› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 18 19 20 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 27.2.2018, 06:57

    Samoilla linjoilla edellisten kanssa. On todellakin vallalla kumma toiveuni, että suurten puitten aliskavoksena pykinyt hattarainen vanha kuusentaimikko pöhähtää vapauduttuaan valtavaan kasvuun! Hyvin monessa ikälopussa taimessa on valmiiksi laho musta tyvi.

    Kuten lukijan kuvissa oli vihjettä ku-sorvipinosta, tuollaisia jutkuloita kun rumautellaan vaikka kuinka hallitusti, taimikko alla lahmaantuu taatusti paskaksi.

    Loppu onkin sitä 15 v:n odottelua…

    Gla 27.2.2018, 09:46

    Antinpoika: ”Valopuu on tärkeä ja jos kohde on hyvä tulee siinä olla  lehtipuuta ja sitä tulee jättää riittävästi.”

    Totta. Kun kuitenkin puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta, valopuutkin kasvaa ja ne pitää yksittäisiä säästöpuita lukuunottamatta ennemmin tai myöhemmin korjata pois. Kun luonto ei kasvata valopuita alikasvoksena, ainoastaan kuusia tulee tilalle, jos ylipäätään tulee. Tästä seuraa kuusettuminen eli tärkeitä valopuita ei enää ole jäljellä, jolloin ratkaisuna on päätehakkuu. Tämä kehitys on meneillään omissa koivikoissani. Paikoin kuusta on tullut, paikoin ei ole. Kuitenkin kun koivut lyhyemmän elinkaaren omaavina pitää korjata päältä pois, kuuset jatkavat kiertoaikaa. Epätasaisen taimettumisen takia olen täydennysistuttanut kuusia, jotta koivun poiston jälkeen kuvioille ei jäisi heinikkoisia pienaukkoja. Kuusten jälkeen on väistämättä edessä päätehakkuu.

    Jk:ssa tämä kierretään pienaukoilla eli useilla eri aikaan tehdyillä avohakkuilla. Miksi siis ei suoraan myönnetä, että avohakkuu on se, millä TALOUSmetsän kasvuun saadaan jatkuvuutta? Pienaukossa vaan kulutetaan aukkovaiheeseen enemmän aikaa kuin normaalisti eli mielestäni se ei voi olla ympäristönkään kannalta edullinen ratkaisu.

    Jovain 27.2.2018, 09:52

    Onhan tämä vähän erikoista keskustelua, erirakenteiskasvatus ei olekaan enää jatkuvaa kasvatusta, sitä pidetään kaksijaksoisena kasvatuksena. Sitähän tämä on hännänvetoa siitä, mikä on jaksollista kasvatusta ja miten  saadaan jatkuva kasvatus pidettyä sivuraiteella.

    Sitä se on puunhinnan kuin korjuun kustannustenkin osalta. Riittää kun metsänomistajat toimivat maksajina kalleimman mukaan. Ei asiaa korjuutapahtumaan muutoin kuin erikoispalvelujen kautta. Saadaan pidettyä metsänomistajat tapahtumien ulkopuolella.

    Gla, kuin myös, jatkuvan kasvatuksen uudistaminen päätehakkuun kautta on olennainen osa jatkuvaa kasvatusta.

    Timppa 27.2.2018, 10:44

    Vertasin vielä Kettusen tilannetta meidän mailla tehtyihin avohakkuiden jälkeen kasvaneisiin metsiin.  Kettunen väitti, että hänen metsänsä ovat kasvaneet ”ainakin puolet paremmin kuin pakolla uudistetut metsät”.

    Kettusen metsien kasvu hehtaarille oli 70 vuodessa siis hakkuut 250 m3 ja puuvarannon lisäys 77 m3.  Siis yhteensä 327 m3 eli 4,7 m3/ha/v.   EI mikään huono ja epäilemättä perustunut huolelliseen työhön ja tarkkaan tehtyihin hakkuisiin.  Katselin meillä lukuja tuoreesta metsäsuunnitelmasta.  OMT-pohjalla avohakkuun jälkeen kahteen kertaan harvennetussa 49-vuotiaassa kuusikossa nyt puuta 268 m3.  Siis kasvu (puusto ja hakkuut) nyt kaikkiaan n. 400 m3.  Kun tuohon lisätään kasvu 21 vuotta a 11,5 m3, niin päästään 70 vuoden ikäisen metsän kokonaiskasvuksi n. 640 m3.  Siis kasvu lähes ”puolet” eli 100 % enemmän kuin Kettusella, jos hänellä on OMT-pohjat.  Ei puolet vähemmän.

