Harvennushakkuiden rajoittamien puun kasvun lisäämiseksi ei toimisi kokonaisuuden kannalta.  Rakentaminenhan ei lakkaa vaikka siihen ei enää käytettäisi puuta. Sementti ja monet öljyperäiset tuotteet aiheuttaa paljon suuremmat hiilipäästötkin kuin metsien hakkuut. Avohakkuiden kieltäminen kokonaan lisäisi haluttomuutta hoitaa metsiä ja vähentäisi kokonaiskasvua ja hiilen sitoutumista.

Mikromuovien haitat luonnossa on myös iso asia. Esmes hammastahnoissa ja pesuaineissa on  muovia, joka menee veden mukanana vesistöihin ja kulkeutuu sieltä aina isompiin eliöihin. Miltei kaikki fossiiliperäiset muovituotteet voitaisiin korvata puuperäisillä haitattomimmilla.  Melko paljon jo korvataankin mm. pakkauspuolella ja kokonaan muovittomien kierrätettävien kartonkikuppien avulla.

Metsätaloudessa me voimme vaikuttaa vain meidän metsiin. Vaikka n.99% on muiden hallinnassa, se ei ole syy olla pyrkimättä omissa metsissä kestäviin ratkaisuihin.

”Voiko metsän kasvun (m3/ha v) yhdistää hiilinieluun suoraan? 1 m3 /ha – 10 m3/ha kasvuerot ovat hoitamattoman rääseikön ja hoidetun metsän vaihtoehdot. Entäs jk-metsän kasvu ha/v verrattuna hoidetun metsän kasvu? Missään ei oikein näe esim. jk-metsän ppa:a ja vuotuista kasvua?”

Harrastelijan kysymys kuuluisi tänne jk-ketjuun tai jopa vihreiden metsäpolitiikkaan.

Hiilinielu on kasvu – hakkuut  – luonnonpoistuma eli nettosidonta puustoon ja maaperään. Tasaikäinen metsä kasvanee useimmiten hieman paremmin kuin jk-metsä, mutta toisaalta jk-metsän maaperää muokataan vähemmän, joten päästöt maaperästä ovat siinä pienemmät. Suometsissä tällä voi olla suurikin merkitys kokonaispäästöihin.

tupla

Muotoilin MT:hen asian näin: ”Helsingin yliopiston professori Markku Kannisen tänään IPCC-raportin julkistuksessa mainitsema ”kasvubuusti” ja Luken johtavan tutkijan Risto Sieväsen ”metsänielukakku” saavutetaan niin, että ei tehdä täysimääräisesti kaikkia metsiemme kasvun mahdollistamia lisähakkuita (uudistamisia ja harvennuksia). Tämä vaihtoehto on metsänomistajan kannalta kuitenkin riskialttiimpi, koska tiheämmät ja vanhemmat metsät ovat alttiimpia metsätuhoille, ja lisäksi tiheäkasvatus ja kasvatusajan pidennys pienentävät metsätuloja. Jonkinlaisia kannustimia siis tarvittaisiin, että tämä kehitys toteutuisi.”