostain muualta.

    mehtäukko 8.10.2018, 16:16

    Päivän selviä asioita.

    Niinköhän porkkanan viljelijä jättää penkkinsä harventamatta ,luullen niillä ruikuloilla saavan määrän ja laadun avulla tilin?

    Puuki 8.10.2018, 17:39

    Taimikonhoitojen ja ensiharvennusten tekemättömyys ei lisää hiilen sitoutumista yhtään. Päin vastoin koska itseharvenemista alkaa tapahtua sitä nopeammin mitä tiheämmiksi nuoret metsät jätetään. Aluksi PPA nousee mutta männyllä rajat tulee vastaan eh-kokoisessa metsässä jo n. 2000 kpl/ha tiheydessä, kuusella n. 2500 kpl/ha -tiheydessä. Ei niistä allejäävistä puista tule mitään lahopuujatkumoa tms. luonnon monimuotoisuuden kannalta tavoiteltavaa tavaraa. Myös alttius luonnontuhoille lisääntyy riukuuntuvassa metsässä entisestään.  Kasvu elpyy harvennuksen jälkeen riippuen kasvupaikasta , puulajista ja metsän tilasta (ikä+kunto) muutamassa vuodessa ja keskittyy sen jälkeen niihin tukkipuukokoisiin, pidempiaikaisiin hiilivarastoihin.

    Tämähän on ”selvää pässinlihaa” miltei jokaiselle, joka on metsän kasvatuksen kanssa ollut tekemisissä. Kummallista, että ”asiantuntijalausuntoja” lehtiin antaa tyypit, jotka ei  nähtävästi tiedä edes perusasioita metsän kasvatuksesta (Joku kertoi että pitkäaikainen lahopuu lisääntyy kun hakkuut jätetään tekemättä).

     

    mehtäukko 9.10.2018, 07:24

    Kuten aloituksen ”asiantuntija” palomahannoset, vastarannan kiisket koettavat tosiaan huutelun paljoudella sotkea faktat nurinkurisiksi.

    Ja niin tässä käy köpelösti jk apostoleillekin! Ne vajaatuottoiset parisata-runkoiset kitumetsät joutuvat mopen osaan. No parempi tietysti se kuin tyystin mahot tanteret.

    Asiassa eteenpäin. Mietittäissä kehitystä uutisten valossa, nythän pitäisi esim. uudistuksessa velvoittaa pikainen uusi taimikon perustaminen ”ilmasto”porkkanalla.” Taimitiheys vaikka 1000 suurempi jolloin täystiheys on varma.Perkaukset ja sen harvennus sitten viime metreillä ennen eh- asentoa. Ketju takaisi,että uusi taimikkokin jo toimisi alusta alkaen tehokkaana myrkyn sitojana.

    A.Jalkanen 9.10.2018, 09:56

    Kasvusta pois kolmannes ja hiilinielu tukkoon

    Jk-metsä ei ole tehokas hiilen sitoja, mutta voi joskus (suometsissä) olla käypä hiilen varasto.

    Timppa 9.10.2018, 12:04

    Tosiaan hieno video.  En voi olla ihmettelemättä  proffaa, joka tekee itsensä naurettavaksi kertomalla, että vanhoja kuusikoita voi harventaa.

    Puuki 10.10.2018, 16:24

    Kävin tuossa kävelyllä rantametsässä, jossa on harvennushakkuu tehty 31 vuotta sitten. Ajouralla oli kuusentaimia , joiden pituus on n. 0,5 – 1 m siellä missä on koivuja ajouran reunapuina.  Toisessa kohtaa korpijuotissa, joka on harvennettu hyvin aukkoiseksi ja jätetty harvaksi sekametsäksi (n. 20 vuotta sitten ) kasvaa alikasvosta epätasaisesti erirakenteisena. Mäntyjä, kuusia ja hieskoivuja . Siellä voisi harrastaa jatkuvaa kasvatustakin, koska puita kasvaa alunperinkin useammassa kuin 2 latvuskerroksessa. Pariin suurempaan aukkoon ei ole tullut kuin muutamia mäntyjä mutta pääosin tiheys on riittävä jatkokasvatukseen.

    Kuusikon harventaminen uudistumista varten videon esittämään tapaan ei onnistu kuin ehkä jossain poikeustapauksessa, jossa metsä on jo aiemmin kasvanut harvassa ja tottunut tuuliin. Nykyiset lämpimät talvet vielä lisää tuulituhoja entisestään, joten keräilymetsätaloutta kuusikkojen yliharventaminen lisää , jos siihen joku haluaa välttämättä aikaansa käyttää.

    Rane2 10.10.2018, 18:19

    Täälläpäin Arvometsä on tehnyt hakkuita United Bankersin rahaston omistamiin metsiin.Tilat on käsitelty hakkuilla muuten mutta kaikki ensiharvennukset on jätetty tekemättä.Hakkuuohjehan näillä on että kaikki alle 15 cm rinnankorkeudelta oleva puusto jätetään koskemattomaksi ja tätä näköjään noudatetaan kirjaimellisesti.Ilmeisesti näillä kuvioilla annetaan luonnon itsensä hoitaa harventaminen.Vaikuttaa oudolta mutta varmaan tällekin joku looginen selitys löytyy.

    Timppa 10.10.2018, 19:58

    ”Vaikuttaa oudolta mutta varmaan tällekin joku looginen selitys löytyy.”

    Olisiko se, että harventamaton ensiharvennusmetsä kasvaa aluksi kohtuullisen paljon kuutioita, jotka näkyvät sitten taseessa puuvarantona?

    sikari 11.10.2018, 08:12

    Eipä se kovin hyvälle näytä taseessa,jos ostaa 35-40€/m2 pystyyn ja myy enskaa 13€/m2. Jonka jälkeen jäävä puusto maksaa pystyssä 60€, jos pysyy pystyssä.

Esillä 10 vastausta, 1,891 - 1,900 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 189 190 191 … 202 203 204