    MT-pohjalla meillä uudistuksen jälkeen kertaalleen harvennetuissa 45-vuotiaissa kuusikoissa puuta keskimäärin 200 m3/ha.  Siis kokonaiskasvu n 260 m3.  Seuraavien 25 vuoden aikana keskikasvu 9 m3/ha/v eli 225 m3.  Kokonaiskasvu siis 485 m3  eli 50 % enemmän kuin Kettusella, jos hänellä on MT-pohjat.

    Kettusen ”arvometsä”-esimerkki kertoo mielestäni kahdesta asiasta.  Tietenkin siitä, että jatkuva kasvatus on erittäin huonosti kannattavaa etenkin nykyään, kun jaksolliseen kasvatukseen on saatavissa vielä parempaa taimiainesta kuin noissa esimerkkimetsissäni ja tekniikka on muutenkin hioutunut.  Siis erittäin hyvä esimerkki metsäneuvojille.

    Toisekseen juttu kertoo siitä, että asiaansa uskova tyyppi saa helposti ”myytyä” näkemyksensä krikiittömälle kuulijalle.  Esimerkiksi Yle Keski-Suomen Riikka Pennaselle, joka hirveästi hehkutti Kettusen etevää metsnhoitoa vastakohtana tämä jaksollinen kasvatus.

    Kuten tuolla aiemmin kirjoitin, niin tuona aikana Kettusten systeemi saattoi olla ihan järkevä.  Itse nautin kulkea meidän mailla 1963-64 tehtyjen aukkojen jälkeen kasvaneissa tukkimetsissä, joissa näkee todellista metsätaloutta.

    A.Jalkanen 27.2.2018, 11:17

    Johdatusta jk-metsään.

    https://www.jamk.fi/globalassets/tutkimus-ja-kehitys–research-and-development/tki-projektien-lohkot-ja-tiedostot/neefo/erirakenteisen-metsan-kasvatus.pdf

    Tuohon edelliseen opinnäytetyöhön huomioita. 1. Kirjoituksessa sanotaan, että metsäkeskuksen määritelmän mukaan jk-metsästä tulee löytyä latvuskerroksia enemmän kuin kaksi. Tuon metsänkäyttöilmoituksessa käytetyn määritelmän mukaan siis kaksijaksoisen metsän hakkuu ei olisi erirakenteista metsänkasvatusta, ja ko. hakkuu olisi merkittävä ylispuuhakkuuksi. 2. Puun hyvästä laadusta ei yleensä saa lisätuloa, vaikka kirjoituksessa toiveikkaasti puhutaan hitaasti kasvaneista veneenrakennuspuista. 3. Kirjoituksessa sanotaan, että männikkö uudistettaisiin useimmiten perinteisin menetelmin, mutta kyllä männikössäkin voi yrittää jk-kasvatusta, kuten mm. Timo Pukkala videossaan on havainnollistanut. Riippumatta valtapuulajista, tärkeintä on jättää jäljelle riittävästi isoja, siementä tuottavia puita. Hakkuu olisi tehtävä kuusikossa mieluiten talvella ja männikössä kesällä. 4. Lopuksi oikein hyvä huomio, ts. se että jk-metsä tuottaa vähemmän kuitupuuta kuin perinteinen malli: ”Suurempi eri-ikäisrakenteisen metsän osuus tasapainotilaan tähdäten tarkoittaisi, että metsätalouden tarjoama ainespuu ei täysin kohtaisi metsäteollisuuden puuntarvetta.”

    Prof. Pukkalalla on hyviä, hieman teoreettisempia johdatuksia jk-metsään.

    http://www.uef.fi/web/forest/timo-pukkala

    Jos epäröi jk-kasvatuksen kokeiluun lähtemistä, niin usein voi ainakin tehdä uudistuskypsään metsikköön kiertoaikaa jatkavan ja taloustulosta kohentavan yläharvennuksen. Jos tämän tuloksena sattuisi sitten tulemaan selkeää alikasvosta, edellytyksiä myös jk-metsään saattaisi olla. Tavoitteena ei siis ole harsujen, vuosikymmeniä vanhojen alikasvostaimien käyttö, vaan uusien taimien esiin houkuttelu. Kärsivällisyyttähän taimien odottelu vaatii, ja siksi en uskokaan, että jk-menetelmä saavuttaa kovin suurta suosiota.

    PS. Kun nyt selkis, että kaksijaksoinen ei ole jk-metsä, ainakin minulle jk ja erirakenteinen malli tarkoittavat käytännöllisesti katsoen samaa. Tähän täytyy palata jos joku osaa määritellä termit paremmin!

    Timppa 27.2.2018, 11:40

    ”Jos epäröi jk-kasvatuksen kokeiluun lähtemistä, niin usein voi ainakin tehdä uudistuskypsään metsikköön kiertoaikaa jatkavan ja taloustulosta kohentavan yläharvennuksen”

    Kerran kokeiltiin vanhahkoon kuusikkoon.  Jäljelle jääneistä puista osa alkoi kuivua.  Osa kaatui.  Parin vuoden jälkeen tehtiin aukoksi.  Oltiin hävitty vähän rahaa harvennettujen puiden hinnoissa.  Vanhaa kuusikkoa ei siis koskaan kannata harventaa.

    Männikkö sitä vastoin kestää hyvin harvennusta.  Silloin saa laatutyveä.

    kuusessa ollaan 27.2.2018, 14:41

    Kuusen yläharvennus ja sen onnistuminen on todella paikkakohtaista. Juuri viikonloppuna tein sellaista korpikuusikossa, jossa oli tehty ensiharvennus kohtuu ajoissa ja ennen nyt tehtävää yläharvennusta kaikissa rungoissa melkoisen hyvä vihreä osuus. Viiden puun ryhmistä otetaan keskeltä suurin, yleensä kolmen tukin runko pois. Reunoille jää sitten kahden tukin runkoja kasvamaan. Valon määrä ei lisäännyt liian radikaalisti. Samalla otetaan kuiturungot pois kuviolta.

    Itse teen männikön yläharvennusta manutyönä rauhakseen. Sen avulla siirretään uudistushakkuuta 15 vuotta eteenpäin, samalla puuston koko tasaantuu ja tuloksena on solakkaa pylväsmetsää. Latvuksen avautuminen saa myös maaston lumen sulamaan aikaisemmin, koska aliskasvos on hakattu aikaa sitten pois. Kasvukausi pitenee keväällä viikolla…

    pihkatappi 27.2.2018, 15:22

    Joku kirjoitti aiemmin että tukkien teko hankinnalla ei kannata. Kuitenkin päätehakkuu tukin ja harvennustukin ero 10 euron tietämissä ja kuidut 15 euron erolla, joka puussa on kuitenkin se kuitupölkkykin. Jos tuollaista poimintahakkuuta tekee ylhäältä ja alhaalta, niin minusta voi kannattaa ihan hyvin, motteja tulee eri tahtiin kuin ensiharvennuksella ja tukit on katkottu tarkoin, ajourat suunniteltu huolella ym.

    Jätkä 27.2.2018, 16:22

    Ammattitautina minulla lienee tapa, että Tsiigaan aina kaikki näkyviin tulevat hakkuutyömaat. yleensä kuitenkin autosta päin. Emäntä ei sulata pysähtelyä savotan tai puupinojen äärelle.

    Täytyy myöntää, että pohjanmaalla isännät osaavat pätkittäin tehdä siistiä harsintaa. sellaista, että jäljelle jää hyväkuntoinen – tuottava metsä.

    Nuoriin metsiin kun mennään, niin niissä näkee lähes kaikissa väärin harvennettuja. Unohdetaan säännöllisesti laatuharvennus, enkä tarkoita superlaatua, vaan nimenomaa on jätetty kasvamaan tukiksi kelpaamattomia puita vaikka kuinka paljon.

    Muutamissa on jopa moottorisahuri ollut asialla, joten ei voi syyttää pelkästää konemiehiä.

    Jos harvennussavotalta saa tukkeja myytyä hankintana, niin siinä on mahdollista tehdä tili myös hakkuutyöstä. Kannattaa vain opetella tukinteon salaisuudet ja muistaa mitat.

    kuusessa ollaan 27.2.2018, 16:44

    Pihkatappi ja Jätkä sanoivat juuri oikeat sanat. Tarkempi tukin talteenotto ja puulajivalinta puoltavat tukin tekemistä hankintana. Lisäksi yläharvennuksessa motteja kertyy nopsaan, kun runkojen koko on yleensä 750 litrasta motin runkoihin.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 18 19 20 … 202 203 204